Etymologiatiedon lähteitä

Verkkoresursseja

• Suomen etymologinen sanakirja (SES). Sisältää kirjan Suomen sanojen alkuperä (noin 38 500 sanaa), kommentteja (uudempaa tietoa) sen noin 1 000 artikkeliin, etymologisen täydennysosan (noin 7 500 sanaa, lähinnä kansain­välisiä sanoja ja kirjan Nyky­slangin etymo­loginen sana­kirja (noin 10 000 sanaa).
• Sanojen alkuperästä. Kotuksen sivuston osio, jossa on selitetty parin sadan sanan alkuperää. Sen selitykset löytyvät myös edellä mainitun SES:n haku­toiminnolla.
• Nimien alkuperästä. Kotuksen sivuston osio, jossa on tietoa henkilönnimien ja paikannimien etymologiasta.
• Suomalainen paikannimikirja. Suomen paikannimien etymologioita.
• Etymonline.com. Englannin etymologinen sanakirja, joka pääosin perustuu painettuihin sanakirjoihin ja sisältää laajasti myös kansainvälisiä sanoja (sivistyssanoja).
• Eesti etümoloogiasõnaraamat. Viron etymologinen sanakirja, joka sisältää myös sukukielten sanoja ja siten myös tietoja suomen sanojen alkuperästä. (Suomen sanaa vastaavan viron sanan voi katsoa Suomi–viro-suursanakirjasta, mutta kyseessä ei tietenkään aina ole etymo­logi­nen vastine.)
• Eesti keele etümoloogiline teatmik. V:lta 1982, suppeat selitykset.
• Álgu. Saamelaiskielten etymologinen tietokanta.
• Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja. V. 2018 käynnistetty hanke, jonka on tarkoitus kuvata kantasuomesta periytyvä sanasto (noin 2 000 sanaa). Sivun Hakusanat kautta pääsee lukemaan valmistuneet n. 300 yleis­tajuista kuvausta. Paljon laajempi joukko etymologia­tietoja löytyy tiiviissä, kieli­tieteellisessä muodossa sivun Yhteissuomalainen sanasto kautta.
• Etymologinen viitetietokanta. Sisältää kirjallisuusviitteitä vuodesta 1966 alkaen 2000-luvun alkuvuosiin.
• Svenska.se. tarjoaa haun kolmesta sanakirjasta: Svenska Akademiens ordlista (SAOL), Svensk ordbok (SO) ja Svenska Akademiens ordbok (SAOB; toistaiseksi sanat a–vret). SAOB ja SO sisältävät melko paljon etymologista tietoa.
• Svensk etymologisk ordbok (Hellquist, 1922; uudempia laitoksia, viimeinen v:lta 1948, on painettuina).
• DWDS, saksan kielen sanakirja, jossa on runsaasti etymologisia tietoja (Etymologie-välilehdellä).
• TLFi (Trésor de la Langue Française informatisé), laaja ranskan kielen tietokanta, jossa on runsaasti etymologisia tietoja.
• Diccionario de la lengua española. Laaja espanjan sanakirja, joka sisältää myös etymologisia tietoja.
• Dizionario etimologico online. Italian etymologinen sanakirja.
• Etymologisches Wörterbuch der romanischen Sprachen. Romaanisten kielten etymologinen sanakirja.
• Этимологические онлайн-словари русского языка. Venäjän etymologisia sanakirjoja.
• Új magyar etimológiai szótár. Unkarin etymologinen sanakirja (2016).
• Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. 1959. Laaja indoeurooppalaisten kielten etymologinen sanakirja, joka keskittyy kuvaamaan pääteltyjä indoeur. kantakielen sanoja ja niiden edustusta eri kielissä.
• Uralonet. Uralilaisten kielten etymologinen tietokanta.

Painettuja kirjoja

Lisätietoja kirjoista: Kotus: Sanakirjat ja Suomen kansallisbibliografia Fennica.

1. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SSA), 3 osaa, 1992–2000. Luonteeltaan tieteellinen, ei kovin yleistajuinen. Tiettävästi aineistoa ollaan siirtämässä Kotuksen verkkosivustoon.
2. Suomen kielen etymologinen sanakirja (SKES), 7 osaa, 1955–1981. Esittää suku­kielten ja murteiden vastineita ja laina­sana­selityksiä.
3. Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004, yleistajuinen, noin 6 000 hakusanaa.
4. Etymologinen sanakirja (”Nykysuomen sanakirja 6”). 1987, edellisen edeltäjä, noin 1 000 hakusanaa.
5. Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja (”Nykysuomen sanakirja 8”). 1990. Esittää 1000 tavallisen vierassanan alkuperän.
6. Stadin slangin etymologinen sanakirja (2021).
7. Suomalainen fraasisanakirja (1974; 6., korjattu painos 1985). Noin 7 000 puheenpartta, sanakuvaa tai iskusanaa. Sanontojen alkuperää on selitetty vaihtelevasti.

Lisäksi on erikoisalojen etymologisia sana­kirjoja, kuten Orientin etymologinen sanakirja (myös e-kirjana) ja Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja.

Veijo Meren teos Sanojen synty: suomen kielen etymologinen sanakirja (1982; 5. painos 2002) on suosittu ja kiinnostavasti kirjoitettu, mutta siinä ei ole eroteltu hänen omia sepitelmiään tutkijoiden esittämistä perustelluista etymologioista.

Samalla tavoin epäluotettava on verkossa oleva András Rajkin A shorter Finnish dictionary [with etymologies] (2009, Word-muotoinen). Se sisältää paljon mutta lyhyitä selityksiä, erottamatta yleisesti hyväksyttyjä etymologioita aivan epävarmoista tai yksittäisten henkilöiden ehdotuksista.