Kirjoitus on alkujaan julkaistu Kielikello-lehden numerossa 3/1993. Aiheesta on uudempi artikkeli saman lehden numerossa 3/1998. Puhelinnumeroista, henkilötunnuksista, valuutoista, ISBN-tunnuksista jne. kerrotaan artikkelissa Koodinumeroiden merkitsemistapoja.
Työkomennus kestää kolme vuotta.Luvun suuruus yksinään ei kuitenkaan ratkaise numeroin tai kirjaimin kirjoittamista vaan tekstiyhteys. Jos tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kaikki luvut kirjoitetaan hahmottamisen helpottamiseksi numeroin:
Mäkinen työskenteli Saksassa 4 vuotta, Mattila 3 ja Ollila 2,5 vuotta.Luvut kirjoitetaan numeroin matemaattisessa ja tilastollisessa esityksessä. Samoin numeroita käytetään yleensä mittayksiköiden lyhenteiden ja tunnusten yhteydessä:
Huoneen korkeus on 2 m, leveys 3 m ja pituus 4 m (ei: kaksi m, kolme m jne.).Tasaluvut 100, 1 000, 1 000 000 jne. merkitään tavallisesti kirjaimin, ellei ole kysymys täsmällisestä lukumäärästä:
Hinta pysyi 3 mk:na (ei: kolmena mk:na).
Pöytäkirjan 3. § (ei: kolmas §).
Vahvuus on 5 % (ei: viisi %).
Mukaan tuli lähes sata henkeä.Tasalukukin merkitään numeroin, jos se on tarkoitettu tarkaksi:
Tutkimukseen oli valittu 100 koehenkilöä.
1 000 000 markan lisäerä.
Poikkeuksena on asteen (lämpö- ja kulma-asteen) sekä kulmaminuutin ja -sekunnin ilmaiseminen:
30 markkaa 30 mk 4 prosenttia 4 %
3° lämmintä (= kolme astetta lämmintä)Jos lämpötilaa esitettäessä kuitenkin ilmaistaan myös käytetty asteikko, erotetaan luku ja yksikkö normaaliin tapaan välilyönnillä:
39°:n kuume (= kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuume)
90°:n kulma (= yhdeksänkymmenen asteen kulma)
–15 °C (= miinus viisitoista celsiusastetta)Välilyönnittä lukuun liitetään tuuman merkki (lainausmerkki):
+10 °C:seen (= plus kymmeneen celsiusasteeseen)
1" (= yksi tuuma eli 2,54 cm)Luku erotetaan välilyönnillä viereisestä tekstistä. Ilman välilyöntejä kirjoitetaan jotkin kirjain-numerokoodit:
A4-kokoinenTekstinkäsittelyssä on huolehdittava (vahvistamalla välilyönti) siitä, ettei rivijakoa synny väärään kohtaan. Luku ja siihen liittyvä yksikön lyhenne tai tunnus kirjoitetaan tavallisesti samalle riville:
palkkausluokka A20
E79-tie
3.C-luokka
Hankkeen kustannukset olivat 1 723 800 mk.Jos moninumeroinen luku ja sen yksikön lyhenne tai tunnus eivät mahdu samalle riville, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun:
Hankkeen kokonaiskustannukset kasvoivat 1 723 800
markkaan.
3 000 mkRyhmitysmerkkinä on sanaväli, ei siis piste eikä pilkku; vain silloin, kun on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esimerkiksi sekeissä ja vekseleissä), numeroryhmät voi erottaa pisteellä.
2 856 423 mk
Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa:
Suuret tasaluvut voidaan kirjoittaa eri sanoiksikin:
3 000 mk = kolmetuhatta markkaa 2 856 423 mk = kaksimiljoonaa kahdeksansataaviisikymmentäkuusituhatta neljäsataakaksikymmentäkolme markkaa
3 000 000 mk = kolme miljoonaa markkaaRyhmityssäännöistä poikkeavat esimerkiksi vuosiluku, monet koodinluonteiset tunnusluvut sekä luvun desimaaliosa:
vuonna 1993
SFS 4175
kirjanpitoasetus 1575/92
010677-530E
π = 3,14159
Numeropäiväys voidaan koodinluonteisuutensa takia kirjoittaa ilman välejä: 17.3.1993.
Esimerkkejä erilaisten koodinumeroiden ryhmittämisestä on [artikkelissa Koodinumeroiden merkitsemistapoja].
Kokonaistuotto vuonna 1992 oli 250 000 mk.
(Ei: Kokonaistuotto oli vuonna 1992 250 000 mk.)
5 000 metrin alkukilpailu juostiin sateessa.Jos tekstissä käytetään kappaleiden numerointia, ei kappaleen ensimmäistä virkettä pitäisi aloittaa numerolla. Hahmottamisongelmia saattaa syntyä myös silloin, kun edellinen virke päättyy ja seuraava alkaa numeroilmauksella, joten tällaista numeroilmausta on hyvä välttää muuttamalla jommankumman virkkeen sanajärjestystä.
2 tuntia 38 minuuttia myöhemmin (ei: Kaksi tuntia 38 minuuttia myöhemmin).
6. sija
6. sijalla
6:s
6:nneksi
(VI, VI:ksi)
2:n 5:n 100:n 20:n 14:n (= neljä/n/toista) 2:ta 5:tä 100:aa 20:tä 14:ää (= nelj/ää/toista) 2:ssa 5:ssä 100:ssa 20:ssä 14:ssä (= neljä/ssä/toista) 2:een 5:een 100:aan 20:een 14:ään (= nelj/ään/toista)
Äänestysprosentti kasvoi 80:een.Tavallisesti numeroilmaus on sanaliitto, johon kuuluu lukusana ja sen pääsana (usein mittayksikkö, sen lyhenne tai tunnus). Jos lukusana on perusmuodossa eli nominatiivissa, on pääsana partitiivissa, jota ei osoiteta sijapäätteellä:
Määrä vaihtelee 11:stä 16:een.
Tilaisuus järjestetään Sörnäisten rantatie 25:ssä.
Kokous kesti kello 18:aan.
Avoinna kello 20:een.
23 kertaa (= kaksikymmentäkolme kertaa)Jos numeroilmauksen lukusana on samassa taivutusmuodossa kuin pääsana, ei päätettä merkitä lukusanaan, koska se ilmenee pääsanasta (usein yksikön lyhenteestä tai tunnuksesta):
14 tuntia (= neljätoista tuntia)
5 mk (= viisi markkaa)
20 km (= kaksikymmentä kilometriä)
5 % (= viisi prosenttia)
23 kerralla (= kahdellakymmenelläkolmella kerralla)On huomattava, että jos lukusana ja seuraava sana eivät muodosta sanaliittoa – jos lukusana ei siis määritä seuraavaa sanaa – lukusana on itsenäinen ja sitä on taivutettava:
14 tunnissa (= neljässätoista tunnissa)
5 mk:sta (= viidestä markasta)
20 km:llä (= kahdellakymmenellä kilometrillä)
5 %:iin (= viiteen prosenttiin)
Työttömyyseläkkeiden lukumäärässä saavutettiin tilastointivuonna 50 000:n raja.Pääte on merkittävä myös lukuun,
23:lla tämän ryhmän miehellä
14:ssä 45 minuutin mittaisessa jaksossa
Näin ollen oikeus työttömyyseläkkeeseen syntyy vasta 900:n ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahapäivän täytyttyä, ellei 200 päivän ehto täyty sitä ennen.
Jos työjakso on 48:aa tuntia pitempi (= neljääkymmentäkahdeksaa tuntia pitempi).
15:tä markkaa halvempi (= viittätoista markkaa halvempi).
Jos lasku on 200:aa (= kahtasataa markkaa suurempi).
Pankki myi 60:tä huoneistoa (= kuuttakymmentä).
Korko on 10:tä prosenttia pienempi (= kymmentä prosenttia pienempi = pienempi kuin kymmenen prosenttia).
Jos työjakso on 48 tuntia pitempi (= neljäkymmentäkahdeksan tuntia pitempi).Seuraavissa esimerkeissä pitäisi osoittaa lukusanassa lauserakenteen vaatima partitiivi:
Hinta on 15 markkaa halvempi (= viisitoista markkaa halvempi).
Lasku on 200 markkaa suurempi (= kaksisataa markkaa suurempi).
Pankki myi 60 huoneistoa (= kuusikymmentä huoneistoa).
Korko on 10 prosenttia pienempi (= kymmenen prosenttia pienempi [kuin jokin muu korko]).
Jos näissä tapauksissa mittayksiköstä käytetään lyhennettä, partitiivin pääte merkitään lyhenteen perään kuten muulloinkin lyhennettä tai tunnusta käytettäessä:Kotimaisten kielten opiskelutarve koskisi työryhmän arvion mukaan 10 000 opiskelijaa. > – – koskisi työryhmän arvion mukaan 10 000:ta opiskelijaa.
Edellä tarkoitettuja 360 päivää laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päivät, joilta edunsaaja on saanut työttömyysturvalain (602/84) mukaista päivärahaa. > Edellä tarkoitettuja 360:tä päivää laskettaessa – – .
Tutkimuksessa on haastateltu 3 500 leskeä eri puolilta maata vuonna 1984. > Tutkimuksessa on haastateltu 3 500:aa leskeä – – .
Eikä päiväraha saa ylittää 90 prosenttia päiväpalkasta. > Eikä päiväraha saa ylittää 90:tä prosenttia päiväpalkasta.
48 t:a pitempi (mutta: 48:aa tuntia pitempi)Usein on selkeämpää muokata lauserakenne sellaiseksi, ettei partitiivia tarvita:
15 mk:aa halvempi (mutta: 15:tä markkaa halvempi)
10 %:a pienempi (mutta: 10:tä prosenttia pienempi)
Viime vuonna alkaneista vanhuuseläkkeistä 25 500:aa eläkettä (66 %:a) edelsi joko työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika-, sukupolvenvaihdos- tai rintamaveteraanien varhaiseläke.
Lasku on suurempi kuin 200 markkaa.
5:s (= viide/s) 11:s (= yhde/s/toista) 5:ttä (= viide/t+tä) 11:ttä (= yhde/t+tä/toista) 5:nnessä (= viide/nne+ssä) 11:nnessä (= yhde/nne+ssä/toista) 5:nteen (= viide/nte+en) 11:nteen (= yhde/nte+en/toista) 5:nsiin (= viide/nsi+in) 11:nsiin (= yhde/nsi+in/toista)
Tulos saavutettiin vasta 3. kerralla (= kolmannella kerralla; vrt. Sama tulos saatiin kaikilla 3 kerralla).Jos järjestyslukua seuraa siihen liittyvä sanaliiton pääsana, käytetään arabialaista numeroa ja pistettä. Järjestysluku ja sitä seuraava sanaliiton pääsana (sana, lyhenne tai tunnus) taipuvat aina samassa sijassa (myös perusmuodossa, toisin kuin perusluku). Sija käy ilmi pääsanasta, eikä sitä merkitä lukuun (ei siis partitiiviinkaan):
6. päivä (tai: 6. p. = kuudes päivä; vrt. 6 päivää tai 6 pv [”päivän” lyhenne on muulloin p., mittayksikkönä pv])Yksinäistä järjestyslukua on aina taivutettava lauserakenteen vaatimissa sijoissa:
6. päivänä (tai: 6. pnä = kuudentena päivänä)
18. kierrosta (= kahdeksattatoista kierrosta, vrt. 18:aa kierrosta)
6. kilometriä (tai: 6. km:ä = kuudetta kilometriä)
ennen huhtikuun 1. päivää
Hanke on kiireysjärjestyksessä 13:ntena.Jos järjestysluvun taivutusmuodon voi tulkita väärin, luku on paras kirjoittaa kirjaimin.
Tutkimukseen valittiin joka 50:s.
Tarja on 9:nneksi kaunein maailmassa (ei: 9. kaunein).
Yritys on alallaan 5:nneksi suurin (ei: 5. suurin).
Helsingissä 1. huhtikuuta 1993 (lue: ensimmäisenä huhtikuuta)
Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1993
Helsingissä 1.4.1993 (lue: ensimmäisenä neljättä).
Helsingissä huhtikuun 1. päivänä 1993
54 000 000 mk = 54 miljoonaa markkaa = 54 milj. mk = 54 MmkIkää, työaikaa yms. koskevissa yleiskielen ilmauksissa käytetään seuraavia suomen kielen lyhenteitä:
54 000 000 000 mk = 54 miljardia markkaa = 54 mrd. mk
Esimerkkejä:
v = vuosi, vuotta kk = kuukausi, kuukautta vk = viikko, viikkoa vrk = vuorokausi, vuorokautta pv = päivä, päivää t = tunti, tuntia min = minuutti, minuuttia
opetusvelvollisuus 16 t/vk
vuokra 1 500 mk/kk
hotellihuoneen hinta 400 mk/vrk
työttömyysaika 1 v 3 kk 14 pv
1/4 = (yksi) neljännesMurtoluvut voidaan aina ilmaista myös yhdyssanoilla, joko niin että yhdyssanasta taipuu vain jälkiosa:
1/4:een = neljännekseen
1/8 = kahdeksannes
3/8:ta = kolmea kahdeksannesta
tai niin että yhdyssanan molemmat osat taipuvat:
1/4 = yksi neljäsosa 1/4:aan = yhteen neljäsosaan 2/5 = kaksi viidesosaa 2/5:aan = kahteen viidesosaan
yhteen neljänteenosaan
kaksi viidettäosaa
kahteen viidenteenosaan
Numeroinnissa käytetään arabialaisia numeroita. Tekstin pääryhmät numeroidaan juoksevasti numerosta 1 alkaen. Kukin pääryhmä (pääjaottelu) puolestaan voidaan jakaa alaryhmiin (alajaottelu), joissa käytetään samoin juoksevaa numerointia. Tätä jaottelu- ja numerointimenetelmää voidaan jatkaa edelleen (toinen ja kolmas alajaottelu jne.). Alajaotteluja ei pitäisi käyttää useampaa kuin kolmea tai neljää. Eri jaotteluja osoittavien numeroiden väliin merkitään piste. Pistettä ei standardin mukaan käytetä viimeistä jaottelua osoittavan numeron jäljessä. (Eräiden erikoisalojen teksteissä kuitenkin käytetään myös loppupistettä.) Esimerkki:
Pääjaottelu 1. alajaottelu 2. alajaottelu 1 2 ----------| 2.1 3 | 2.2 4 | 2.3 -----------| 2.3.1 . | . | 2.3.2 . | . | 2.3.3 . | . | . 9 | 2.8 | . 10 | 2.9 | 2.3.8 11 | 2.10 | 2.3.9