Nykyajan kielenopas, luku 4 Kirjoitusmerkit:

Välilyönnit

Sisällys:

Ennen väli­merk­ke­jä tässä tarkastellaan lyhyes­ti väli­lyön­tien käyttöä. Syynä on etenkin se, että väli­merk­kien käytön sään­nöt ottavat myös kantaa siihen, tu­lee­ko väli­mer­kin eteen tai jäl­keen väli­lyönti.

Välilyönnit ja välit

Sana välilyönti tai lyhyesti väli (eng­lan­nik­si space) tarkoittaa suppeassa merkityksessä erityistä merkkiä, joka saa aikaan tyhjän välin. Tätä ns. tavallista välilyöntiä käytetään etenkin sanojen välissä. Kirjoitus­koneella tai tietokoneella kirjoitettaessa välilyönti saadaan aikaan leveällä näppäimellä, joka on kirjain­näppäinten alla.

Kielen säännöissä käytetään usein ilmaisua tyhjä väli eikä välilyönti. Osittain tämä johtuu siitä, että halutaan kiinnittää huomiota itse asiaan, kuten sanojen erottamiseen tyhjillä väleillä, eikä merkkiin tai näppäimeen, joilla välit saadaan aikaan. Lisäksi välilyönti usein mielletään ”venymättömäksi” tyhjäksi väliksi, kun taas tyhjät välit voivat olla erilevyisiä esimerkiksi palstan tasaamiseksi. Tässä oppaassa kyseisiä ilmaisuja kuitenkin käytetään samaa tarkoittavina.

Peräkkäisiä välilyöntejä käytetään joskus tekstin muotoilemiseksi. Tämä on kuitenkin epävarmaa ja vaikeasti hallittavaa. Peräkkäisiä välilyöntejä syntyy usein vahingossa. Verkko­sivuilla (HTML:ssä) peräkkäiset välilyönnit vastaavat yhtä välilyöntiä. Sen sijaan tekstin­käsit­te­lys­sä ja ladonnassa ne usein vaikuttavat ulkoasuun, yleensä kielteisesti: sanojen välit ovat epätasaisia. Esimerkiksi MS Word -ohjelman oikolukutoiminto havaitsee peräk­käi­set välilyönnit, jolloin ne on helppo korjata.

Sanaa välilyöntimerkki käytetään myös laajemmassa merkityksessä. Silloin se tarkoittaa tavallisen välilyönnin lisäksi myös erilaisia muita merkkejä, joilla tuotetaan tyhjää tilaa. Joitakin niistä käsitellään tarkemmin seuraavassa. Hiukan laajempi kuvaus aiheesta on sivulla Unicode spaces.

Tekstin ladonnassa voidaan yleensä jakaa teksti eri riveille tavallisen välilyönnin kohdalta. Toisin sanoen välilyönti voi korvautua rivinvaihdolla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia muita välilyöntimerkkejä kuin tavallista välilyöntiä.

Sitova välilyönti

Sitova välilyönti (lyhyemmin sitova väli) eli yhdistävä välilyönti on erityinen merkki, joka tarkoittaa sellaista tyhjää väliä, jonka kohdalta tekstin jakaminen eri riveille ei ole sallittua. Se siis toimii kuten taval­li­nen välilyönti, mutta yhdistää eli sitoo toisiinsa ne sanat tai muut ilmaisut, joiden välis­sä se on, niin etteivät nämä ilmaisut joudu eri riveille.

Esimerkiksi ilmaisussa ”10 €” on syytä käyttää sitovaa välilyöntiä. Olisi ikävännäköistä ja jopa standardin vastaista, jos €-merkki joutuisi uuden rivin alkuun. Sama koskee numeroin kirjoitettuja isoja lukuja, kuten 1 000 000. Kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen” kuvataan eräitä muitakin tilanteita, joissa sitovaa väli­lyöntiä voi olla aiheellista käyttää.

Ellei ole vaaraa eri riveille jakautumisesta, voidaan sitovan välilyönnin sijasta käyttää tavallista välilyöntiä.

Sitovan välilyönnin englanninkielinen nimi on no-break space. Suomen kielessä käy­te­tään joskus myös nimityksiä katkeamaton väli­lyön­ti ja kova välilyönti. Esiintyy myös nimi­tyk­siä, joissa välilyönti-sanan tilalla on väli-sana.

Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmassa sitova välilyönti saadaan aikaan näppäilyllä CtrlShift     eli siten, että välilyönti­näppäintä näpäytettäessä pidetään sekä Vaihto- eli Shift-näppäintä (tasonvaihtonäppäintä) että Ctrl-näppäintä alas painettuna.

Nykyisen standardin mukaisessa suomalaisessa moni­kielisessä näppäin­asettelussa sitova välilyönti saadaan aikaan näppäilyllä Alt Gr     eli siten, että välilyönti­näppäintä näpäytettäessä pidetään Alt Gr -näppäintä (väli­lyönti­näppäimen oikealla puolella) alas painettuna.

HTML:ssä voidaan käyttää merkintää   välilyönnin tilalla.

Saattaa olla hyö­dyl­lis­tä käyttää sitovaa välilyöntiä kiinteästi yhteen kuu­lu­vien ilmaus­ten välissä sil­loin­kin, kun eri riveille jakautumisesta ei ole vaaraa. Yhdis­tä­vä välilyönti on nimit­täin joissakin ohjelmissa myös ”venymätön välilyönti”. Venymättömyys tarkoittaa, että jos ohjelma latoo tekstin tasa­levyiseen palstaan, se pitää sitovat välilyönnit kiinteän­levyisinä vaikka tarvittaessa venyttää tavallisia väli­lyön­te­jä. Tämä on eduksi, koska sitovaa väli­lyön­tiä käytetään usein kiinteästi yhteen kuuluvien ilmaisujen välissä. (Tavallisten väli­lyöntien venyvyys riippuu ohjelmasta. Yksin­kertai­sim­mas­sa tapauksessa ohjelma esittää ne kiinteän­levyisinä. Tasaus saattaa merkitä vain sitä, että ohjelma kasvattaa kaikkia sananvälejä yhtä paljon, jotta rivi tulee täyteen.)

Edellä sanottu koskee mm. joitakin tekstin­käsittely­ohjelmia. sitovan välilyönnin käsittely venymättömänä oli aiemmin tavallista myös www-selaimissa, mutta niissä se on harvinaistunut.

Yleisiä välilyöntisääntöjä

Tässä oppaassa esitetään eräitä ohjeita siitä, milloin välimerkin tai erikoismerkin eteen tai jälkeen jätetään tyhjä väli ja milloin tyhjän välin tulee olla sitova. Sitovan välilyönnin sijasta voidaan kuitenkin käyttää tavallista välilyöntiä, jos jollakin muulla keinolla estetään rivinvaihto välin kohdalta. Keinona voi olla eri­tyis­ten ladontaa ohjaavien koodien käyttö ja jopa tekstin ulkoasun korjaaminen ”käsin” siirtämällä rivinvaihto eri paikkaan.

Yleisesti pätee lisäksi, että jos merkin kummallakin puolella on käytettävä tyhjää väliä, niistä ensimmäisen tulisi olla sitova. Esimerkiksi yhteenlaskun merkkinä käytetyn plussan kum­mal­le­kin puolelle kuuluu välilyönti, ja esimerkiksi ilmaisussa A + B tulisi siis ainakin en­sim­mäi­sen välilyönnin olla sitova. Näin vältetään plusmerkin joutuminen rivin alkuun. Toi­nen­kin välilyönti voi olla sitova, jos se typografisista syistä nähdään hyväksi.

Ellei mainintaa tyhjän välin käytöstä ole, ei tyhjää väliä käytetä tässä käsiteltyjen merkkien ympärillä.

Lisäksi voidaan sitovaa tyhjää väliä käyttää kohdissa, joissa eri riveille jakaminen voisi aiheuttaa oudon tai luettavuutta heikentävän vaikutuksen. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lyhyet, kiinteästi yhteen kuuluvat ilmaisut, kuten ”ISO 9” tai ”sivu 5”, sekä se, että kappaleen lopussa on hyvin lyhyt sana tms., jonka ei haluta jäävän yksinään rivin alkuun ns. orpo­sanak­si. Lisäksi voidaan sitovaa tyhjää väliä käyttää pisteen jäljessä silloin, kun piste ei lopeta virkettä, esimerkiksi ilmaisussa ”ym. asiat”.

Lisätietoja sitovan tyhjän välin (etenkin sitovan välilyönnin) käytöstä on kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen”.

Määrälevyiset välilyönnit

Sananvälien venyminen voidaan käytännössä usein estää myös käyttämällä jotakin määrä­levyis­tä välilyöntimerkkiä. Nämä ovat merkkejä, jotka vastaavat välilyöntiä, mutta joilla on suhteellisen tarkkaan määritelty kiinteä leveys.

Määrälevyisiä välilyöntimerkkejä
koodisuomeksienglanniksileveyskuva
U+200Bleveydetön välizero-width space0
U+200Ahieno välihair spacenoin 1/10…1/16 em
U+2009ohut välithin space1/5 em tai 1/6 em
U+202Fkapea sitova välinarrow no-break space1/5 em
U+2005neljännesvälifour-per-em space1/4 em
U+2007numerovälifigure spacenumeron leveys
U+2002en-väli (puolikas)en space1/2 em
U+2003em-väli (neliö)em space1 em

Yksikkö em tarkoittaa fontin kokoa, joka on fontin suunnitteluun liittyvä käsite. Se vastaa hyvin karkeasti sanottuna noin kahden merkin keski­määräistä leveyttä. Vaikka sen nimi alkujaan johtuu M-kirjaimesta, sillä ei ole mitään mää­ri­tel­tyä suhdetta tämän tai minkään muunkaan kirjaimen ulottuvuuksiin.

Määrälevyisten välilyöntien kirjoittamista tietokoneella käsitellään kohdassa Merkkien välistys.

Määrälevyisyyden suhteellisuus

Edellä olevan taulukon tiedot hienon välin, ohuen välin ja kapean sitovan välin leveydestä ovat vain suuntaa antavia. Niiden määrälevyisyys on vain sitä, että niillä on kussakin fontissa oma leveytensä, joka yleensä poikkeaa tavallisen väli­lyönnin leveydestä. Esimerkiksi Adoben ohjeiston mukaan hienon välin leveys on vain 1/24 em ja ohuen välin 1/8 em. Toisaalta tällaiset julkaisuohjelmien käsitteet eivät välttämättä vastaa mitään tiettyjä merkkejä, vaan ne viittaavat välistyksen säätöön, ja niiden leveydet voivat riippua ohjelman asetuksista.

Tavallisen välilyönnin leveys vaihtelee fontin mukaan ja on keskimäärin noin 1/4 em, mutta voi olla jopa vain 1/5 em tai toisaalta jopa 1/3 em. Sen leveys voi samaa fonttiakin käytettäessä vaihdella, jos taitto- tai muu ohjelma muutoinkin säätää merkkien ja sanojen välistystä esimerkiksi tasa­palstan tuottamiseksi. Sen sijaan muiden väli­lyönti­merkkien leveydet eivät yleensä muutu palstan tasauksessa.

Neljännesväli

Neljännesvälin leveys on määritelmän mukaan neljäs­osa fontin koosta. Sillä on tässä mielessä kiinteä leveys, kun taas tavallisen väli­lyönnin leveys riippuu fontista ja on keski­määrin noin neljäs­osa fontin koosta.

Neljännesvälille ei ole paljoakaan käyttöä. Yksi mahdollinen käytön syy on se edellä mainittu seikka, että useimmissa ohjelmissa neljännes­väli pysyy kiinteän levyisenä myös palstan tasauksessa, kun taas tavallinen välilyönti voi leventyä ja kaventua.

Ohut väli ja ohuke

Yleensä hyödyllisin määrälevyinen väli on ohut väli (thin space), joka on kapeampi kuin tavallinen välilyönti, mutta erottaa sitä edeltävän ja seuraavan merkin vielä aika selvästi toisistaan. Seu­raa­vas­sa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä, toisella ohuita välejä.

1 234 567 890 123 456
1 234 567 890 123 456

Aiemmin ohut väli ei toiminut verkko­sivuilla kovinkaan hyvin, mutta tilanne on korjaantunut. Jos edellä oleva esimerkki ei näy kunnolla, käytössä on toden­näköisesti vanha tai jotenkin erikoinen selain.

Tavallisen välin ja ohuen välin leveyksien suhde voi vaihdella fontin tai ohjelman mukaan. Unicode-standardin mukaan ohukkeen leveys on ”1/5 em (tai joskus 1/6 em)”, mikä vastaa vajaata puolta yhden kirjaimen keskimääräisestä leveydestä. Käytännössä on paljon vaih­telua.

Ohuesta välistä on käytetty myös nimitystä ohuke, mutta taitto-ohjelmissa se tarkoittaa taitollista käsitettä pikemminkin kuin määrä­levyistä merkkiä. Kun tekstiin lisätään ohuke, se tarkoittaa merkkien välin suurentamista, ja suurennuksen määrä on usein säädettävissä ohjelman asetuksista. Ohut väli merkkinä on tavallaan tämän joustavan typo­grafisen keinon yksin­kertais­tet­tu vastine kirjoitus­merkkinä.

Erilaiset välit kirjoitussääntöjen kannalta

Kun kielen säännöt vaativat välilyönnin käyttämistä, voiko käyttää mitä tahansa väli­lyönti­merkkiä? Voiko ohuimpia välilyöntejä käyttää tekstin ulkoasun takia silloinkin, kun kielen säännöt eivät vaadi eivätkä edes salli välilyöntiä? Esimerkiksi ilmauksessa f(0) kirjain f osuu alku­sulkuun, ellei tehdä jotain, kuten lisätä hienoa väliä. f (0), tai ohutta väliä, f (0).

Kielenkäytön ohjeet eivät ota tällaisiin asioihin kantaa. Yksi mahdollinen linja on, että oikein­kirjoituksen kannalta ohut väli ja neljännesväli rinnastetaan tavalliseen välilyöntiin, mutta hienon välin käyttö vain typografista säätöä, joten sitä voisi käyttää missä tahansa oikein­kirjoitus­säännöistä riippumatta. Koska hieno väli ei useinkaan ole riittävä, voitaisiin kuitenkin ajatella, että myös ohutta väliä saa käyttää vapaasti, kunhan se ei luo mieli­kuvaa sana­välistä. Joka tapauksessa on otettava huomioon, että ohut väli, hieno väli yms. ovat merkistöstandardien kannalta väli­lyönti­merk­ke­jä, joten niillä voi olla tekstin rivityksessä sama vaikutus kuin välilyönnillä. Täten esimerkiksi ilmaus f (0), jossa alku­sulkeen edellä on hieno väli, voisi jakautua eri riveille, mikä ei ole hyväksyttävää.

Leveydetön väli

Leveydetöntä väliä ei nimestään huolimatta luokitella väli­lyönti­merkiksi. Sitä käytetään sallimaan rivinvaihto merkkijonossa, joka muuten olisi jakamaton.

Jos esimerkiksi vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, sillä muodostettu ilmaus kuten ”eduskunta/parlamentti” on yleensä jakamaton (ainakin, jos käytetty ohjelma ei tavuta). Tällöin voi olla syytä lisätä vinoviivan jälkeen leveydetön väli.

Kapea sitova väli

Unicode-standardissa on myös kapea sitova väli eli kapea yhdistävä välilyönti U+202F. Se soveltuisi pitkien lukujen kirjoittamiseen ja moniin muihin tilanteisiin paremmin kuin esimerkiksi ohut väli sikäli, että ohut väli ei estä rivinvaihtoa eli sillä erotetut ilmaukset voivat joutua eri riveille.

Toisaalta Unicode-standardin kuvauksen mukaan kapean sitovan välin leveys on sama kuin ohuen välin tai sama kuin neljännesvälin. Käytännössä sen leveys vaihtelee huomattavasti enemmän fontista toiseen, ja monissa fonteissa leveys on sama tai lähes sama kuin tavallisen välin ja sitovan välin, jolloin kapean sitoan välin käytöstä ei ole mainittavaa etua. Lisä­tietoja: Kapea sitova väli (NNBSP).

Seu­raa­vas­sa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä (samanlevyisiä kuin sitova väli), toisella kapeita sitovia välejä.

1 234 567 890 123 456
1 234 567 890 123 456