Mittayksikköasetus (371/1992)

Tämä dokumentti on sikäli vanhentunut, että tässä kuvatun asetuksen on korvannut valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), joka tuli voimaan 8.12.2014. Se on kuitenkin sisällöltään lähes identtinen aiemman asetuksen kanssa. Pykälien numerointi on siinä muutettu, koska jo aiemmin kumottu 3 § on jätetty pois. Atomi­massa­yksikön tilalla on sen uusi nimi ja tunnus dalton (Da). Eräät kokeellisesti määräytyvien vakioiden likiarvot on korvattu uudemmilla.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamis­välineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (321/92):

1 luku
Perusyksiköt

1 §
Perusyksiköiden määritelmät

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:

1. pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;
2. massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;
3. ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;
4. sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 ⋅ 10^-7 newtonin voiman metriä kohti;
5. lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;
6. ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa ¹²C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;
7. valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 ⋅ 10¹² hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteily­intensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

2 §
Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

2 luku
Muut SI-yksiköt

3 §
Täydennysyksiköt

4 §
Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerokertojana on 1.

5 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti:

Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.

6 §
Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 4 ja 5 :ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla:

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodos­te­taan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.

7 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus:

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

3 luku
Muut sallitut yksiköt

8 §
SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia:

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

9 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja:

Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on ¹²C.

Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

10 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt

Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä:

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä.

4 luku
Täydentävät säännökset

11 §
Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.

12 §
Lämpötila- ja aika-asteikot

Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpö­tila-asteikkoa (IT590). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpö­tilan T ja T₀ erotuksena (t = T - T₀), jossa T₀ = 273,15 K.

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nolla­meridiaanin keskiaurinkoaikaa.

13 §
Poikkeukset

Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.

14 §
Voimaantulo