Eräissä tapauksissa kirjoitustapa on häilynyt myös kolmanneksi viimeisessä tavussa. Keskeisiä ryhmiä on kaksi:
– – deklinaatiot ja konjugaatiot, toisaalta prepositiot ja appositiot (kolmanneksi viimeisen tavun i siis lyhyenä kuten tavallisesti latinassakin). – –
Kannattaa mainita siitäkin näennäisestä poikkeuksesta, että pitkä vokaali kirjoitetaan yhdellä vokaalinmerkillä useissa "sitaattilainoissa", suomalaisessa tekstissä siltään käytetyissä vieraskielisissä sanoissa. Semmoisia ovat vaikkapa abiturus (latinaa, ääntyy [-uurus]) ja legato (italiaa, ääntyy [-aato]). Aina ei tällaisten sanojen ja varsinaisten vierassanojen raja ole aivan selvä. Hilsetystauti on lääkärien latinassa psoriasis (ääntyy [-aasis]). Suomalaisessa tekstissä olisi syytä kirjoittaa pitkävokaalisesti psoriaasi, aivan kuten kirjoitetaan tuberkuloosi eikä latinalaisittain "tuberculosis".
Lyhyys on kuitenkin tullut pääperiaatteeksi uudemmissa lainoissa, joista useat ovat saapuneet kieleen ensin sitaattilainan luonteisina erikoisalojen termeinä. Siten kirjoitetaan ja äännetään stadion, radio, radium, gradutyö, humus. Näissäkin on muuten aikoinaan kuultu ruotsin mukaista ääntämystä "staadion", "raadio" jne., mutta kirjoitustapa on vähitellen vakiinnuttanut ääntämyksen klassisten kielten kannalle.
Kirjoituksen mukaista ääntämystä olisi paras suosia myös
sanoissa bonus, media ja laser, jotka puheessa usein venähtävät
ruotsin tapaan "boonukseksi", "meediaksi" ja "laaseriksi". Tämä
laser
(light
amplification by
stimulated
emission of
radiation)
on samanlainen lyhennesana kuin vaikkapa Nato
(North
Atlantic
Treaty
Organization); alkuaikojen
ruotsalais-saksalainen ääntämys "naatto" on jo sentään
väistynyt. Aiheetonta venytys on sellaisissa erisnimissäkin kuin
Venus, Forum ja Boris. Nimet ovat latinaa ja venäjää, niiden
ääntämykset "Veenus", "Foorum" ja "Booris" perustuvat
germaanisiin kieliin (viestimissä kuultu "Baaris" taas ei
mihinkään kieleen).
Joskus kilpasilla on kirjoituksessakin yhä kaksi asua.
Yleensä kannattaa antaa etusija lyhytvokaaliselle. Varsinkin
monissa muista kuin klassisista kielistä tulleissa lainoissa se
on myös alkuperäinen. Makkaran nimitys metvursti pohjautuu
lyhytvokaaliseen saksan sanaan Mettwurst, asu "meetvursti"
myötäilee ruotsia muttei saksaa. Profaanin nykykielisen
"faaraon" sijasta on raamatullisessa tekstissä kirjoitettu halki
vuosisatojen ensin Pharao, sitten farao, ja tämä asu on tuttu
myös Waltarin Sinuhen lukijoille. Uusimmassakin
raamatunsuomennoksessa tämä kirjoitustapa (vrt. kreikan
ääntämykseen [pharao'])
on säilytetty; raamatunkäännöskomitean asiantuntijoiden
ehdotuksesta sen taakse asettui myös kielilautakunta.
Tiibetiläismunkin nimitys lama oli jo vakiintumassa, kun
Nykysuomen sanakirjan hakusanaksi lipsahti "laama".
Kirjoitustapa lama on kuitenkin jatkuvasti pitänyt puolensa, ja
sopii toivoa, että ääntämys seuraa perässä. Tämä sana on muuten
yleisnimi, ei erisnimi; olisi siis kirjoitettava Dalai-lama
(kuten Tuomas-piispa, Birger-jaarli) eikä englannista
käännettyjen lehtiuutisten tapaan "Dalai Lama".
[Kielikellossa 1/1994 Itkonen korjaa, että kirjoitusasuksi
sopii paremmin "dalai-lama".]
Joskus harvoin horjuntatapauksissa on tosin päinvastoinkin:
pitkä vokaali on alkuperäinen ja siksi kannatettava
kirjoituksessakin. Niin on laita esimerkiksi latinasta saaduissa
sanoissa glooria ja leegio.
[Kielikellossa 1/1994 Itkonen korjaa, että leegio-sana
palautuu latinan sanaan, jossa e-äänne on lyhyt.]
Sama koskee pitkän vaelluksen
tehnyttä värinnimeä liila, jonka takana ovat espanjan lila,
arabian liilak ja perimpänä persialainen indigokasvin nimitys
liiläq. Joskus on tosin sattunut niin, että lyhytvokaalinen
kirjoitustapa on lopullisesti voittanut. Siten on käynyt sanassa
virus (vrt. latinan 'myrkkyä' merkitsevän sanan ääntämykseen:
[viirus]). Näin tavallisessa sanassa ei pitäisi suosia
kirjoitustavan ja ääntämyksen ristiriitaa, ja siksi myös
yleiseksi käynyt ääntämys [virus] tuntuu asioiden tässä
vaiheessa suotavammalta kuin pitkävokaalinen ääntämys.
Tämä dokumentti kuuluu kokoelmaan
"Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa
Kielikello-lehdestä)"