Ennen välimerkkejä tässä tarkastellaan lyhyesti välilyöntien käyttöä. Syynä on etenkin se, että välimerkkien käytön säännöt ottavat myös kantaa siihen, tuleeko välimerkin eteen tai jälkeen välilyönti.
Sana välilyönti tai lyhyesti väli (englanniksi space) tarkoittaa suppeassa merkityksessä erityistä merkkiä, joka saa aikaan tyhjän välin. Tätä ns. tavallista välilyöntiä käytetään etenkin sanojen välissä. Kirjoituskoneella tai tietokoneella kirjoitettaessa välilyönti saadaan aikaan leveällä näppäimellä, joka on kirjainnäppäinten alla.
Kielen säännöissä käytetään usein ilmaisua tyhjä väli eikä välilyönti. Osittain tämä johtuu siitä, että halutaan kiinnittää huomiota itse asiaan, kuten sanojen erottamiseen tyhjillä väleillä, eikä merkkiin tai näppäimeen, joilla välit saadaan aikaan. Lisäksi välilyönti usein mielletään ”venymättömäksi” tyhjäksi väliksi, kun taas tyhjät välit voivat olla erilevyisiä esimerkiksi palstan tasaamiseksi. Tässä oppaassa kyseisiä ilmaisuja kuitenkin käytetään samaa tarkoittavina.
Peräkkäisiä välilyöntejä käytetään joskus tekstin muotoilemiseksi. Tämä on kuitenkin epävarmaa ja vaikeasti hallittavaa. Peräkkäisiä välilyöntejä syntyy usein vahingossa. Verkkosivuilla (HTML:ssä) peräkkäiset välilyönnit vastaavat yhtä välilyöntiä. Sen sijaan tekstinkäsittelyssä ja ladonnassa ne usein vaikuttavat ulkoasuun, yleensä kielteisesti: sanojen välit ovat epätasaisia. Esimerkiksi MS Word -ohjelman oikolukutoiminto havaitsee peräkkäiset välilyönnit, jolloin ne on helppo korjata.
Sanaa välilyöntimerkki käytetään myös laajemmassa merkityksessä. Silloin se tarkoittaa tavallisen välilyönnin lisäksi myös erilaisia muita merkkejä, joilla tuotetaan tyhjää tilaa. Joitakin niistä käsitellään tarkemmin seuraavassa. Hiukan laajempi kuvaus aiheesta on sivulla Unicode spaces.
Tekstin ladonnassa voidaan yleensä jakaa teksti eri riveille tavallisen välilyönnin kohdalta. Toisin sanoen välilyönti voi korvautua rivinvaihdolla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia muita välilyöntimerkkejä kuin tavallista välilyöntiä.
Sitova välilyönti (lyhyemmin sitova väli) eli yhdistävä välilyönti on erityinen merkki, joka tarkoittaa sellaista tyhjää väliä, jonka kohdalta tekstin jakaminen eri riveille ei ole sallittua. Se siis toimii kuten tavallinen välilyönti, mutta yhdistää eli sitoo toisiinsa ne sanat tai muut ilmaisut, joiden välissä se on, niin etteivät nämä ilmaisut joudu eri riveille.
Esimerkiksi ilmaisussa ”10 €” on syytä käyttää sitovaa välilyöntiä. Olisi ikävännäköistä ja jopa standardin vastaista, jos €-merkki joutuisi uuden rivin alkuun. Sama koskee numeroin kirjoitettuja isoja lukuja, kuten 1 000 000. Kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen” kuvataan eräitä muitakin tilanteita, joissa sitovaa välilyöntiä voi olla aiheellista käyttää.
Ellei ole vaaraa eri riveille jakautumisesta, voidaan sitovan välilyönnin sijasta käyttää tavallista välilyöntiä.
Sitovan välilyönnin englanninkielinen nimi on no-break space. Suomen kielessä käytetään joskus myös nimityksiä katkeamaton välilyönti ja kova välilyönti. Esiintyy myös nimityksiä, joissa välilyönti-sanan tilalla on väli-sana.
Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmassa sitova välilyönti saadaan aikaan näppäilyllä CtrlShift eli siten, että välilyöntinäppäintä näpäytettäessä pidetään sekä Ctrl-näppäintä että Vaihto- eli Shift-näppäintä (tasonvaihtonäppäintä) alas painettuna.
Nykyisen standardin mukaisessa suomalaisessa monikielisessä näppäinasettelussa sitova välilyönti saadaan aikaan näppäilyllä Alt Gr eli siten, että välilyöntinäppäintä näpäytettäessä pidetään Alt Gr -näppäintä (välilyöntinäppäimen oikealla puolella) alas painettuna.
HTML:ssä voidaan
käyttää merkintää välilyönnin tilalla,
esimerkiksi 10 €.
Sitova välilyönti on joissakin ohjelmissa, kuten Wordissa, myös ”venymätön”. Venymättömyys tarkoittaa, että jos ohjelma latoo tekstin tasalevyiseen palstaan, se pitää sitovat välilyönnit kiinteänlevyisinä, vaikka tarvittaessa venyttää tavallisia välilyöntejä. Tämä voi olla eduksi, koska usein sitovaa välilyöntiä käytetään kiinteästi yhteen kuuluvien ilmaisujen välissä; on parempi, että esimerkiksi ilmauksen 10 € osien väliin ei tule ylimääräistä tyhjää.
Sitovan välilyönnin käsittely venymättömänä oli aiemmin tavallista myös www-selaimissa, mutta niissä se on harvinaistunut.
Luotettavampi tapa estää sananvälin venyminen on käyttää jäljempänä kuvattavia määrälevyisiä välilyöntejä.
Tässä oppaassa esitetään eräitä ohjeita siitä, milloin välimerkin tai erikoismerkin eteen tai jälkeen jätetään tyhjä väli ja milloin tyhjän välin tulee olla sitova. Sitovan välilyönnin sijasta voidaan kuitenkin käyttää tavallista välilyöntiä, jos jollakin muulla keinolla estetään rivinvaihto välin kohdalta. Keinona voi olla erityisten ladontaa ohjaavien koodien käyttö ja jopa tekstin ulkoasun korjaaminen ”käsin” siirtämällä rivinvaihto eri paikkaan.
Yleisesti pätee lisäksi, että jos merkin kummallakin puolella on käytettävä tyhjää väliä, niistä ensimmäisen tulisi olla sitova. Esimerkiksi yhteenlaskun merkkinä käytetyn plussan kummallekin puolelle kuuluu välilyönti, ja esimerkiksi ilmaisussa A + B tulisi siis ainakin ensimmäisen välilyönnin olla sitova. Näin vältetään plusmerkin joutuminen rivin alkuun. Toinenkin välilyönti voi olla sitova, jos se typografisista syistä nähdään hyväksi.
Ellei mainintaa tyhjän välin käytöstä ole, ei tyhjää väliä käytetä tässä käsiteltyjen merkkien ympärillä.
Lisäksi voidaan sitovaa tyhjää väliä käyttää kohdissa, joissa eri riveille jakaminen voisi aiheuttaa oudon tai luettavuutta heikentävän vaikutuksen. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lyhyet, kiinteästi yhteen kuuluvat ilmaisut, kuten ”ISO 9” tai ”sivu 5”, sekä se, että kappaleen lopussa on hyvin lyhyt sana tms., jonka ei haluta jäävän yksinään rivin alkuun ns. orposanaksi. Lisäksi voidaan sitovaa tyhjää väliä käyttää pisteen jäljessä silloin, kun piste ei lopeta virkettä, esimerkiksi ilmaisussa ”ym. asiat”.
Lisätietoja sitovan tyhjän välin (etenkin sitovan välilyönnin) käytöstä on kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen”.
Määrälevyiset välilyönnit ovat merkkejä, jotka vastaavat välilyöntiä tai (kapean sitovan välin tapauksessa) sitovaa välilyöntiä, mutta joilla on suhteellisen tarkkaan määritelty kiinteä leveys. Seuraava taulukko esittää niistä tavallisimmat ja lisäksi niihin rinnastuvan leveydettömän (nollanlevyisen) välin.
| koodi | suomeksi | englanniksi | leveys | kuva |
|---|---|---|---|---|
| U+200B | leveydetön väli | zero-width space | 0 | |
| U+200A | hieno väli | hair space | noin 1/10…1/16 em | |
| U+2009 | ohut väli | thin space | 1/5 em tai 1/6 em | |
| U+202F | kapea sitova väli | narrow no-break space | 1/5 em | |
| U+205F | keskileveä matem. väli | medium mathematical space | 4/18 em | |
| U+2005 | neljännesväli | four-per-em space | 1/4 em | |
| U+2007 | numeroväli | figure space | numeron leveys | |
| U+2002 | en-väli (puolikas) | en space | 1/2 em | |
| U+2003 | em-väli (neliö) | em space | 1 em | |
Yksikkö em tarkoittaa fontin kokoa, joka on fontin suunnitteluun liittyvä käsite. Se vastaa hyvin karkeasti sanottuna noin kahden kirjaimen keskimääräistä leveyttä. Vaikka sen nimi alkujaan johtuu M-kirjaimesta, sillä ei ole mitään määriteltyä suhdetta tämän tai minkään muunkaan kirjaimen ulottuvuuksiin.
Määrälevyisiä välilyöntejä käytetään melko harvoin, sillä nykyisin välistys hoidetaan yleensä muilla tavoilla. Niitä voidaan kuitenkin käyttää estämään välin venyminen (ja kutistuminen) silloin, kun ohjelma esittää tekstin tasatussa palstassa. Tavallinen välilyönti voi silloin venyä, mutta neljännesväli ei; neljännesväli on suunnilleen tavallisen välilyönnin levyinen.
Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset.
Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset, mutta ilmaisussa ”15 cm” on neljännesväli, minkä takia siinä oleva väli on venymätön.
Määrälevyisten välilyöntien kirjoittamista tietokoneella käsitellään kohdassa Merkkien välistys.
Edellä olevan taulukon tiedot hienon välin, ohuen välin ja kapean sitovan välin leveydestä ovat vain suuntaa antavia. Niiden määrälevyisyys on vain sitä, että niillä on kussakin fontissa oma leveytensä, joka yleensä poikkeaa tavallisen välilyönnin leveydestä. Esimerkiksi Adoben ohjeiston mukaan hienon välin leveys on vain 1/24 em ja ohuen välin 1/8 em. Toisaalta tällaiset julkaisuohjelmien käsitteet eivät välttämättä vastaa mitään tiettyjä merkkejä, vaan ne viittaavat välistyksen säätöön, ja niiden leveydet voivat riippua ohjelman asetuksista.
Tavallisen välilyönnin leveys vaihtelee fontin mukaan ja on keskimäärin noin 1/4 em, mutta voi olla jopa vain 1/5 em tai toisaalta jopa 1/3 em. Sen leveys voi samaa fonttiakin käytettäessä vaihdella, jos taitto- tai muu ohjelma muutoinkin säätää merkkien ja sanojen välistystä esimerkiksi tasapalstan tuottamiseksi. Sen sijaan muiden välilyöntimerkkien leveydet eivät yleensä muutu palstan tasauksessa.
Neljännesvälin leveys on määritelmän mukaan neljäsosa fontin koosta. Sillä on tässä mielessä kiinteä leveys, kun taas tavallisen välilyönnin leveys riippuu fontista ja on keskimäärin noin neljäsosa fontin koosta.
Neljännesvälille ei ole paljoakaan käyttöä. Yksi mahdollinen käytön syy on se edellä mainittu seikka, että useimmissa ohjelmissa neljännesväli pysyy kiinteän levyisenä myös palstan tasauksessa, kun taas tavallinen välilyönti voi leventyä ja kaventua.
Yleensä hyödyllisin määrälevyinen väli on ohut väli (thin space), joka on kapeampi kuin tavallinen välilyönti, mutta erottaa sitä edeltävän ja seuraavan merkin vielä aika selvästi toisistaan. Seuraavassa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä, toisella ohuita välejä.
Aiemmin ohut väli ei toiminut verkkosivuilla kovinkaan hyvin, mutta tilanne on korjaantunut. Jos edellä oleva esimerkki ei näy kunnolla, käytössä on todennäköisesti vanha tai jotenkin erikoinen selain.
Tavallisen välin ja ohuen välin leveyksien suhde voi vaihdella fontin tai ohjelman mukaan. Unicode-standardin mukaan ohukkeen leveys on ”1/5 em (tai joskus 1/6 em)”, mikä vastaa vajaata puolta yhden kirjaimen keskimääräisestä leveydestä. Käytännössä on paljon vaihtelua.
Ohuesta välistä on käytetty myös nimitystä ohuke, mutta taitto-ohjelmissa se tarkoittaa taitollista käsitettä pikemminkin kuin määrälevyistä merkkiä. Kun tekstiin lisätään ohuke, se tarkoittaa merkkien välin suurentamista, ja suurennuksen määrä on usein säädettävissä ohjelman asetuksista. Ohut väli merkkinä on tavallaan tämän joustavan typografisen keinon yksinkertaistettu vastine kirjoitusmerkkinä.
Keskileveä matemaattinen väli U+205F soveltuu matemaattisiin lausekkeisiin sellaisten operaattorien kuin +, − ja × ympärille. (Lausekkeiden välistys on tarkemmin kuvattu e-kirjassa Matemaattisten merkintöjen kirjoittaminen.)
Keskileveän matemaattisen välin leveys on Unicode-standardin mukaan 4/18 em eli 0,222... em, joten se on leveämpi kuin ohuke (jonka leveys on enintään 0,2 em), mutta kapeampi kuin tavallinen välilyönti (jonka leveys on keskimäärin noin 0,25 em). Erot eivät siis ole kovin suuria; ne voivat jopa hävitä pyöristysten takia tai siksi, että välilyöntimerkkejä ei ole toteutettu standardin mukaisesti. Etenkin leipätekstin tyypillisessä fonttikoossa keskileveä matemaattinen väli on pikseleinä yleensä samanlevyinen kuin tavallinen välilyönti. Seuraavassa esimerkissä fonttina on Noto Serif, jossa eroa on jonkin verran (mutta joka on muista syistä huono matemaattisiin teksteihin).
Kun kielen säännöt vaativat välilyönnin käyttämistä, voiko käyttää mitä tahansa välilyöntimerkkiä? Voiko ohuimpia välilyöntejä käyttää tekstin ulkoasun takia silloinkin, kun kielen säännöt eivät vaadi eivätkä edes salli välilyöntiä? Esimerkiksi ilmauksessa f(0) kirjain f osuu yleensä alkusulkuun, ellei tehdä jotain, kuten lisätä hienoa väliä. f (0), tai ohutta väliä, f (0).
Kielenkäytön ohjeet eivät ota tällaisiin asioihin kantaa. Yksi mahdollinen linja on, että oikeinkirjoituksen kannalta ohut väli ja neljännesväli rinnastetaan tavalliseen välilyöntiin, mutta hienon välin käyttö on vain typografista säätöä, joten sitä voisi käyttää missä tahansa oikeinkirjoitussäännöistä riippumatta. Koska hieno väli ei useinkaan ole riittävä, voitaisiin kuitenkin ajatella, että myös ohutta väliä saa käyttää vapaasti, kunhan se ei luo mielikuvaa sanavälistä.
Ohut väli, hieno väli yms. ovat merkistöstandardien kannalta välilyöntimerkkejä, joten niillä in tekstin rivityksessä sama vaikutus kuin välilyönnillä. Täten esimerkiksi ilmaus f (0), jossa alkusulkeen edellä on hieno väli, voisi jakautua eri riveille, mikä ei ole hyväksyttävää. On siis usein erikseen huolehdittava rivinvaihtojen estämisestä; ks. Muita sanojen sitomisen keinoja.
Leveydetöntä väliä (U+200B, zero-width space) ei nimestään huolimatta luokitella välilyöntimerkiksi. Sitä käytetään rivinvaihtovihjeenä eli sallimaan rivinvaihto merkkijonossa, joka muuten olisi jakamaton.
Jos esimerkiksi vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, sillä muodostettu ilmaus kuten ”eduskunta/parlamentti” on yleensä jakamaton (ainakin, jos käytetty ohjelma ei tavuta). Tällöin voi olla syytä lisätä vinoviivan jälkeen leveydetön väli.
Unicode-standardissa on myös kapea sitova väli eli kapea yhdistävä välilyönti U+202F. Se soveltuisi pitkien lukujen kirjoittamiseen ja moniin muihin tilanteisiin paremmin kuin esimerkiksi ohut väli sikäli, että ohut väli ei estä rivinvaihtoa eli sillä erotetut ilmaukset voivat joutua eri riveille.
Toisaalta Unicode-standardin kuvauksen mukaan kapean sitovan välin leveys on sama kuin ohuen välin tai sama kuin neljännesvälin. Käytännössä sen leveys vaihtelee huomattavasti enemmän fontista toiseen, ja monissa fonteissa leveys on sama tai lähes sama kuin tavallisen välin ja sitovan välin, jolloin kapean sitoan välin käytöstä ei ole mainittavaa etua. Lisätietoja: Kapea sitova väli (NNBSP).
Seuraavassa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä (samanlevyisiä kuin sitova väli), toisella kapeita sitovia välejä.