Etymologiatiedon lähteitä

Verkkoresursseja suomen sanojen alkuperästä

• Suomen etymologinen sanakirja (SES). Sisältää kirjan Suomen sanojen alkuperä (noin 38 500 sanaa), kommentteja (uudempaa tietoa) sen noin 1 000 artikkeliin, etymologisen täydennysosan (noin 7 500 sanaa, lähinnä kansain­välisiä sanoja) ja kirjan Nyky­slangin etymo­loginen sana­kirja (noin 10 000 sanaa).
• Sanojen alkuperästä. Kotuksen sivuston osio, jossa on selitetty parin sadan sanan alkuperää. Sen selitykset löytyvät myös edellä mainitun SES:n haku­toiminnolla.
• Nimien alkuperästä. Kotuksen sivuston osio, jossa on tietoa henkilönnimien ja paikannimien etymologiasta.
• Suomalainen paikannimikirja. Suomen paikannimien etymologioita.
• Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja. V. 2018 käynnistetty hanke, jonka on tarkoitus kuvata kantasuomesta periytyvä sanasto (noin 2 000 sanaa). Sivun Hakusanat kautta pääsee lukemaan valmistuneet n. 300 yleis­tajuista kuvausta. Paljon laajempi joukko etymologia­tietoja löytyy tiiviissä, kieli­tieteellisessä muodossa sivun Yhteissuomalainen sanasto kautta.
• Agricolan sanakirja. Kattaa kaikki Mikael Agricolan kirjoissa esiintyvät sanat, niiden esiintymät ja etymologiat.
• Etymologinen viitetietokanta. Sisältää kirjallisuusviitteitä vuodesta 1966 alkaen 2000-luvun alkuvuosiin.

  Verkkoresursseja muiden kielten etymologiasta

• Etymonline.com. Englannin etymologinen sanakirja, joka pääosin perustuu painettuihin sanakirjoihin ja sisältää laajasti myös kansainvälisiä sanoja (sivistyssanoja).
• Eesti etümoloogiasõnaraamat. Viron etymologinen sanakirja, joka sisältää myös sukukielten sanoja ja siten myös tietoja suomen sanojen alkuperästä. (Suomen sanaa vastaavan viron sanan voi katsoa Suomi–viro-suursanakirjasta, mutta kyseessä ei tietenkään aina ole etymo­logi­nen vastine.)
• Eesti keele etümoloogiline teatmik. V:lta 1982, suppeat selitykset.
• Álgu. Saamelaiskielten etymologinen tietokanta.
• Svenska.se. tarjoaa haun kolmesta sanakirjasta: Svenska Akademiens ordlista (SAOL), Svensk ordbok (SO) ja Svenska Akademiens ordbok (SAOB; toistaiseksi sanat a–vret). SAOB ja SO sisältävät melko paljon etymologista tietoa.
• Svensk etymologisk ordbok (Hellquist, 1922; uudempia laitoksia, viimeinen v:lta 1948, on painettuina).
• DWDS, saksan kielen sanakirja, jossa on runsaasti etymologisia tietoja (Etymologie-välilehdellä).
• TLFi (Trésor de la Langue Française informatisé), laaja ranskan kielen tietokanta, jossa on runsaasti etymologisia tietoja.
• Diccionario de la lengua española. Laaja espanjan sanakirja, joka sisältää myös etymologisia tietoja.
• Dizionario etimologico online. Italian etymologinen sanakirja.
• Etymologisches Wörterbuch der romanischen Sprachen. Romaanisten kielten etymologinen sanakirja.
• Этимологические онлайн-словари русского языка. Venäjän etymologisia sanakirjoja.
• Új magyar etimológiai szótár. Unkarin etymologinen sanakirja (2016).
• Indogermanisches etymologisches Wörterbuch. 1959. Laaja indoeurooppalaisten kielten etymologinen sanakirja, joka keskittyy kuvaamaan pääteltyjä indoeur. kantakielen sanoja ja niiden edustusta eri kielissä.
• Uralonet. Uralilaisten kielten etymologinen tietokanta.

Painettuja kirjoja

Lisätietoja kirjoista: Kotus: Sanakirjat ja Suomen kansallisbibliografia Fennica.

1. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SSA), 3 osaa, 1992–2000. Luonteeltaan tieteellinen, ei kovin yleistajuinen. Sisältyy nykyisin alussa mainittuun Suomen etymologiseen sanakirjaan.
2. Suomen kielen etymologinen sanakirja (SKES), 7 osaa, 1955–1981. Esittää suku­kielten ja murteiden vastineita ja laina­sana­selityksiä.
3. Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004, yleistajuinen, noin 6 000 hakusanaa Päivitetty laitos (2020) sisältyy Sanakirja.fi:n maksulliseen osaan.
4. Etymologinen sanakirja (”Nykysuomen sanakirja 6”). 1987, edellisen edeltäjä, noin 1 000 hakusanaa.
5. Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja (”Nykysuomen sanakirja 8”). 1990. Esittää 1000 tavallisen vierassanan alkuperän.
6. Stadin slangin etymologinen sanakirja (2021). Sisältyy nykyisin alussa mainittuun Suomen etymologiseen sanakirjaan.
7. Suomalainen fraasisanakirja (1974; 6., korjattu painos 1985). Noin 7 000 puheenpartta, sanakuvaa tai iskusanaa. Sanontojen alkuperää on selitetty vaihtelevasti.

Lisäksi on erikoisalojen etymologisia sana­kirjoja, kuten Orientin etymologinen sanakirja (myös e-kirjana) ja Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja.

Veijo Meren teos Sanojen synty: suomen kielen etymologinen sanakirja (1982; 5. painos 2002) on suosittu ja kiinnostavasti kirjoitettu, mutta siinä ei ole eroteltu hänen omia sepitelmiään tutkijoiden esittämistä perustelluista etymologioista.

Samalla tavoin epäluotettava on verkossa oleva András Rajkin A shorter Finnish dictionary [with etymologies] (2009, Word-muotoinen). Se sisältää paljon mutta lyhyitä selityksiä, erottamatta yleisesti hyväksyttyjä etymologioita aivan epävarmoista tai yksittäisten henkilöiden ehdotuksista.