Atk-papisto

Kirjoitettu alkujaan huhtikuussa 1992. Siirretty veppiin lokakuussa 1994.

Sattuipa silmiini lehtikirjoitus, jossa - monen muun raflaavan väitteen ohella - sanottiin, että tietotekniikan kehityksen suurin este on "itsevihitty ATK-papisto".

Luultavasti ilmaisu oli tarkoitettu vertauskuvaksi, kuten myös sellaiset tavalliset sanat kuin "(ATK-)guru". Mutta entäpä jos kyse ei olekaan metaforasta vaan siitä, että ATK on monille nimenomaan ja täsmälleen uskonto, sanan varsinaisessa kirjaimellisessa merkityksessä?

Useimmissa uskonnoissa on papisto. Pappeudelle ovat ominaisia yleensä ainakin seuraavat asiat tai suurin osa niistä (suluissa esimerkkejä niiden erityisistä ilmentymistä ATK-uskonnossa):

• pappi on välittäjä tavallisten ihmisten ja jumaluuden välillä (käyttäjien ja Tietokoneiden/Systeemien/Verkon välillä)
• papit suorittavat uhrimenoja, joiden tarkoituksena on saada jumaluus suopeammaksi ihmisiä kohtaan (postaavat Nettiin contribuutioita, jotta Netti suhtautuisi ongelmiimme suopeasti, eli periaatteella "Do, ut des", 'Annan, jotta antaisit')
• papiksi tullaan erityisellä vihkimyksellä, usein eri asteiden kautta (noviisista guruksi, vihkimykseksi voinee tulkita esim. root-oikeuksien myöntämisen, tosin juhlallisuuksissa lienee kehittämisen varaa)
• varsinaisen papiston apuna on leviittoja, siis henkilöstöä, jotka eivät ole pappeja eivätkä maallikoita vaan siltä väliltä, yleensä vähemmällä koulutuksella, suorittamassa tehtäviä joita papisto pitää pelkkänä rutiinina (operaattoreita, muinoin myös ATK-kirjoittajia ja "sokkokoodaajia")
• papisto on itseään täydentävä luokka, t.s. papiksi ei tulla maallikoiden tekemän valinnan vaan papiston hyväksynnän kautta (tärkeää ei ole, kuka on palkattu mihinkin hommaan, vaan ketkä ovat mukana gurujengissä)
• papisto on ylin yhteiskuntaluokka, joka ei ota määräyksiä muilta (maallisen yhteiskunnan organisaation mukaisilta esimiehiltä, työnantajilta tai asiakkailta)
• papeilla on erityistä sisäpiirin tietoa, joka usein tarkoituksellisesti on suusta suuhun leviävää tai vaikeasti saatavilla (dokumentit ovat ehkä yleisesti luettavissa, mutta tarvitaan esoteerisia tietoja niiden löytämiseksi)
• papisto säilyttää ja kehittää Oikeaa Oppia, josta se tosin saattaa ankarastikin riidellä keskenään (mikä on oikea käyttöjärjestelmä, mikä sen oikea versio, mikä on oikea ohjelmointikieli, mikä on oikea ohjelmointityyli...)
• papisto noudattaa erityisiä pyhyyssäädöksiä, joita maallikoilta ei välttämättä vaadita (ohjelmia ei saada tehdä myytäviksi, virka-ajan noudattaminen on epäpyhää)
• papisto noudattaa erityistä ruokavaliota ja kokoontuu kulttiaterioille (pizzaa ja cokista)
• papit hoitavat ihmisten ongelmia ja ottavat vastaan synnintunnustuksia, usein vastaten niihin erityisellä kulttikielellä (selittävät virheilmoituksia, ottavat vastaan bugiraportteja, esittävät kulttikielisiä loitsuja, joita ei ole tarkoitettukaan ymmärrettäviksi vaan mieltä tyynnyttäviksi samaan tapaan kuin katolisen papin sanat "ego te absolvo in nomine...")
• ihmisten uskonnollisiin ongelmiin papiston standardivastaus on, ainakin ns. kirjauskonnoissa, kehotus lukea entistä huolellisemmin Pyhiä Kirjoituksia (RTFM); koska ne ovat tavalliselle ihmiselle käsittämättömän laajoja ja vaikeatajuisia, tämä on yleensä käytännössä pelkkä rituaalinen lausuma tai sitten kehotus pyytää pappia osoittamaan oikea kohta ja sen oikea tulkinta (joka voi olla sellainen, että "hengellä" ei ole mitään tekemistä "kirjaimen" kanssa ("no joo, se man-sivu on kopsattu toisesta systeemistä, *tietysti* sun pitää sanoa 'set path ($path /usr/pub)' eikä 'use xyzzy', kuten itsekin ymmärrät")
• papisto huolehtii kulttimenoista, joilla ei yleensä ole ainakaan tavallisille ihmisille ymmärrettävää järkiperustelua (asentaa uusia versioita, jotka tuovat marginaalisia parannuksia ja massiivisia ongelmia).