Mittayksiköt

Tämä sivusto kuvaa kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) mukaiset yksiköt (esi­mer­kik­si metri, newton, luumen) sekä muut yleisesti käytetyt yksiköt (esimerkiksi tuuma ja unssit). Sivusto kuvaa myös yksiköiden tunnukset (esimerkiksi m, N, lm) ja sään­tö­jä yk­si­köi­den käytölle suomen- ja englanninkielisissä teksteissä.

Sivusto on tarkoitettu erityisesti hakuteokseksi. Sen olennainen osa on tämän takia hakemisto, jonka kautta löytää helposti etsimänsä suureen, yksikön tai tunnuksen. Aak­ko­sel­li­sen hake­mis­ton ansiosta sivusto on voitu jäsentää aiheenmukaisesti siten, että kuvataan mitattavat suureet ja niiden mittayksiköt aloittain jaoteltuina.

Sivusto sisältää toisaalta myös järjestelmällisen kuvauksen mittayksiköistä ja niihin liittyvistä asioista yleisesti. Mittayksiköt kuvataan järjestettyinä sen suureen mukaan, jonka mittaa­mi­ses­ta on kyse. Tämä auttaa hahmottamaan ja valitsemaan, mitä mittayksiköitä tietylle suureelle voidaan ja kannattaa käyttää eri yhteyksissä.

Sivusto on julkistettu 20.1.2018, ja sitä on päivitetty viimeksi 10.7.2018. Se sisältyy Jukka K. Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Matematiikka, fysiikka ja kemia.

Mitä suureet, mittayksiköt, tunnukset ja kerrannaiset ovat

Suure

Suure (englanniksi quantity) on todellisuuden ilmiö, jolla on mitattavissa ja ilmaistavissa oleva suuruus. Suure on esineen, aineen, järjestelmän tms. ominaisuus, jota voidaan määrällisesti eli kvantitatiivisesti verrata toisen esineen tms. vastaavaan ominaisuuteen. Voimme esimerkiksi sanoa, että jonkin kepin pituus on kaksi kertaa niin suuri kuin toisen kepin pituus; täten pituus on mitattavissa ja vertailtavissa oleva ominaisuus.

Mittayksikkö

Mittayksikkö eli lyhyesti yksikkö (englanniksi unit) on jonkin suureen erityinen arvo, joka on otettu vertailuperustaksi, ”mittakepiksi”. Jos esimerkiksi rakennetaan kappale, johon on merkitty kaksi viivaa, voidaan määritellä niiden etäisyys toisistaan pituuden mittayksiköksi. Minkä tahansa esineen pituus voidaan tällöin ilmoittaa suhteessa siihen, tarkemmin sanoen jonkin luvun ja mittayksikön tulona.

Esimerkiksi pituuden yksikkö metri oli aiemmin määritelty metrin prototyypin avulla. Metrin prototyyppi on erityisen kestävästä metallista valettu kappale. Metrin oli määritelty olevan siinä olevien kahden viivan välinen etäisyys. Nykyisin metri on määritelty abstraktimmin lähinnä siksi, että yksiköiden määritelmien ei haluta riippuvan tiettyjen aineellisten ja siten väistämättä muutoksenalaisten kappaleiden ominaisuuksista. Tämä ei merkitse luopumista ”mittakepin” ajatuksesta, vaan sen muuttumista vähemmän havainnolliseksi, mutta objektiivisemmaksi ja täsmällisemmäksi.

Mittayksikkö on siis sen suureen erityinen arvo, jonka yksikkö se on. Mittayksikön tunnus kirjoitetaan kuitenkin pystyfontilla, ei kursivoituna, esimerkiksi m = metri. Tämä voidaan ymmärtää niin, että mittayksikkö halutaan erottaa suureen muista arvoista sen erityisaseman takia. Yleensähän suureiden arvojen tunnukset kirjoitetaan kursiivilla, esimerkiksi pituuden tavanomainen tunnus l ja massan tavanomainen tunnus m.

Luku 1 yksikkönä ja sen kerrannaiset

Luku 1 yksikkönä

Monien suureiden arvo ilmoitetaan pelkällä luvulla. Esimerkiksi koneen hyötysuhde on siitä saatavan hyötytehon suhde käytettyyn syöttötehoon, siis kahden tehon osamäärä ja siten pelkkä luku. Vastaavasti tietyn alkuaineen massaosuus tietyssä seoksessa on kahden massan suhde ja siten luku. Yhdenmukaisuuden vuoksi tällöin sanotaan, että suureen yksikkö on luku yksi tai sen jokin kerrannainen.

Luku 1 voidaan kirjoittaa myös kahden samanlaatuisen suureen osamääränä. Esimerkiksi kun kyse on pituuksien suhteesta, voidaan käyttää merkintää m/m.

Jos yksikkönä käytetään lukua yksi sellaisenaan (eikä esimerkiksi sen erityisnimeä tai ke­rra­nais­ta), sitä ei merkitä näkyviin. Tällöin siis suureen arvo ilmoitetaan pelkällä luvulla, esi­mer­kik­si ”kitkakerroin on 0,6”.

Lukusuureista käytetään myös nimitystä ”dimensiottomat suureet”, mutta tarkkaan ottaen niillä on dimensio, nimittäin luku yksi.

Luvun 1 erityisnimiä

Joillakin suureilla, joiden yksikkö on luku 1, on yksikön erityisnimi ja vastaava tunnus, jotka siis tarkoittavat lukua 1 tietyssä yhteydessä käytettynä:

Luvun kerrannaiset

Lukuun 1 sinänsä ei voi liittää etuliitteitä. Sen erityisnimeen kyllä voidaan, esimerkiksi milliradiaani (mrad) ja desibeli (dB).

Luvun 1 standardinmukaiset kerrannaiset ovat prosentti, jonka tunnus on ”%” ja joka tar­koit­taa lukua 0,01, ja promille, jonka tunnus on ”‰” (promillemerkki) ja joka tarkoittaa lukua 0,001.

Prosentin ja promillen tunnus kirjoitetaan muiden mittayksiköiden tunnusten tavoin luvun jälkeen siitä välilyönnillä erotettuna, esimerkiksi 4,5 % (= 0,045) ja 8 ‰ (= 0,008). Englannin kielessä on kuitenkin yleinen käytäntö ja useiden tyyliohjeiden mukaista kirjoittaa ne kiinni lukuun, esimerkiksi 4,5% ja 8‰. Tämä ei kuitenkaan ole standardien mukaista.

Standardien mukaan prosentin ja promillen nimeen tai tunnukseen ei pidä liittää mitään etuliitteitä (esim. ”painoprosentti”) tai muita lisäyksiä. Tätä käsitellään tarkemmin jäljempänä kohdassa Luvun merkityksen selventäminen.

Usein käytetään seuraavan taulukon mukaisia luvun 1 kerrannaisia, mutta standardien mukaan niitä ei tulisi käyttää. BGPM:n mukaankaan muita kuin ”ppm” ei tulisi käyttää sekaantumisvaaran takia.

Luvun 1 epästandardeja kerrannaisia
TunnusEnglanniksiSuomeksiLukuna
ppm parts per million miljoonasosa 10⁻⁶
pphm parts per hundred million sadasmiljoonasosa 10⁻⁸
ppb parts per billion miljardisosa 10⁻⁹
ppt parts per trillion biljoonasosa 10⁻¹²
ppq parts per quadrillion tuhannesbiljoonasosa 10⁻¹⁵

Sekaannuksia voi aiheuttaa muun muassa se, että sanalla ”billion” saattaa englannin kielessä olla vielä vanha merkitys ’biljoona’ (eli ’tuhat miljardia’). Lisäksi tunnus ”ppt” esiintyy joskus merkityksessä ’parts per thousand’ eli ’tuhannesosa’, siis promillea tarkoittamassa.

Standardi SFS-ISO 80000-1 ottaa vahvasti kantaa: ”Lyhen­teet, kuten ppm, pphm, ppb tai ppt, ovat kielisidonnaisia ja monitulkintaisia, eikä niitä saa käyttää. Niiden sijaan on suositeltavaa käyttää kymmenen potensseja.” Esimerkiksi ilmauksen ”5,2 ppm” sijasta on siis suositeltavaa kirjoittaa ”5,2 × 10⁻⁶”.

Jos kuitenkin käytetään lyhenteitä ppm ym., olisi muistettava, että ne vastaavat lukuja. Olisi siis täsmennettävä, tarkoitetaanko massojen suhdetta, tilavuuksien suhdetta vai ehkä jotain muuta.

Erityisen tulkinnanvarainen on lyhenne ”ppm”, koska se voi tarkoittaa tilavuusosuutta, massaosuutta tai ainemääräosuutta. Viimeksi mainitussa merkityksessä se usein selitetään ilmauksella ”particles per million”.

Ehdotettu luvun 1 nimeäminen

On ehdotettu vakavassa mielessä, että luvulle yksi annettaisiin erityisnimi ”uno”, joka suomessa varmaankin saisi muodon ”uuno”, ja tunnus ”U”. Tällöin prosentti voitaisiin korvata senttiuunolla (cU), miljoonasosa voitaisiin esittää mikrouunona, miljardi gigauunona jne. Tämän toteutuminen vaikuttaa kuitenkin varsin epätodennäköiseltä.

Luvun merkityksen selventäminen

Aina, kun käytetään lukua 1 tai sen kerrannaista yksikkönä, tulisi ilmaista selvästi, minkä suureiden suhdetta se tarkoittaa. Tätä ei standardien mukaan saa tehdä liittämällä prosentti- tai promille-sanaan määrite (esimerkiksi ”liuoksessa on suolaa 3 painoprosenttia”), vaan se tulisi ilmaista suureen nimellä, esimerkiksi ”suolan massaosuus liuoksessa on 3 %”, tai kirjoittamalla luku 1 tai sen kerrannainen kahden samanlaatuisen suureen osamääränä, esimerkiksi ”liuoksen suolapitoisuus on 3 g/kg”. Tavallisen ilmauksen ”äänestysprosentti oli 75” sijasta olisi oikeampaa sanoa ”äänestysaktiivisuus oli 75 %”.

Vastaavasti ”tilavuusprosentin” sijasta tulisi puhua tilavuusosuudesta. Esimerkiksi ilmaisu­tapa ”olut, jossa on enintään 4,7 painoprosenttia alkoholia” on käytännössä yleinen ja jopa lakitekstissä käytetty, mutta täsmällisimmässä kielenkäytössä olisi oikein sanoa ”olut, jossa alkoholin tilavuusosuus on enintään 4,7 %”. Esimerkiksi viinin alkoholipitoisuus ilmaistaan etiketeissä tms. yleensä tyyliin ”12,5 % Vol.”, missä ”Vol.” viittaa sanaan ”volume” ’tilavuus’ ja voidaan tulkita (alkoholin) tilavuusosuutta tarkoittavaksi.

Esimerkiksi ilmaus ”Ilman hiilidioksidipitoisuus on 425 ppm” on kahdella tapaa virheellinen tai kyseenalainen, vaikka se käytännössä yleensä ymmärretään oikein. Se ei ilmaise, onko kyse tilavuuksien vai massojen suhteesta, ja se käyttää standardien vastaista tunnusta ”ppm”. Täysin korrekti ilmaus olisi ”Hiilidioksidin tilavuusosuus ilmassa on 425 × 10⁻⁶”. Toinen, ehkä sujuvampi vaihtoehto on ”Ilmassa on hiilidioksidia 425 cm³/m³.

Veren alkoholipitoisuuden ilmaisemisesta ”promilleina” ks. kohtaa Massakonsentraatio.

Logaritmiset asteikot ja suureet

Jotkin mittayksiköt liittyvät suureiden esittämiseen logaritmisesti. Tunnetuin on beli tai pikemminkin sen kerrannainen desibeli. Beliä voidaan pitää ääni- tai muun tehon loga­rit­mi­se­na yksikkönä siinä mielessä, että kun teho nousee yhden belin (eli 10 desibeliä), niin fysikaalinen teho nousee 10-kertaiseksi. Fysikaalisen tehon nousua vastaa siis muutos, joka on sen 10-kantainen logaritmi.

Usein sanotaan, että beli on yksikkö logaritmisella asteikolla. On kuitenkin selvempi käsittää beli logaritmisen suureen yksiköksi: äänitehosta P voidaan muodostaa johdettu suure, suhteellisen tehon 10-kantainen logaritmi eli log10(P/P0), missä P0 on määritelty vertailuteho, joka on äänitehosta puhuttaessa yksi pikowatti (1 pW). Tämän logaritmisen suureen arvo on pelkkä luku eli sen yksikkö on luku 1, mutta siitä käytetään erityisnimeä beli. Kun kyseisen suureen arvo kasvaa esimerkiksi 5 belistä 6 beliin (eli 50 desibelistä 60 desibeliin), ääniteho siis nousee 10-kertaiseksi. Logaritmisia suureita käytetään muun muassa sen takia, että ihmisen aistit ovat kehittyneet tulkitsemaan monia fysikaalisia asioita olennaisesti logaritmisella tavalla: emme koe esimerkiksi yhden belin nousua ääni­tehossa melun kymmenkertaistumisena, vaan paljon pienempänä muutoksena.

Yksikköä beli (B, engl. bel) käytetään sellaisenaan varsin vähän. Paljon tavallisempaa on käyttää sen kerrannaista desibeli (dB, eng. decibel). Beli ei ole SI-yksikkö, mutta sen käyttö yhdessä SI-yksiköiden kanssa on sallittua ja tavallista.

Standardi ISO 80000-3 määrittelee logaritmisille suureille samakantaisen yksikön neper (Np, engl. neper), jota käytetään suureille, jotka on määritelty jonkin suhteen luonnollisena logaritmina.

Esimerkiksi äänitehotaso määritellään SI-järjestelmässä edellä kuvattuun tapaan mutta siten, että se on äänitehojen suhteen neliöjuuren luonnollinen logaritmi eli ln √(P/P0) = ln ((P/P0)½) = ½ ln (P/P0).

Koska edellä kuvatut äänitehotasot ovat eri suureita (mm. siksi, että ne johdetaan käyttämällä erilaisia logaritmeja), ei niiden yksiköiden välilläkään periaatteessa ole muunnosyhtälöitä. Kuitenkin standardikin esittää muun muassa yhtälön 1 B = (1/2) ln 10 Np ≈ 1,151 293 Np. Tämä on tulkittava niin, että jos äänitehojen suhteesta P/P0 laskettu 10-kantaiseen loga­rit­miin perustuva äänitehotaso on 1 B, niin samasta suhteesta laskettu luonnolliseen loga­rit­miin perustuva äänitehotaso on (1/2) ln 10 Np.

Beli ja neper ovat periaatteessa luvun yksi erityisnimiä. Niiden käyttö on kuitenkin tarpeen selvyyden vuoksi. Käytännössä ne ilmaisevat myös sen, kummanlaista logaritmista suuretta tarkoitetaan, vaikka tämä pitäisikin oikeastaan kertoa suureen yhteydessä eikä yksiköllä.

Jonkin suhteen luonnolliseen logaritmiin perustuvia tasosuureita ja neperiä niiden yksikkönä käytetään lähinnä vain kenttäsuureita koskevissa teoreettisissa laskelmissa, jotka liittyvän yhtälöihin, joissa esiintyy eksponenttifunktio (jonka käänteisfunktio luonnollinen logaritmi on).

Muutoin tasosuureina käytetään yleensä suhteen 10-kantaista logaritmia ja yksikkö beli tai käytännössä desibeli. Vaikka ne tunnetaan yleensä äänenvoimakkuuden yhteydessä käy­tet­tyi­nä (ks. kohtaa Ääni), niillä voidaan ilmaista erilaisia kahden samanlaatuisen suureen suhteita. Se, mitä suureita tarkoitetaan, on ilmaistava erikseen. Standardi ISO 80000-8 erikseen kieltää liittämästä tunnukseen dB lisäyksiä, kuten ”dB(A)”. Sellaiset merkinnät ovat kuitenkin hyvin yleisessä käytössä. Esimerkiksi ”dB(A)” tai ”dBA” tai ”dBA” viittaa siihen, että äänitehon laskennassa äänen eri taajuuksia on painotettu sellaisilla kertoimilla, jotka ottavat huomioon taajuuksien erilaiset vaikutukset ihmiseen (ja eläimiin). Tällöin kyse on erityisestä suureesta, ja mittayksikköjärjestelmän periaatteiden mukaisesti asia olisi ilmaistava suureen eikä yksikön yhteydessä, esimerkiksi LA = 60 dB eikä L = 60 dB(A).

Yksikönkaltaiset käsitteet ja epätarkat yksiköt

Edellä sanottu koskee varsinaisia yksiköitä, jotka on määritelty standardeissa tai vastaavissa tai jotka ovat muutoin hyvin vakiintuneita. Yksikkönä sanan laajassa merkityksessä voidaan käyttää mitä tahansa jonkin suureen arvoa, joka on määritelty täsmällisesti. Kun sanotaan, että jokin esine on kaksi kertaa niin pitkä kuin toinen, niin jälkimmäisen pituutta käytetään tavallaan mittayksikkönä. Luonnollisempaa on kuitenkin pitää yksikköinä vain sellaisia arvoja, joiden avulla muita arvoja esitetään yleisesti.

Täsä sivustossa käsitellään myös useita epätarkkoja yksiköitä, jotka eivät ole yksiköitä edellä kuvatussa mielessä, mutta joita voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin kuin yksiköitä. Esimerkiksi vuosi ei ole aito yksikkö, koska vuodelle on useita erilaisia määritelmiä, ja esimerkiksi kalenterivuoden pituus on vaihtelevasti 365 tai 366 vuorokautta. Esimerkiksi ilmaus ”64 vuotta” ei siksi ole täsmällinen, mutta se on hyvin moniin tarkoituksiin riittävän tarkka.

Vielä väljemmin voidaan puhua yksikönkaltaisista käsitteistä silloin, kun yksikön tapaan käytetyllä asialla on eri merkityksiä eri yhteyksissä ja suureen arvokin voi olla muuttuva. Esimerkiksi ”Suomen pinta-ala” on tällainen käsite: se voidaan määritellä eri tavoilla, ja lisäksi miten tahansa määriteltynä se on arvoltaan muuttuva. Se on kuitenkin monissa yhteyksissä käyttökelpoinen havainnollistamisen väline, esimerkiksi kuvattaessa, että jonkin alueen koko on puolet Suomen pinta-alasta.

Yksiköiden nimet, lyhenteet ja tunnukset

Mittayksiköiden nimet voivat olla eri kielissä erilaisia, mutta yleensä kyse on saman kansainvälisen sanan mukautumisesta eri kieliin ja kirjoitusjärjestelmiin. Esimerkki: metri (suomi), metre (brittienglanti), meter (amerikanenglanti), Meter (saksa), метр (venäjä). Kansainvälisten standardien englanninkieliset versiot käyttävät yleensä brittienglannin mukaisia nimiä.

Suomessa ja muissakin kielissä käytetään yleisesti monien mittayksiköiden arkikielisiä nimiä. Etenkin kilo ja aste (lämpötilasta puhuttaessa) ovat tavallisia esimerkiksi sanoma­lehdissäkin, ja monista tuntuisi oudolta, jos uutisessa kirjoitettaisiin kilogrammasta ja celsiusasteesta. Toisaalta tieteellisessä tekstissä, lakikielessä, viranomaisten päätöksissä ja muissa muodollistakin tarkkuutta vaativissa yhteyksissä ei pitäisi käyttää arkikielisiä nimiä. Usein hyvä vaihtoehto on käyttää mittayksikön tunnusta, esimerkiksi ”16 °C” eikä arkikielisesti ”16 astetta” tai virallisesti ”16 celsiusastetta”.

Yksiköiden arkikielisiä nimiä
Arkik. Virallinen Tunnus
aste celsiusaste °C
desi desilitra dL, dl
kilo kilogramma kg
kuutio kuutiometri
milli millimetri mm
neliö neliömetri
sentti senttimetri cm

”Kuutio” voi tarkoittaa myös kuutiodesimetriä (dm³) muun muassa mopon moottorin iskutilavuudesta puhuttaessa. ”Sentti” voi tarkoittaa myös senttilitraa (cl, cL) esimerkiksi puhuttaessa alkoholijuoman anniskelusta.

Kulmasta puhuttaessa ”aste” on sekä virallinen että arkikielinen nimi.

Mittayksiköistä on aiemmin yleisesti käytetty erilaisia lyhenteitä (engl. abbreviation), jotka perustuvat yksikön nimeen jollakin kielellä, esimerkiksi sek. = sekunti, gr. = gramma, ft. = foot (= jalka). Vaikka lyhenteitä on jossain määrin käytössä, nykyisin pyritään yleisesti käyttämään tunnuksia (engl. identifier), jotka määritellään jossakin standardissa tai­ va­sta­avassa. Useimmiten tunnus on alkuperältään lyhenne, mutta on myös muunlaisia tun­nuk­sia, esimerkiksi kreikkalainen Ω-kirjain ohmin tunnuksena ja asteen merkki (°).

Useimmille mittayksiköille käytetään suomen kielessä nykyisin tunnuksia eikä lyhenteitä. Suomen kielen huoltajien (Kotimaisten kielten keskus ja suomen kielen lautakunta) kannan mukaan kuitenkin yleiskielessä pitäisi käyttää eräiden tunnusten sijasta suomenkielisiä lyhenteitä: tunti t (tunnus h), vuorokausi vrk (tunnus d), vuosi v (tunnus a) ja tonni tn (tunnus t).

Suomen kielessä oli aiemmin horjuvuutta sen suhteen, käytetäänkö mittayksiköiden lyhenteissä pistettä. Nykyisin ne ovat pisteettömiä; esimerkiksi tunnin suomenkielinen lyhenne (t) on pisteetön, kuten myös sen tunnus (h).

Englannin kielessä käytetään kansainvälisiä tunnuksia pisteettöminä, esimerkiksi ”s” (sekunti). Ajan yksiköistä käytetään kuitenkin myös lyhenteitä (vaikka tämä ei olekaan standardien mukaista), ja ne kirjoitetaan usein pisteellisinä, esimerkiksi ”sec.”.

Englannin kielessä on horjuvuutta anglosaksisten mittayksiköiden tunnusten kir­joit­ta­mi­ses­sa. Esimerkiksi jalan lyhenne kirjoitetaan usein pisteettömänä (ft). Tämän sivuston kuvauksissa tällaiset lyhenteet esitetään vain pisteettöminä, mainitsematta pisteellistä vaihtoehtoa (ft.).

Kerrannaiset

Kerrannainen on suure, joka saadaan yksiköstä kertomalla tai jakamalla se tietyllä kokonais­luvulla. Tällaisena lukuna on SI-järjestelmässä luku 10 tai sen potenssi. Toinen tapa kuvata asia on sanoa, että kerrannainen on yksikkö kerrottuna joko kokonaisluvulla tai muotoa 1/n olevalla luvulla. missä n on kokonaisluku. Ensimerkiksi senttimetri (cm) on metri jaettuna luvulla 100 (m/100) eli toisin ilmaistuna 0,01 m.

Englannin kielessä erotetaan käsitteet multiple ja submultiple sen mukaan, onko kyse kokonaisluvulla kertomisesta vai jakamisesta eli (toisen kuvaustavan mukaan) on kerroin suurempi vai pienempi kuin 1. Tämän mukaisesti suomalaiset standardit käyttävät termejä kerrannainen ja alikerrannainen. Tässä sivustossa eroa ei tehdä, koska se, onko kyse kertomisesta vai jakamisesta, ilmenee kunkin kerrannaisen määritelmästä, ja käytön säännöt ovat samat tästä riippumatta.

Periaatteessa kerrannaisen käyttö on vain skaalaustapa. Jokainen suureen ilmaus, jossa käytetään kerrannaista, on korvattavissa sellaisella, jossa sellaista ei ole, kertomalla suureen lukuarvo tietyllä luvulla. Esimerkiksi 5 cm tarkoittaa täsmälleen samaa kuin 0,05 m. Käy­tän­nös­sä kerrannaisista on paljon hyötyä. Esimerkiksi ilmaus 0,5 nm (0,5 nanometriä) on huomattavasti kätevämpi kuin 0,000 000 000 5 m.

Kerrannaisten avulla voidaan yleensä järjestää asiat niin, että suureen lukuarvo on välillä 0,1…1 000. Tällaista järjestelyä suositellaan useissa ohjeissa, muun muassa SFS:n SI-oppaassa, mutta se ei ole osa mitään standardia. Esimerkiksi ilmaus 72 000 V on siis sallittu, mutta ilmausta 72 kV voi pitää parempana.

Suureiden arvojen kirjoittaminen

Tiivistelmä kirjoitussäännöistä

Seuraavassa on tiivistelmä siitä, miten mittayksiköt ja niihin liittyvät lukuarvot kirjoitetaan suomen- tai englanninkielisessä tekstissä:

Mittayksikön ja luvun esitystavan valinta

Kun on valittu, millaista mittayksikköä käytetään suureen arvon ilmaisemiseen, on vielä valittava siihen ehkä kuuluva etuliite ja siihen liittyvän luvun esitystapa. Jos on esimerkiksi päätetty ilmaista pituus kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän yksikköä käyttäen, voi samalle arvolle silti olla useita esitystapoja, esimerkiksi seuraavat: 12 345 m; 12,345 km; 12,345 × 10³ m; 0,012 345 Mm.

SFS:n SI-oppaassa ja eräissä muissa ohjeissa, mutta ei standardeissa, suositellaan seuraavia periaatteita:

Jälkimmäisen säännön kanssa yhdenmukaista on, että jos etuliitteen sijasta käytetään kymmenen potenssilla kertomista, niin eksponentti on kolmella jaollinen. Tämän mukaisesti kirjoitettaisiin 25 × 10⁻³ m mieluummin kuin 2,5 × 10⁻² m.

Monet seikat saattavat kuitenkin johtaa poikkeamaan näistä periaatteista:

Vain yksi yksikkö

Tiettyä suureen arvoa ilmaistaessa käytetään vain yhtä yksikköä. Suomessa opetettiin aikoinaan koulussa sentapaisia ilmauksia kuin ”5 m 7 dm 2 cm”, mutta sellaisen sijasta on kirjoitettava esimerkiksi 5,72 m tai 572 cm.

Ainoat poikkeukset tähän ovat on tasokulman ilmoittaminen asteina, minuutteina ja sekunteina ja ajan ilmaukset. Kulman ilmaisemisessa on sallittua käyttää jopa kolmea yksikköä, esimerkiksi 22° 12′ 36″. Toisaalta vaikka tämä on sallittu esitystapa, yleinen suositus on, että mieluummin käytetään asteen desimaaleja, esimerkiksi 22,21°. Ajan ilmauk­sissa yhdistellään usein eri yksiköitä, esimerkiksi 2 v 6 kk ja 15 h 30 min 15 s.

Tietyn suureen eri arvot voidaan ilmoittaa käyttäen eri yksiköitä, yleensä saman yksikön kerrannaisia, esimerkiksi 1,2 mm, 5,3 m, 8,5 km. Etenkin jos arvot ovat suhteellisen lähellä toisiaan, voi saman yksikön käyttö kuitenkin parantaa havainnollisuutta. Esimerkiksi esitysten 42cm, 89 m ja 1,1 km sijasta voi käyttää esityksiä 0,042 m, 89 m ja 1 100 m, varsinkin taulukoissa.

Nimi, tunnus vai lyhenne?

Mittayksikkö ilmaistaan

Myös esityksessä, joka ei ole tieteellinen tai tekninen, voi käyttää tunnuksia. Tämä voi kuitenkin antaa vaikutelman viimeistelemättömästä tai jopa muistiinpanomaisesta tekstistä.

Välilyönti luvun ja tunnuksen välissä

Luku erotetaan yleensä välilyönnillä sitä seuraavasta yksikön tunnuksesta tai lyhenteestä, esimerkiksi ”5 km” (ei ”5km”). Tällöin tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sitovaa välilyöntiä, jotta ei luku ja tunnus eivät joudu eri riveille, kun jokin ohjelma rivittää tekstin. Sellainen jakautuminen on suomalaisen standardin (SFS 4175) mukaan virhe.

Välilyönnin pois jättäminen on tavallista etenkin tekniikan kielessä ja englannissa, mutta standardien mukaan se on sallittua (ja pakollista) vain seuraavissa tapauksissa:

Näitä poikkeuksia voi pitää ymmärrettävinä sikäli, että kyseiset merkit ovat pieniä ja yläindeksin tapaisia, minkä takia olisi outoa kirjoittaa erilleen edeltävästä luvusta (esimerkiksi 45 ° näyttäisi siltä kuin asteen merkki on lähtenyt omille teilleen).

Standardien ja BGPM:n ohjeiden mukaan myös prosentin merkki (%) ja promillen merkki (‰) tulkitaan yksiköiksi (luvun 1 kerrannaisiksi) ja erotetaan edeltävästä luvusta väli­lyön­nil­lä, esimerkiksi 15 % ja 4,1 ‰. Tämä on myös suomen kielen normien mukaista. Sen sijaan englannin kielessä on tavallista ja kielen monien ohjeistojen mukaista kirjoittaa ne kiinni lukuun, esimerkiksi 15% ja 4,1‰.

Lukujen esitystapa

Suomen kielessä käytetään desimaalierottimena pilkkua, esimerkiksi 5,2. Englannin kielessä käytetään yleensä pistettä, esimerkiksi 5.2, paitsi joidenkin standardointijärjestöjen julkaisuissa pilkkua. Standardien mukaan sekä piste että pilkku ovat sallittuja, mutta englannin kielen normit sallivat vain pisteen.

Luvun numerot jaetaan kolmen numeron ryhmiin desimaalierottimesta vasemmalle ja oikealla, ja ryhmien välissä käytetään sitovaa välilyöntiä, esimerkiksi 2 345,678 91. Tosin eri suositukset ovat hiukan eri linjoilla sen suhteen, miten tarkasti tätä noudatetaan. Käytännössä välit jätetään usein pois, esimerkiksi 2345,67891, tai englannin kielessä käytetään erottimena pilkkua desimaalipisteen vasemmalla puolella, esimerkiksi 2,345.67891.

Luvun esityksessä voi olla myös skaalauskerroin: luvun jäljessä kertomerkki (×) ympärillään sitovat välilyönnit ja sitten luku 10 ja sen eksponentti. Tämä on usein vaihtoehto etuliitteiden käytölle. Esimerkiksi suure 123 456 789 W voidaan esittää myös muodossa 123,456 789 × 10⁻⁶ W tai muodossa 123,456 789 MW.

Kertolaskun merkkinä voidaan standardien mukaan käyttää myös kertopistettä (⋅) silloin, kun luvuissa käytetään desimaalipilkkua eikä -pistettä, esimerkiksi 123,456 789 ⋅ 10⁻⁶. Kertomerkki on kuitenkin selvempi ja myös helpompi tuottaa.

Jos yläindeksejä ei voi käyttää teknisten rajoitusten, käytössä on useita korvaavia merkintöjä, joista mikään ei ole virallinen. Potenssiin korottamista saatetaan merkitä sirkumfleksilla ^ tai merkkiparilla **. Esimerkiksi luku 1,2 × 10⁻⁶ kirjoitetaan tällöin 1,2 × 10^(−6) tai 1,2 × 10**(−6). Ohjelmointikielissä on yleisesti käytössä niin sanottu E-merkintä, jossa E-kirjain edustaa potenssiin korotettavaa lukua 10, esimerkiksi 1,2E−6. Tällaista merkintää saatetaan lyhyyden vuoksi käyttää muissakin yhteyksissä.

Ilmausten oletettu tarkkuus

Merkitsevien numeroiden määrä

Jos muuta ei ilmoiteta, pidetään mitattua tai laskettua suuretta esitettäessä sen kaikkia numeroita merkitsevinä ja oikeina, ei kuitenkaan kokonaisluvun lopussa olevia nollia. Esimerkiksi ilmaus ”75 cm” sisältää ajatuksen, että todellinen arvo on välillä 74,5 cm ... 75,5 cm eli todellisen arvon kaksinumeroiseksi pyöristetty esitys on 75 cm. Jos mittauksessa on saatu esimerkiksi tulos 75,27 cm, mutta mittaustarkkuuden tiedetään tai oletetaan olevan vain senttimetrin luokkaa, tulosta ei siis pitäisi esittää muodossa 75,27 cm tai 75,3 cm ainakaan ilman mainintaa tarkkuudesta.

Kokonaisluvun loppunollien tulkinta

Kokonaisluku, jonka lopussa on nollia, ei anna selvää tietoa tarkkuudesta. Esimerkiksi ilmaus ”80 cm” voi tarkoittaa, että molemmat numerot oletetaan oikeiksi, jolloin todellinen arvo on välillä 79,5 cm ... 80,5 cm. Se voi tarkoittaa myös sitä, että vain ensimmäistä numeroa pidetään varmana ja mittausarvo on pyöristetty yhteen merkitsevään numeroon, jolloin todellinen arvo on välillä 75 cm ... 85 cm. Tällaiset epäselvyydet voidaan välttää käyttämällä sopivaa yksikköä niin, että mainitunlaiset nollat vältetään. Esimerkiksi esitykset 0,80 m ja 0,8 m ovat tark­kuu­den suhteen yksiselitteisiä.

Vaikutus luvun esityksen valintaan

Edellä kuvatun tarkkuusolettaman takia voi olla aiheellista käyttää etuliitettä yksikön tunnuksessa tai kymmenen potenssia lukuarvon esityksessä, vaikka muuten olisi luontevaa käyttää yksinkertaisempaa esitystä. Tämä koskee tilanteita, joissa lukuarvo olisi kokonais­luku, jonka lopussa on nolla. Esimerkiksi ilmauksen 20 m oletettu tarkkuus on peri­aat­tees­sa vain sellainen, että suureen arvo on välillä 15 m ... 25 m. Jos halutaan selventää, että luvussa 20 nollakin on merkitsevä tarkkuuden kannalta, on kirjoitettava esimerkiksi 0,02 km tai 2,0 × 10 m. Tällaiseen kömpelyyteen ei kuitenkaan yleensä ole tarvetta kuin joskus tieteellisessä esityksessä.

Tarkkuusolettaman ohittaminen

Edellä kuvatut periaatteet ovat voimassa vain sikäli kuin tarkkuutta ei erikseen ilmoiteta tai määrätä. Esimerkiksi tuotepakkauksissa olevia tuotteen tilavuutta tai massaa koskevia ilmoituksia voivat koskea EU-direktiivit, jotka säätelevät sitä, missä rajoissa todellisen määrän tulee vastata ilmoitettua. Tarkkuus voidaan myös kertoa sanallisesti tai eri merkintöjä lkäyttäen. Asiasta kerrotaan Nykyajan kielenoppaan kohdassa Tarkkuusarviot.

Suureen vaihteluväli

Suomen yleiskielessä käytetään kielitoimiston ohjeiden mukaan ajatusviivaa (–) lukujen tai arvojen välissä, kun niillä ilmaistaan vaihteluväli, esimerkiksi 5–6 m (luetaan: viidestä kuuteen metriä tai viisi viiva kuusi metriä) tai 5 m – 6 m. Englannin kielessä käytetään tämän ohella myös tapaa, jossa ajatusviivan tilalla on sana ”to”: 5 to 6 m, 5 m to 6 m.

Tieteessä ja tekniikassa vältetään ajatusviivan käyttöä tällaisissa yhteyksissä muun muassa siksi, että joissakin tilanteissa se voi sekoittua miinusmerkkiin (−). Siksi ajatusviivan sijasta käytetään kolmea pistettä (...) tai ellipsi-nimistä merkkiä, joka sisältää kolme pistettä yhtenä symbolina (…).

Mittayksikköstandardien mukaan sekä ala- että ylärajan ilmaukseen on liitettävä yksikkö. Esimerkiksi 5…6 m ei tämä mukaan ole oikein, koska siinä tulkitaan tunnuksen m liittyvän vain ylärajaan. Oikea ilmaisutapa on sellainen kuin 5 m … 6 m. Myös merkintätapa (5…6) m olisi oikein, mutta vaikuttanee useimmista oudommalta.

Erityisen tärkeää on välttää sellaisia ilmauksia kuin 20 ... 30 000 V, jotka voi helposti tulkita niin, että alaraja on 20 000 V. Merkintätapa 20 V ... 30 000 V estää tällaisen virhetulkinnan. (Esimerkissä voi käyttää myös merkintää 20 V … 30 kV, mutta on osittain makuasia, osittain tilanteesta riippuvaa, onko se parempi.)

Suureet taulukoissa

Yksiköiden vieminen soluihin

Taulukoissa suureet merkitään periaatteessa kuten muuallakin. Tosin varsin yleisesti jäte­tään yksikkö pois taulukon soluista ja ilmoitetaan vain se sarakkeen otsakkeessa tai tau­lu­kon se­li­tyk­sis­sä. Kuitenkin on usein parempi kirjoittaa sarakeotsikoksi johdon­mukai­ses­ti suureen nimi tai vastaava selite ja esittää yksikkö jokaisessa solussa. Tällöin itse solusta heti näkyy, minkä laatuista suuretta se esit­tää­.

Taulukoissa esiintyy usein suuria lukuja. Yleensä on selvintä kirjoittaa suuretkin luvut kokonaan. Vaikka esimerkiksi kolmen nollan pudottaminen kaikkien lukujen lopusta säästää tilaa, se voi vähentää ilmaisun havain­nol­li­suut­ta ja selvyyttä. Toisaalta fysikaalisia suureita esitettäessä voidaan suuret luvut useimmiten välttää käyttämällä mittayksikköjärjestelmän etuliitteitä sopivasti, esimerkiksi 25 500 000 kW = 25,5 GW.

Seuraavassa on yksinkertaistainen esimerkki taulukosta ensin tavanomaisella tavalla esitettynä ja sitten sellaisena, että yksiköt on viety soluihin.

Henkilökunnan asuntojen peruskorjauksen kustannusarvio
Kohde Hyötyala m² 1 000 € €/m²
Rakennus C 1 630 7 300 4 479
Rakennus F 988 4 400 4 453

Samat tiedot voitaisiin esittää selvemmin seuraavasti:

Henkilökunnan asuntojen peruskorjauksen kustannusarvio
Kohde Hyötyala Kustannus Kustannus hyötyalaa kohden
Rakennus C 1 630 m² 7 300 000 € 4 479 €/m²
Rakennus F 988 m² 4 400 000 € 4 453 €/m²

Käytännössä yksiköt joudutaan usein jättämään pois soluista tilanpuutteen vuoksi etenkin, jos taulukossa on paljon sarakkeita. Tällöin on olennaista ilmaista yksikkö selkeästi sarake­otsikossa tai (jos se ei mitenkään ole mahdollista) erillisessä selityksessä.

Sarakeotsikot

Sarakeotsikon tulisi ensisijaisesti kertoa, mitä tietoa sarakkeessa on. Jos tieto on suurei­den arvoja, tulisi pyrkiä käyttämään sarakeotsikkona suureen nimeä. Jos yksikkö ei ilmene itse tiedoista, mainitaan sarakeotsikossa myös käytetty yksikkö.

Sopiva sarakeotsikko voi olla esimerkiksi ”Siirtojännite (kV)”. Sulkeiden käyttö on tässä sopivaa, koska ne erottavat tois­sijai­sen asian ensisijaisesta. Tähän sopivat tavalliset sulkeet; hakasulkeita käytetään vain erityisestä syystä, jollaista tässä ei ole.

Jos tilaa on vähän tai jos on muu syy, voi sarakeotsikossa käyttää fysikaalisen suureen tunnusta, esimerkiksi jännitteen tunnusta U. Suureiden tunnukset kirjoitetaan fysiikan käy­tän­nön mukaisesti kursiivilla. Tällöinkin voidaan yksikkö mainita sulkeissa: ”U (kV)”. Tun­nuk­set on syytä selittää silloinkin, kun ne ovat fysiikan vakiintuneita symboleita, sillä käy­tän­nös­sä kyse on yleensä suureesta jossakin määrätyssä yhteydessä, esimerkiksi jonkin yhteyden siirtojännitteestä, ei jännitteestä yleensä.

Tilan säästämiseksi voidaan harkita sitäkin, että sarakeotsikkona on lauseke, joka koostuu suureen tunnuksesta, jakomerkkinä toimivasta vinoviivasta ja yksikön tunnuksesta. Esi­mer­kik­si ilmauksen ”U (kV)” sijasta kirjoitetaan tällöin ”U/kV”. Kahdenkin merkin säästö voi aut­taa, jos voidaan säästää useassa sarakkeessa. Tämä merkintätapa ei kuitenkaan ole useim­mil­le kovinkaan tuttu, vaikka se on looginen (kun suureen arvo jaetaan yksiköllä, saa­daan luku­arvo eli se, mitä taulukon soluissa on) ja vaikka se mainitaan Yhdysvaltain stan­dar­dointi­järjes­tön NISTin ohjeistossa Guide for the Use of the International System of Units (SI) ja standardissa SFS-ISO 80000-2

Kun kyse on fysiikan suureista, voidaan yleensä käyttää sopivaa yksikön kerrannaista ku­ten voltin sijasta kilovolttia (kV = 1 000 V) tai megavolttia. Tällöin taulukkoon tulevat luvut saa­daan tavallisesti melko pieniksi.

Jos sen sijaan taulukossa on suuria lukuja ilman yksikköä (esimerkiksi väkilukuja), ei vas­taa­va menettely sovi. Tällöin voi sarakeotsikkoon kirjoittaa yksikön sijasta luvun, jolla so­luis­sa olevat luvut on ajateltava kerrotuiksi, esimerkiksi ”Väkiluku (1 000)”. Tarpeetonta ja hiu­kan keinotekoista olisi tällöin liittää mukaan yksikön tapainen ilmaus kuten ”Väkiluku (1 000 asukasta)” tai ”Väkiluku (1 000 as.)”.

Vastaavasti tai suuria rahasummia esitettäessä voidaan yksikön tavoin käyttää esimerkiksi ilmausta ”1 000 €” tai ”milj. €” Sellaisia lyhenteitä kuin kEUR tai M€ kannattaa välttää, vaikka ne ovat periaatteessa standardien mukaisia.

Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI

SI-järjestelmän lyhyt historia

SI-järjestelmä on muotoutunut asteittain pitkän kehityksen tuloksena. Sen alkuna oli metrin käyttöönotto pituuden perusyksiköksi Ranskassa ja useissa muissa Euroopan maissa 1790-luvulla. Myöhemmin se laajennettiin metrijärjestelmäksi, jossa oli lisäksi massan perus­yksik­kö kilogramma ja ajan perusyksikkö sekunti.

Vuonna 1881 määriteltiin sähkövirran voimakkuuden perusyksiköksi ampeeri. Alettiin puhua MKSA-järjestelmästä; nimi johtuu tunnuksista m, kg, s ja A.

Vuonna 1960 otettiin käyttöön nimitys SI-järjestelmä, jossa SI johtuu ranskan sanoista système international ’kansainvälinen järjestelmä’.

SI-järjestelmän on määritellyt BIPM-niminen organisaatio yhteistyössä kansainvälisten standardointijärjestöjen ISO ja IEC kanssa (ks. viitteitä). BIPM:n toimintaa ohjaavat hallitusten välisten sopimusten perusteella järjestettävät konferenssit, CGPM, ja siksi usein puhutaan nimenomaan CGPM:n periaatteista ja päätöksistä.

Määrittelyt eivät ole täysin yhtäpitäviä. Esimerkiksi jotkin ISO-standardeissa sallitut merkintätavat eivät ole BIPM:n tiukempien ohjeiden mukaisia tai toisin päin.

SI-järjestelmän periaatteet

SI-järjestelmä määrittelee joukon perussuureita ja niiden yksiköt sekä tapoja muodostaa niistä johdettuja suureita ja yksiköitä.

SI-järjestelmän ytimen muodostavat samakantaiset eli koherentit (coherent) yksiköt. Kullakin suureella on vain yksi samakantainen yksikkö. Se on joko perussuureen perusyksikkö tai sellaisista yksiköistä kerto- ja jakolaskujen avulla muodostettu yksikkö. Tällöin eri yksiköiden keskinäisiä suhteita kuvaavissa yhtälöissä ei ole mitään numeerisia kertoimia.

Pelkkien samakantaisten yksiköiden käyttö olisi usein hankalaa käytännön syistä. Se muun muassa johtaisi usein hyvin suurten tai hyvin pienten lukujen käyttöön. Lisäksi monilla aloilla on totuttu käyttämään muunlaisia yksiköitä. Tämän takia SI-järjestelmä määrittelee myös kerrannaisyksiköt, jotka ovat usein käytännöllisempiä kuin samakantaiset yksiköt. On kätevämpää ja vakiintuneen käytännön mukaista sanoa esimerkiksi, että jonnekin on 321 kilometrin matka kuin että sinne on 321 000 metrin matka.

Joissakin esityksissä erotetaan toisistaan kansainvälinen suurejärjestelmä ISQ (International System of Quantities), joka määrittelee suureet, ja kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI (Système international d’Unités, International System of Units), joka määrittelee suureiden yksiköt. Käytännössä niistä puhutaan yleensä yhdessä SI-järjestelmänä.

SI-perusyksiköt

SI-perusyksiköitä on nykyisin seitsemän:

  1. pituuden yksikkö metri (m)
  2. massan yksikkö kilogramma (kg)
  3. ajan yksikkö sekunti (s)
  4. sähkövirran yksikkö ampeeri (A)
  5. termodynaamisen lämpötilan yksikkö kelvin (K)
  6. ainemäärän yksikkö mooli (mol)
  7. valovoiman yksikkö kandela (cd).

SI-johdannaisyksiköt

Kertominen

Suure voidaan määritellä kahden suureen tulona, ja tällöin sen yksiköksi voidaan ottaa niiden yksiköiden tulo.

Esimerkiksi valomäärä on suure, joka määritellään valovirran ja ajan tulona. Sen yksikkönä voidaan siten käyttää valovirran yksikön luumenin (lm) ja ajan yksikön sekunnin (s) tuloa, luumensekuntia. Yksi luumensekunti on siis se valomäärä, jonka yhden luumenin valonlähde tuottaa yhden sekunnin aikana.

Kertomalla muodostetun yksikön nimi muodostetaan suomen kielessä kirjoittamalla sen tekijöinä olevien yksiköiden nimet yhdyssanaksi, esimerkiksi luumensekunti . Englannin kielessä ne kirjoitetaan kahdeksi eri sanaksi, esimerkiksi lumen second, joiden välissä käytetään times-sanaa, esimerkiksi lumen times second.

Selvyyden vuoksi käytetään tulon tekijöiden välissä kuitenkin joskus sanaa ”kertaa” tai ”times”. Esimerkiksi kg m²/s luetaan ”kilogramma kertaa metri toiseen sekuntia kohti”.

Kertomalla muodostetun yksikön tunnus muodostetaan kirjoittamalla sen tekijöinä olevien yksiköiden tulo käyttäen kertolaskun merkkinä kertopistettä  ”⋅” , jonka ympärille kirjoitetaan välilyönnit, esimerkiksi lm ⋅ s. Vaihtoehtoisesti voidaan kertolaskun merkki jättää pois, jolloin yksiköiden tunnusten välissä on vain välilyönti: lm s. Jotta näin muodostettu tunnus ei jakautuisi eri riveille, tulisi tavallisen välilyönnin sijasta käyttää sitovaa välilyöntiä, ellei voida muilla perusteilla pitää varmana, että ilmaus ei jakaudu. – Välilyöntien käyttö kertopisteen ympärillä on määritelty standardissa SFS-EN ISO 80000-1, joten SFS:n julkaiseman ”SI-oppaan” tästä poikkeavat ohjeet ja käytännöt ovat virheellisiä.

Mainitun standardin mukaan voidaan tulo merkitä myös kirjoittamalla yksiköiden tunnukset suoraan peräkkäin, mutta vain, jos väärinkäsityksiä ei voi syntyä. Esimerkiksi newtonin (N) ja metrin (m) tulo newtonmetri voidaan merkitä tunnuksella Nm, mutta metrin (m) ja sekunnin (s) tuloa ei voi merkitä ms, koska se on millisekunnin tunnus. Säännöt ovat tulkinnanvaraisia, eikä esimerkiksi merkintää lms voi suositella. BIPM:n säännöt kieltävät kokonaan merkinnät, joissa yksiköiden tunnukset ovat suoraan peräkkäin, joten niiden mukaan esimerkiksi myös Nm on virheellinen ja on kirjoitettava joko N ⋅ m tai N m. Tämän mukaisesti esimerkiksi sellaiset yleisesti käytetyt tunnukset kuin mAh ja kWh olisi korvattava tunnuksilla mA h ja kW h (tai mA ⋅ h ja kW ⋅ h), mutta tämä ei ole kovin realistista.

Monilla yksiköillä, jotka on muodostettu yksiköiden tulona, on standardeissa määritelty erityisnimi ja siihen liittyvä tunnus. Esimerkiksi newtonin ja metrin tulolla on erityisnimi ”joule” ja siihen liittyvä tunnus J. Erityisnimien ja vastaavien tunnusten käyttö on kuitenkin rajoitettu yhteyksiin, joissa on kyse tietynlaisesta suureesta. Esimerkiksi joule on määritelty energian yksiköksi. Sitä ei siis voi käyttää esimerkiksi (vääntö)momentin yksikkönä, vaikka momentin yksikkökin on newtonin ja metrin tulo; siitä on käytettävä nimitystä newtonmetri ja tätä vastaavaa tunnusta N m (jossakin kirjoitusasussa).

Tiivistelmä: Mittayksiköiden tulon esitystapoja, esimerkkinä newtonin (N) ja metrin (m) tulo
Esitystapa Kuvaus Soveltuvuus
N m erottimena välilyöntiSekä standardien että BIPM:n kannan mukainen.
N ⋅ m erottimena kertopiste, jonka ympärillä on välit Sekä standardien että BIPM:n kannan mukainen, mutta epäkäytännöllinen.
N · m erottimena rivinkeskinen piste, jonka ympärillä on välit Ei nykyisten standardien mukainen.
N⋅m erottimena kertopiste ilman välejäStandardien vastainen.
N·m erottimena rivinkeskinen piste ilman välejä Ei nykyisten standardien mukainen.
Nm tunnukset peräkkkäinBIPM:n määrittelyn vastainen, mutta hyvin usein käytetty.
J erityisnimeä (joule) vastaava tunnusSilloin, kun kyse on sen suureen (tässä energian) yksiköstä, jolle erityisnimi tunnuksineen on määritelty.

Yksiköiden potenssit

Yksikkö, esimerkiksi metri (m) voidaan kertoa myös itsellään. Näin saatava yksikkö on alkuperäisen yksikön toinen potenssi, ja sitä koskevat seuraavat erikoissäännöt:

Jos näin muodostettu yksikkö kerrotaan alkuperäisellä yksiköllä, saadaan vastaavasti esimerkiksi metrin kolmas potenssi eli kuutiometri m³. Englannissa siitä käytetään yleensä nimitystä ”cubic meter”, standardin mukaan kuitenkin ”meter cubed” tai ”meter to the power three”.

Korkeampien potenssien nimien muodostus ilmenee seuraavasta esimerkistä: m⁴ kirjoitetaan englannissa ”meter to the power four”, suomessa ”metri neljänteen”. Samanlaisia nimiä voidaan käyttää myös alemmista potensseista joissakin tapauksissa; esimerkiksi m² voidaan joissakin tilanteissa lukea ”metri toiseen”.

Potensseina määritellyistä yksiköistä ei muodosteta kerrannaisyksiköitä etuliitteillä kuten yksiköistä yleensä. Ei käytetä esimerkiksi kiloneliömetriä, joka olisi 1 000 m². Sen sijaan voidaan muodostaa yksiköitä kerrannaisten potensseina. Esimerkiksi merkintä km² luetaan ”neliökilometri” ja ”square kilometer”, ja se tulkitaan tämän mukaisesti kilometrin neliöksi eli (km)² = (1 000 m)² = 1 000 000 m².

Jakaminen

Suure voidaan määritellä jakolaskulla eli kahden suureen osamääränä, ja tällöin sen yksiköksi voidaan ottaa niiden yksiköiden osamäärä. Esimerkiksi nopeus on matkan ja ajan osamäärä, ja siten sen samakantainen yksikkö SI-järjestelmässä on metrin (m) ja sekunnin (s) osamäärä. Tämä voidaan merkitä käyttäen jakolaskun merkkinä vinoviivaa yksiköiden tunnusten välissä: m/s.

Jos jakajana on yksiköiden tulo, se kirjoitetaan sulkeisiin selvyyden vuoksi, esimerkiksi kg/(s² ⋅ A). Sulkeisiin merkitään myös jakamalla muodostettu yksikkö, jos se on tulon tekijänä; jos siis tarkoitettaisiin yksiköiden kg/s² ja A tuloa, se olisi merkittävä (kg/s²) ⋅ A. Merkintä kg/s² ⋅ A olisi epäselvä.

Jakamalla muodostetun yksikön tunnus voidaan muodostaa myös tulona, jonka ensimmäinen tekijä on ensimmäisen yksikön tunnus ja toinen tekijä on toisen yksikön käänteissuure, joka merkitään negatiivisena potenssina, esimerkiksi m  s⁻¹ (tai m ⋅ s⁻¹). Tulo merkitään edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla. Esimerkkitapauksessa ei välilyöntiä voi jättää pois, koska ms⁻¹ tarkoittaa millisekunnin (ms) käänteissuuretta, 1/ms.

Tällaisen yksikön englanninkielinen nimi muodostetaan standardin mukaan käyttämällä sanaa ”per” yksiköiden nimien välissä, esimerkiksi ”meter per second”. Sanaa ”per” ei saa esiintyä nimessä useasti (ellei käytetä sulkeita).

Suomen kielessä on käytössä useita nimeämistapoja:

Jos kyseessä on luvun 1 ja jonkin yksikön osamäärä, kyseeseen tulee myös nimitys, joka koostuu alkuosasta käänteis ja yksikön nimestä. Esimerkiksi yksiköstä 1/s eli s⁻¹ voisi käyttää myös nimitystä ”käänteissekunti”. Tällainen on kuitenkin melko harvinaista. Hiukan tavallisempaa on vastaavien ilmausten kuten ”inverse meter” käyttö englannin kielessä.

Valintaa näiden vaihtoehtojen välillä ei ole säädelty, ja esimerkiksi SFS:n ”SI-oppaassa” käytetään eri tapoja eri yksiköille: kilogramma metrissä, coulombi neliömetrillä, joule neliömetrille, watti neliömetriltä steradiaaniin, kandela neliömetriä kohti, joule per hertsi, watti steradiaaniin, käänteismetri.

Paras menettely olisi ehkä seuraava:

Johdannaisyksiköiden erityisnimet ja -tunnukset

Joillakin SI-johdannaisyksiköillä on oma nimi ja tunnus, joita käytetään määrätynlaisia suureita ilmaistaessa. Esimerkiksi käänteissekunnilla 1/s eli s⁻¹ on erityisnimet ja -tunnukset hertsi (Hz) ja becquerel (Bq), joita käytetään, kun ilmaistaan vastaavasti taajuutta ja (radio)aktiivisuutta. Jos kyseistä yksikköä käytetään muussa yhteydessä, ei käytetä erityisnimeä eikä erityistunnusta.

TunnusSuomeksiEnglanniksiMääritelmäSuure
Bq becquerelbecquerel s⁻¹(radio)aktiivisuus
C coulombicoulombA ssähkövaraus
°C celsiusastedegree CelsiusKcelsiuslämpötila
F faradifaradC/Vkapasitanssi
Gy graygrayJ/kgabsorboitunut annos
H henryhenryWb/Ainduktanssi
Hz hertsihertzs⁻¹ taajuus
J joulejouleN m työ, energia
kat katalkatalmol/s katalyyttinen aktiivisuus
lm luumenlumencd sr valovirta
lx luksiluxlm/m²valaistusvoimakkuus
N newtonnewtonkg m/s² voima
P pascalpascalN/m² paine, jännitys
rad radiaaniradianm/m = 1(taso)kulma
S siemenssiemensΩ⁻¹ konduktanssi
sr steradiaanisteradianm²/m² = 1avaruuskulma
T teslaweberWb/m²magneettivuon tiheys
Sv sievertsievertJ/kgannosekvivalentti
V volttivoltW/Ajännite, potentiaaliero
W wattiwattJ/steho
Wb weberweberV smagneettivuo
Ω ohmiohmV/Aresistanssi

SI-etuliitteet ja kerrannaiset

SI-etuliitteellä (SI prefix) voidaan muodostaa SI-yksiköstä uusi yksikkö, jonka merkitys on alkuperäinen yksikkö kerrottuna tietyllä luvun 10 potenssilla eli luvulla 10, 100, 1 000 jne. tai 0,1, 0,01, 0,001 jne.

Aiemmin kerrannaisista ei puhuttu yksikköinä, vaan omana käsitteenään. Esimerkiksi ilmaus 42 km tulkittiin niin, että siinä käytetään yksikkönä metriä, ja kerrannainen km (kilometri) oli vain tapa ilmaista lukuarvon kertominen 10:n potenssilla: 42 km = 42 × 10³ m. Tällöin voitiin sanoa, että jokaisella suureella on SI-järjestelmässä vain yksi yksikkö. Tällainen kielenkäyttö jäi kuitenkin useimmille ihmisille vieraaksi, ja nykyisin kerrannaisista puhutaan yksikköinä, kerrannaisyksikköinä. Esimerkiksi pituudella on täten lukuisia SI-yksiköitä: metri, senttimetri, kilometri jne.

Etuliitteellä on nimi, joka voi esiintyä eri kielissä hiukan eri muodoissa, ja tunnus, joka on kaikissa kielissä sama. (Kyrillisiä kirjaimia käyttävissä kielissä kuten venäjässä ja bulgariassa käytetään kuitenkin etuliitteille kuten yksiköillekin hyvin yleisesti nimiin perustuvia lyhenteitä eikä kansainvälisiä tunnuksia, esimerkiksi gigahertsille lyhennettä ГГц eikä tunnusta GHz.)

Seuraava taulukko esittää kaikki SI-etuliitteet. Niiden järjestelmää laajennettiin viimeksi vuonna 1991 lisäämällä kaksi taulukon ensimmäistä ja kaksi viimeistä etuliitettä. Tällöin omaksuttiin periaate, jonka mukaan uusia etuliitteitä määriteltäessä käytetään niiden tunnuksina latinalaisen (englannin kielen) aakkoston kirjaimia lopusta alkaen, aloittaen siis kirjaimista Z, z, Y ja y. Tästä johtuu, että etuliitteiden nimet on muodostettu melko keinotekoisesti.

SI-etuliitteet
Suom. Engl. Tunnus Kerroin Nimen alkuperä
jottayottaY10²⁴ Latinan octo ’8’; 10²⁴ = (10³)⁸.
tsettazettaZ10²¹ Latinan septem ’7’; 10²¹ = (10³)⁷.
eksaexaE10¹⁸ Kreikan heks ’6’; 10¹⁸ = (10³)⁶.
petapetaP10¹⁵ Kreikan pente ’5’; 10¹⁵ = (10³)⁵ .
terateraT10¹² Kreikan teras ’hirviö’.
gigagigaG10⁹ Kreikan gigas ’jättiläinen’.
megamega (meg)M10⁶ Kreikan megas ’suuri’.
kilokilok10³ Kreikan khilioi ’tuhat’.
hehto (heht)hecto (hect)h10² Kreikan hekaton ’sata’.
dekadeka (UK: deca)da10 Kreikan deka ’10’.
desidecid10⁻¹ Latinan decem ’10’.
sentticentic10⁻² Latinan centum ’sata’.
millimillim10⁻³ Latinan mille ’tuhat’
mikromicroμ10⁻⁶ Kreikan mikros ’pieni’.
nanonanon10⁻⁹ Kreikan nanos ’kääpiö’.
pikopicop10⁻¹²Espanjan pico ’nokka; pieni määrä’.
femtofemtof10⁻¹⁵ Tanskan femten ’15’.
attoattoa10⁻¹⁸ Tanskan atten ’18’.
tseptozeptoz10⁻²¹ Latinan septem ’7’; 10⁻²¹ = (10⁻³)⁷.
joktoyoctoy10⁻²⁴ Latinan octo ’8’; 10⁻²⁴ = (10⁻³)⁸.

Englannin kielessä etuliite mega esiintyy joskus lyhentyneenä muotoon meg vokaalialkuisen sanan edellä, esimerkiksi megohm. Standardit eivät tunne tällaista käytäntöä, vaan niiden mukainen asu on megaohm.

Deka-etuliitteen vanhoja, nyt epästandardeja tunnuksia ovat D, dk ja Da. Niistä D on aiemmin ollut jonkin verran käytössä suomessa dekametrin tunnuksessa Dm.

Etuliitteen hehto tai hecto voi sanoa esiintyvän lyhentyneenä nimessä hehtaari tai hectare. Nämä asut mainitaan erikseen standardeissa

Ennen kuin SI-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1960, oli käytössä myös etuliite ”myria”, tunnus ”my”, kreikan sanasta ”myrias” ’10 000’, joka vastasi kertomista luvulla 10⁴. Esimerkki: myriametri (mym) = 10 000 m = 10 km.

Historiallisista syistä massan perusyksikön kilogramman nimi ja tunnus sisältävät etuliitteen. Sen kerrannaiset muodostetaan liittämällä etuliite yksikön gramma (g) nimeen tai tunnukseen; esimerkiksi milligramma (mg) = 10⁻³ g = 10⁻⁶ kg.

Yksikköön ei voida liittää useita etuliitteitä. Esimerkiksi millilitran (mL) miljoonasosalle ei voi käyttää nimitystä mikromillilitra eikä tunnusta μmL, vaan yksikköön litra on liitettävä yksi etuliite, joka ilmaisee asian: nanolitra (nL).

Etuliitteen käyttö itsenäisenä symbolina ei ole mittayksikköjärjestelmien periaatteiden mukaista, mutta se on melko tavallista ja joissakin tilanteissa kätevää lyhyyden vuoksi. Esimerkiksi ilmaus ”4 k” on lyhyempi kuin ”4 000”, ja ”10 M” on selvästi lyhyempi kuin ”10 000 000” (tai ”10 milj.”).

Esimerkkejä SI-etuliitteiden käytöstä
Etuliite Esimerkki
jotta Valtamerien massa on noin 1,4 Yg (jottagrammaa).
tsettaMaapallon ilmakehän massa on noin 5 Zg (tsettagrammaa).
eksa Maailmankaikkeuden iäksi on arvioitu 0,43 Es (eksasekuntia).
peta 1 kg:n massaa kaavan E = mc² mukaan vastaava energia on n. 89,9 PJ (petajoulea).
tera Näkyvän valon taajuus on 430 THz … 750 THz (terahertsiä).
giga Olkiluoto 3:n suunniteltu teho on 1,6 GW (gigawattia).
mega100 g oliiviöljyä sisältää energiaa 3,7 MJ (megajoulea).
kilo Jännite on 30 kV (kilovolttia).
hehto Erään määritelmän mukaan normaali-ilmanpaine on 1 013,25 hPa (hehtopascalia).
deka Pituuteni on 18 dam (dekametriä). (Keinotekoinen esimerkki.)
desi Melutaso oli 85 dB (desibeliä).
sentti Patjan leveys on 80 cm (senttimetriä).
milli Ainetta lisätään 5 mL (millilitraa).
mikroTabletissa on vaikuttavaa ainetta 50 μg (mikrogrammaa).
nano UVA-säteilyn aallonpituus on 315 nm … 380 nm (nanometriä).
pikoAktiivisen B₁₂-vitamiinin viitearvo: yli 35 pmol/L (pikomoolia litrassa).
femto HIV-1-viruksen massa on noin 1 fg (femtogramma).
attoTutkitun DNA-molekyylin massa oli 1,65 ag (attogrammaa).
tseptoIhmisen insuliinimolekyylin massa on noin 10 zg (tseptogrammaa).
joktoVetyatomin massa on noin 1,66 yg (joktogrammaa).

SI-etuliitteitä käytetään monessa muussakin yhteydessä kuin SI-yksiköiden tai niiden kanssa käytettyjen yksiköiden etuliitteinä. Tätä on pidetty sopimattomana tai ainakin tyylittömänä, ja esimerkiksi suomen kielen huollon kanta on edelleen kielteinen. Standardeissa käytäntö kuitenkin hyväksytään, ja erityisesti mainitaan SI-etuliitteiden käyttö kolmikirjaimisten valuuttatunnusten kanssa, esimerkiksi kEUR = tuhat euroa, kGBP = tuhat Englannin (Britannian) puntaa, MUSD = miljoona Yhdysvaltain dollaria, GSEK = miljardi Ruotsin kruunua. SFS:n SI-opas laajentaa tätä valuuttayksiköiden ilmaisemiseen yleisesti, mutta esittää, että ”tällöin on, erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä, vältettävä kansallisia merkintätapoja kuten £, $, kr ja fr (frangi), koska on käytössä monia eri puntia, dollareita, kruunuja ja frangeja”. Ilmeisesti sen mukaan on kuitenkin moitteetonta käyttää merkintöjä k€, M€ ja G€, koska €-merkki tarkoittaa vain yhtä valuuttaa. Suomen kielenhuolto hyväksyy näistä vain merkinnän M€ ja senkin siksi, että M-kirjain tulkitaan lyhenteeksi sanasta ”miljoona”.

SI-etuliitteitä käytetään yleisesti myös datan määriä ilmaistaessa, esimerkiksi ”kilotavu” (tunnus kB, lyhenne suomessa kt). Tällöin ne eivät useinkaan tarkoita 10:n potenssilla kertomista, vaan 10:n potenssia lähellä olevalla 2:n potenssilla kertomista. Esimerkiksi kilotavun merkitys on yleensä 1 024 tavua eikä 1 000 tavua. Mittayksikköstandardien mukaan tämä ei ole hyväksyttävää, vaan etuliitteet vastaavat tarkasti 10:n potensseja. Niiden mukaan tietyillä 2:n potensseilla kertominen voidaan ilmaista sellaisilla etuliitteillä kuin ”kibi”, jotka eivät kuitenkaan ole juurikaan päässeet käyttöön. Ks. kohtaa Datamäärä.

Suhde SI:n ulkopuolisiin yksiköihin

Standardeissa, BGPM:n dokumenteissa ja laeissa esitetään joukko yksiköitä, jotka eivät ole SI-yksiköitä (eivät kuulu SI-järjestelmään), mutta joita silti saa käyttää yhdessä SI-yksiköiden kanssa tai joiden käyttö on sallittua oloissa, joissa muutoin vaaditaan SI-yksiköiden käyttöä. Tavallisimmat niistä ovat ajan yksiköt minuutti, tunti ja vuorokausi. Niiden käyttö ajan yksiköinä on syvään juurtunutta, vaikka se poikkeaakin yleisistä periaatteista, joiden mukaan aika pitäisi ilmaista käyttäen perusyksikköä sekunti ja sen desimaalijärjestelmän mukaisia kerrannaisia.

CGPM:n SI-esite määrittelee suhteen erityyppisiin SI:n ulkopuolisiin yksiköihin seuraavasti:

Muita mittayksikköjärjestelmiä

CGS-järjestelmät

CGS-järjestelmä oli aikoinaan oli vakava ehdokas tieteen ja tekniikan mitta­yksikkö­jär­jes&tel­mäk­si ja kilpailija metrijärjestelmälle ja sen seuraajille. Siitä on useita muunnelmia, ja voidaankin puhua eri CGS-järjestelmistä.

Nimi johtuu sen perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (g) ja sekunti (s). Ne ovat myös SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä, mutta CGS-järjestelmässä on koko joukko johdettuja yksiköitä, jotka poikkeavat SI-järjestelmästä. Esimerkiksi voiman yksikkö on dyne, joka on se voima, joka antaa gramman massaiselle kappaleelle kiihtyvyyden cm/s².

CGS-järjestelmillä on huomattavia eroja sähkön ja magnetismin alalla. Tavallisin on ns. Gaussin yksikköjärjestelmä, mutta lisäksi ovat käytössä sähköstaattiset yksiköt (electrostatic units, ESU), sähkömagneettiset yksiköt (electromagnetic units, EMU) ja Lorentzin–Heavisiden yksiköt.

Standardien mukaan CGS-järjestelmän yksiköitä ei saa käyttää yhdessä SI-yksiköiden kanssa. Tämä tietysti koskee vain niitä yksiköitä, jotka eivät ole myös SI-yksiköitä. CGS-yksiköitä käytetään kuitenkin edelleen joillakin fysiikan aloilla. Lisäksi CGPM luettelee eräitä CGS-yksiköitä, joiden käyttöl yhdessä SI-yksiköiden kanssa on sallittua.

Luonnolliset ja atomiset yksiköt

Fyysikko Max Planck (1858–1947) ehdotti ”luonnollisia yksiköitä” (natural units, n.u.), jotka perustuvat kokonaan luonnonvakioihin. Esimerkiksi pituuden yksikkö on tällöin Planckin pituus, jonka likiarvo on 1,616 × 10⁻³⁵ metriä, ja sähkövarauksen yksikkö on Planckin varaus, noin 1,876 × 10⁻¹⁸ coulombia. Ks. erityisesti ajan luonnollinen ja atominen yksikkö.

Myös muita samantapaisia ”luonnollisten yksiköiden” järjestelmiä on ehdotettu. Sana ”luonnollinen” viittaa tässä lähinnä luonnontieteeseen, tarkemmin sanoen moderniin fysiikkaan.

Tällaisten yksiköiden suhde arkielämän suureisiin on etäinen, mutta järjestelmällä olisi teoreettisia etuja eräillä fysiikan aloilla. Vaikka ”luonnollisten yksiköiden” järjestelmät ovat jääneet vähälle käytölle, eräitä niiden takana olevia periaatteita on otettu huomioon. Tästä yksi esimerkki on metrin määritelmän muuttaminen luonnonvakioon (valonnopeuteen) eikä prototyyppiin perustuvaksi. Tällöin kuitenkin pituuden yksikkö metri säilytettiin, kor­vaa­mat­ta sitä ”luonnollisella yksiköllä”.

Atomiset yksiköt (atomic units, a.u.) perustuvat atomien ja alkeishiukkasten omi­nai­suuk­siin ja ovat samantapaisia kuin ”luonnolliset yksiköt”. Osittain kyse on samoista yksiköistä: elektronin massa ja aktion yksikkö (redusoitu Planckin vakio). Erityisiä atomisia yksiköitä ovat alkeisvaraus, pituuden atominen yksikkö bohr ja energian atominen yksikkö hartree ja ajan atominen yksikkö.

Anglosaksiset mittayksiköt

Anglosaksiset (englantilaiset, angloamerikkalaiset) yksiköt ovat syntyneet Englannissa ja levinneet sieltä Englannin siirtomaihin. Niiden merkitykset ovat vaihdelleet, tai oikeammin sanottuna samaa nimeä on eri aikoina ja eri puolilla käytetty eri yksiköistä. Niitä on yhtenäistetty, ja nykyisin osa niistä on määritelty SI-yksiköiden avulla. Jäljellä on kuitenkin muun muassa se vaihtelu, että sama nimi voi tarkoittaa erisuuruista yksikköä Yhdysvalloissa kuin muualla englanninkielisessä maailmassa. Tämän takia liitetään yksikön nimeen usen lyhenne ”US” (Yhdysvallat) tai ”imp.” (imperial eli brittiläinen).

Anglosaksiset yksiköt eivät muodosta yhtenäistä järjestelmää. Jotkin yksiköt on kuitenkin määritelty toisen yksikön kerrannaisena. Kertoimet vaihtelevat; esimerkiksi jaardi on 3 jalkaa, ja jalka on 12 tuumaa.

Useimmat englanninkieliset maat ovat periaatteessa siirtyneet anglosaksisista yksiköistä metrijärjestelmään ja SI-järjestelmään. Vanhoja yksiköitä käytetään kuitenkin edelleen.

Kirjapainoalalla on vanhastaan käytetty omia pituusyksiköitään, joilla ilmaistaan sellaisia asioita kuin fontin koko, merkkien välistys ja riviväli. Eri maissa on ollut muun muassa useita hiukan erilaisia (typografisen) pisteen käsitteitä. Tietotekniikan kehitys, etenkin mer­kit­tä­väs­sä asemassa olevien ohjelmien käytännöt, ovat yhtenäistäneet tilannetta. Yksiköitä on useita, mutta niiden merkitykset ovat jokseenkin vakiintuneita ja paljolti toisiinsa kytkettyjä. Niitä käsitellään kohdassa Typografiset yksiköt.

Historialliset mittayksiköt

Historiallisina voidaan pitää yksiköitä, joita ei enää käytetä missään, paitsi ehkä historiallisissa romaaneissa. Vanhoja tekstejä tulkittaessa niillä on tietenkin merkitystä.

Historialliset mittayksiköt eivät muodosta varsinaisia järjestelmiä, mutta jotkin niistä on määritelty muiden avulla. Mittayksiköitä on ollut käytössä eri aikoina ja eri alueilla hyvin paljon, eikä kaikista tiedetä tarkasti, mitkä niiden arvot ovat olleet. Esimerkiksi antiikin Kreikan stadion-mitta oli ilmeisesti eri paikoissa varsin erimittainen.

Osa mittayksiköiden vaihtelusta johtuu siitä, että Suomen alueella oli käytössä osittain ruotsalaisia mittoja, osittain myös venäläisiä mittoja, esimerkiksi Venäjän virsta ja Ruotsin virsta. Lisäksi saattoi olla molemmista poikkeavia erityisiä suomalaisia mittoja, kuten Suomen virsta. Vanhoissa teksteissä saattaa esiintyä pelkkä sana ”virsta”, jolloin tarkka merkitys jää epäselväksi tai asiayhteydestä pääteltäväksi.

Vanhat suomalaiset yksiköt elävät vielä joissakin sanonnoissa, kuten ”parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa” mutta yksiköiden merkitys on aika lailla hämärtynyt. Tosin vaaksan voi sanoa olevan vielä käytössä epätarkkana yksikkönä (levitetyn kämmenen peukalon ja etu- tai keskisormen päiden väli pituusmittana, n. 20–25 cm).

Joidenkin vanhojen yksiköiden nimiä on otettu tarkoittamaan metrijärjestelmän mukaisia yksiköitä. Esimerkiksi leiviskä vanhana yksikkönä tarkoittaa noin 8,5 kg:n painoa, mutta metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä merkitykseksi annettiin 10 kg. Vaikka tällaisia mittoja opetettiin vuosikymmenten ajan koulussa, niiden käyttö jäi vähäiseksi. Tällaisetkin asiat voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia vanhojen tekstien tulkintassa.

Vanhoja mittoja on kuvattu laajahkosti Katajala.net-sivuston sivulla Keskiaikaiset mitat. Monet mitoista olivat käytössä pitkälle uudelle ajalle asti.

Yksiköiden kuvaamisen tapa tässä sivustossa

Keskeiset yksiköt

Tässä sivustossa kuvataan keskeisimmät yksiköt taulukkoina, jossa on seuraavia tietoja:

Nimi
suomenkielinen nimi; hakasulkeissa on nimen ääntämys, jos se poikkeaa suomen kielen yleisistä säännöistä
Englanniksi
nimi amerikanenglannissa; jos brittienglannin mukainen nimiasu poikkeaa tästä, se on sulkeissa ja sitä ennen on ”UK: ”
Tunnus
yksikön tunnus
Määritelmä
yksikön nykyinen määritelmä; taulukon jälkeen voi olla lisäselityksiä aiemmista määritelmistä, mahdollisista tulevista muutoksista yms.
Asema
yksikön asema suhteessa standardeihin ja mittayksikköjärjestelmiin
Käyttöala
millaisilla aloilla ja missä yhteyksissä yksikköä käytetään, jos käyttö on suhteellisen rajoittunutta
Kerrannaisia
yksikön yleisesti käytettyjä kerrannaisia; tässä ei luetella kaikkia kerrannaisia, vaan vain sellaisia, joita käytetään yleisesti tyypillisissä yhteyksissä
Esimerkki
esimerkki lauseesta, jossa yksikkö mainitaan (nimeä tai tunnusta tai lyhennettä käyttäen)
Huomautuksia
täydentäviä kommentteja.

Muut yksiköt

Muut yksiköt kuvataan osittain taulukoissa, joissa on tietyn suureen eri yksiköitä tiiviisti kuvattuina, osittain tekstissä.

Merkintätapoja: ”=”, ”≈” ja ”3

Yksiköiden suhteita kuvattaessa yhtäläisyysmerkki (=) tarkoittaa tarkkaa, määritelmiin perustuvaa yhtäläisyyttä. Noin-merkki (≈) tarkoittaa likimääräistä yhtäläisyyttä. Desimaalinumeroiden päällä oleva viiva tarkoittaa päättymättömän desimaaliluvun jaksoa. Esimerkiksi 4,23 tarkoittaa lukua, joka alkaa 4,2 ja jossa on sen jälkeen loputtomasti kolmosia (toista, epätäsmällisempää merkintää käyttäen: 4,23333…).

Avaruus

Tässä luvussa käsitellään suureita, jotka kuvaavat fysikaalisen todellisuuden geometrisia ominaisuuksia.

Pituus

Pituudesta käytetään myös nimityksiä leveys, korkeus, syvyys ja etäisyys, kun puhutaan kappaleen tai muun kohteen avaruudellisista ulottuvuuksista taikka välimatkasta.

Pituuden yksiköitä
Nimi Tunnus t.
lyhenne
MetreinäHuomautuksia
parsekpc30,857 × 10¹⁵ mtähtitieteessä
valovuosily, l.y., vv9,460 730 472 580 8 × 10¹⁵ mtähtitieteessä
petametriPm10¹⁵ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
terametriTm10¹² mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
tähtitieteellinen yksikköau149,597 870 7 × 10⁹ mtähtitieteessä
gigametriGm10⁹ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
megametriMm10⁶ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
peninkulmapnk, pk10⁴ mepävirallinen; joskus nimellä myriametri
merimaili, meripeninkulmaM, mpk1 852 mvirallinen meriliikenteessä
mailimi1 609,344 manglosaksinen
kilometrikm1 000 mSI-kerrannaisyksikkö
hehtometrihm100 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
dekametridam10 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
rodrod5,029 2 manglosaksinen
metrim1 mSI-perusyksikkö
jaardiyd0,914 4 manglosaksinen
jalka′, ft0,304 8 manglosaksinen
desimetridm0,1 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
tuuma″, in0,025 4 manglosaksinen
senttimetricm0,01 mSI-kerrannaisyksikkö; arkikielessä usein sentti; CGS:ssä perusyksikkö
millimetrimm0,001 mSI-kerrannaisyksikkö; arkikielessä usein milli
mikrometriµm10⁻⁶ mSI-kerrannaisyksikkö; vanha nimi: mikroni
nanometrinm10⁻⁹ mSI-kerrannaisyksikkö
ångströmÅ10⁻¹⁰ msallittu erikoisaloilla
bohra053 × 10⁻¹² mpituuden atominen yksikkö, Bohrin säde; tarkin tunnettu arvo 52,917 721 092(17) × 10⁻¹² m
pikometripm10⁻¹² mSI-kerrannaisyksikkö
femtometrifm10⁻¹⁵ mSI-kerrannaisyksikkö; ydin­fysii­kas­sa tästä yksiklöstä käy­te­tään joskus nimeä ”fermi”, mutta tämä ei ole standardien mukaista

Joissakin yhteyksissä, kuten käytettyjen autojen kaupassa, käytetään ilmausta ”tkm”, jolla tarkoitetaan tuhatta kilometriä. Se on siis samansuuruinen kuin SI-yksikkö megametri (Mm), jota käytetään vain harvoin. SI-järjestelmän periaatteiden mukaan ”tkm” tarkoittaisi tonni­kilo­metriä, ja tätä sanaa käytetään eri yhteyksissä kuvaamaan kuljetussuoritetta (kuljetettujen tavaroiden massan ja kuljetusmatkan tulo) tai kuljetuskapasiteettia tai liikennöintimäärää (ajoneuvojen massa kertaa matka).

Nimi metri
Englanniksi meter (UK: metre )
Tunnus m
Määritelmä sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia
AsemaSI-perusyksikkö
EsimerkkiPituuteni on 1,80 m.

Metrin määritelmä on vaihdellut. Alkujaan metri määriteltiin kymmenesmiljoonasosaksi pohjoisnavan ja päiväntasaajan etäisyydestä maanpintaa pitkin; tästä ja siitä, että Maa on lähes pallonmuotoinen, johtuu se, että kyseinen etäisyys on melko tarkkaan 10 000 km ja päiväntasaajan pituus melko tarkkaan 40 000 km. Vuonna 1889 metri määriteltiin metrin prototyypin (mallikappaleen) avulla. Vasta vuonna 1960 siirryttiin nykyiseen määritelmään, joka laadittiin mahdollisimman tarkoin aiempaa vastaavaksi, mutta vain luonnonvakioon perustuvaksi. Tällöin lähdettiin tarkimmasta silloin tunnetusta valon tyhjiönnopeuden likiarvosta 299 792 458 m/s ja määriteltiin metri niin, että siitä tuli tarkka arvo.

Nimi mikroni
Englanniksi micron [maikrən]
Tunnus µ (kreikkalainen myy-kirjain)
Määritelmä mikrometri (µm), so. 1 × 10⁻⁶ m
Asemanimenä vanhentunut; tulisi korvata mikrometrillä (µm); edelleen jossain määrin käytössä
Käyttöalamikroskooppisia suureita ilmaistaessa
EsimerkkiKalvon paksuus on 40 µ. (Oikein esitettynä: Kalvon paksuus on 40 µm.)
HuomautusVoitaisiin tulkita SI-yksikön (metri) kerrannaisen (mikrometri) erityisnimeksi, mutta näin ei tehdä SI-standardeissa. SI:ssä tunnus µ on vain etuliitteen tunnus, eikä sitä käytetä itsenäisenä.

Tähtitietessä käytetyt yksiköt

Tähtitieteellinen yksikkö (engl. astronomical unit, tunnus au) määriteltiin alun perin niin, että sen suuruus on Maan keskietäisyys Auringosta. Vuonna 2012 sille kiinnitettiin arvo, joka vastaa silloin tunnettua kyseisen suureen likiarvoa. Tämä on tähtitieteellisistä yksiköistä ainoa, jonka CGPM on hyväksynyt käytettäväksi yhdessä SI-yksiköiden kanssa.

Valovuosi (engl. light-year) on matka, jonka valo etenee tyhjiössä vuoden aikana; tällöin vuosi on ns. juliaaninen vuosi eli 365,25 vuorokautta. Koska metri on nykyisin määritelty valon tyhjiönopeuden perusteella, valovuoden merkitys metreinä on kiinteä. Valovuoden tunnus on ISO-standardin mukaan l.y., mutta Kansainvälisen tähtitieteen unionin IAU mukaan ja yleensä myös käytännössä ly ilman pisteitä, ja suomessa käytetään joskus lyhennettä vv ilman pisteitä.

Parsek (engl. parsec, tunnus pc) on se etäisyys, jolta 1 au:n mittainen kohde näkyy yhden sekunnin kulmassa. Täten sen tarkka arvo on (648 000/π) au, josta saadaan likiarvoiksi 206 × 10³ au ja 3,26 ly.

Anglosaksiset pituusyksiköt

Keskeiset anglosaksiset pituusyksiköt ovat tuuma, jalka (12 tuumaa), jaardi (3 jalkaa) ja maili (1 760 jaardia). Osaa niistä käytetään myös anglosaksisen maailman ulkopuolella joissakin tilanteissa. Vähemmän tunnettu on rod (16,5 jalkaa).

Nimi tuuma
Englanniksi inch
Tunnus ″ (kaksinkertainen indeksointipilkku)
Lyhennein (englannissa)
Määritelmä 25,4 mm = 2,54 cm
Käyttöalaanglosaksisissa maissa; muualla erikoiskäytössä
EsimerkkiOsta edullinen 22″:n näyttö!

Suomessa ja yleensä anglosaksisen maailman ulkopuolella tuuma esiintyy vain joissakin yhteyksissä. Esimerkiksi levykkeiden tai näyttölaitteiden kokoja ilmaistaessa ”tuuma” viittaa melko epätarkasti halkaisijan pituuteen. Arkikielen sana ”kakkosnelonen” johtuu lankun poikkileikkauksen mitoista 2″ × 4″, mutta viittaa nykyisin kokoon 50 mm × 100 mm, joten vastaavuus on vain likimääräinen.

Käytössä on ollut monia erisuuruisia tuuma-nimisiä yksiköitä, mutta vuonna 1958 tuumalle annettiin kansainvälinen määritelmä, jonka mukaan tuuma on tasan 25,4 millimetriä. Tämä merkitsi myös useiden muiden yksiköiden standardointia, koska ne on määritelty tuumaan perustuen.

Nimi jalka
Englanniksi foot (monikko: feet)
Tunnus ′ (yksinkertainen indeksointipilkku)
Lyhenneft (englannissa)
Määritelmä 12 tuumaa = 304,8 mm = 30,48 cm = 0,304 8 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa; muualla erikoiskäytössä; lentoliikenteessä virallinen lentokorkeuden yksikkö
EsimerkkiLentokorkeutemme on nyt 3 000 jalkaa.
Nimi jaardi
Englanniksi yard
Tunnus yd
Määritelmä 3 jalkaa = 914,4 mm = 91,44 cm = 0,914 4 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
EsimerkkiSeuraavaksi on vuorossa 40 jaardin juoksu.
Nimi rod (suomessa käytetään englanninkielistä nimeä, joka tarkoittaa myös sauvaa tai keppiä)
Englanniksi rod
Tunnus rod
Määritelmä 16,5 jalkaa = 5,029 2 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
Nimi maili
Englanniksi mile
Tunnus mi
Määritelmä 1 760 jalkaa = 1 609,344 m = 1,609 344 km
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
EsimerkkiEtäällä näkyi valtatie matalien kukkuloiden välisestä solasta viidentoista mailin päässä. (Käännöstekstiä.)

Maili perustuu alkujaan antiikin Rooman yksikköön mille passuum ’tuhat kaksoisaskelta’, tarkemmin sanoen sanan milia ’tuhat’ monikkoon milia. Tämän yksikön suuruus riippui siitä, millaiseksi (sotilaan) kaksoisaskel eli kahden peräkkäisen askelen kokonaisuus ajateltiin.

Maili sekoitetaan usein merimailiin, joka on jonkin verran isompi yksikkö.

Typografiset yksiköt

Seuraava taulukko kuvaa keskeiset typografiset mittayksiköt sellaisina, miksi ne ovat vakiintuneet ja nykyisin vallitsevia. Tässä ”pikseli” tarkoittaa abstraktia pikselin käsitettä, joka esiintyy muun muassa CSS-muotoilukielessä; se ei mitenkään välttämättä suoraan vastaa näyttölaitteen yhtä pikseliä eli kuvapistettä. Monissa yhteyksissä, esimerkiksi ilmoitettaessa näytön resoluutiota, pikseli kuitenkin tarkoittaa laitteen pikseliä, jonka koko riippuu laitteesta.

Nimi Engl. Tunnus Merkitys SI-yksikköinä
pikselipixelpx1/96 tuumaa0,264 583 mm
pistepointpt1/72 tuumaa0,352 7 mm
picapicapc12 pistettä4,23 mm

Edellä esitetty pisteen käsite on nykyisin lähes yksinomainen, koska julkaisuohjelmat käyttävät sitä. Aiemmin oli käytössä myös Didot-piste (0,376 mm) ja Pica-piste (0,351 4 mm). Didot-järjestelmässä 12 pistettä oli cicero (4,5 mm).

Käytössä on ollut muitakin typografisen pisteen käsitteitä ja siihen perustuvia mitta­yksi­köi­tä, jotka käytännössä ovat usein tarkoittaneet (ciceron tapaan) lähinnä fonttikokoja. Esimerkiksi petiitti tarkoittaa varsinaisesti 8 pisteen fonttikokoa, jonka merkitys hiukan vaihtelee sen mukaan, mitä pisteen käsitettä tarkoitetaan. Nykyisin petiitti-sana tarkoittaa yleensä vain pientä fonttikokoa, ”pientä pränttiä”. Muutenkin fonttikokojen erityisiä nimityksiä käytetään melko vähän; yleensä koot ilmoitetaan pisteinä (tai pikseleinä).

Fonttikokojen nimityksiä
Koko Suomessa Amerikassa
4 pt timanttibrilliant (diamond tarkoittaa 4,5 pt:n kokoa)
5 pt helmi, päärlypearl
6 pt nonparellinonpareil
7 pt kolonelli, mignonminion
8 pt petiittibrevier
9 pt bourgeoisbourgeois
10 pt korpuslong primer
12 pt ciceropica
14 pt mitteliEnglish
16 pt tertiaColumbian
20 pt tekstiparagon
24 pt kaksoiscicerodouble pica
28 pt kaksoismittelidouble English
32 pt kaksoistertia, pieni kaanondouble Columbian
36 pt kaanondouble great primer
40 pt iso kaanondouble paragon
48 pt pieni missaalifour-line pica, French canon
60 pt iso missaalifive-line pica
72 ptsabonsix-line pica, inch

Lisätietoja eri puolilla maailmaa käytössä olleista (ja osittain vielä olevista) typografisista, etenkin fonttikoon mitoista on verkossa osoitteessa self.gutenberg.org/articles/Point_(typography).

Typografiassa käytetyt em-yksikkö (em unit) ja ex-yksikkö (ex unit) ovat suhteellisia yksiköitä: em on käytössä olevan fonttikoon suuruinen, ja ex on käytössä olevan fontin gemenakorkeuden suuruinen. Gemenakorkeus on gemenakirjainten (”pienten kirjainten”, pienaakkosten) korkeus ilman ala- ja yläpidennyksiä. Se on käytännössä x-kirjaimen korkeus, joka yleensä vastaa täysin tai lähes täysin useiden muiden gemenakirjainten korkeutta (a, c, e, m, n, o, r, s, u, v, w), ja siitä käytetäänkin myös nimitystä x-korkeus. Em-yksiköstä käytetään suomessa yleisesti nimitystä neliö. Merkkien suunnittelussa käytetään pienempää yksikköä, yleensä vain nimellä yksikkö (unit), joka on tavallisesti em-yksikön tuhannesosa. Se voi olla myös esimerkiksi kahdeksassadasosa tai kahdestuhannesosa; tämä riippuu fontista ja ohjelmasta.

Typografiassa, etenkin verkkotypografiassa, käytetään myös on myös muita suhteellisia yksiköitä. Kaikkia seuraavan taulukon yksiköistä ei välttämättä ole toteutettu kaikissa selain- tai muissa ohjelmissa.

Suhteellisia typografisia yksiköitä (verkkotypografiassa)
ch numeromerkin 0 kokonaisleveys (advance width); vastaa suunnilleen tavallisen tekstin keskimääräistä merkkien leveyttä
en puolet em-yksiköstä
ic kiinalaisen kirjoitusmerkin (periaatteessa nimenomaan merkin U+6C34, ”水”) kokonaisleveys
lh rivinkorkeuden (line-height-ominaisuuden lasketun arvon) suuruinen
rem verkkosivun juurielementin fonttikoon suuruinen
rlh verkkosivun juurielementin rivinkorkeuden suuruinen
vh näyttöalueen (viewport) korkeuden sadasosa
vw näyttöalueen leveyden sadasosa

Pituus alueen tai kappaleen koon ilmaisemisessa

Alueen tai kappaleen koko ilmoitetaan usein käyttäen pituuden yksikköä, esimerkiksi ”50 metrin kokoinen asteroidi” tai ”2 μm:n hiukkaset”. Tällöin tarkoitetaan lävistäjän pituutta. Lävistäjä tarkoittaa tässä pisintä janaa, joka yhdistää alueen tai kappaleen kaksi pistettä. Toisin sanoen ilmoitetaan alueen tai kappaleen suurin leveys.

Kaarevuus

Käyrän kaarevuussäde tietyssä pisteessä on sellaisen ympyrän säde, joka parhaiten approksimoi käyrää kyseisen pisteen ympäristössä.

Kaarevuus (curvature) on kaarevuussäteen käänteissuure eli luku yksi jaettuna kaarevuussäteellä. Täten kaarevuuden samakantainen yksikkö on käänteismetri m⁻¹ = 1/m (käänteis-alkuisista nimistä ks. kohtaa Jakaminen).

Pinta-ala

Neliömetri

Nimi neliömetri (arkikielessä usein neliö)
Englanniksi square meter (UK: square metre)
Tunnus
AsemaSI-johdannaisyksikkö, pinta-alan perusyksikkö SI:ssä
Kerrannaisiacm², mm², a, ha, km² (ks. tekstiä alla)
Esimerkki Asunnon asuinpinta-ala on 129 m²

Neliömetrin kerrannaiset

Kuten kohdassa Yksiköiden potenssit kuvattiin, neliömetristä ei muodosteta kerrannaisia sillä tavoin kuin SI-yksiköistä yleensä. Ei käytetä esimerkiksi millineliömetriä. Sen sijaan käytetään seuraavia:

Neliömetrin kerrannaisia
Nimi Tunnus Merkitys
neliökilometri km² 10⁶ m² = 100 ha
hehtaari ha 10⁴ m² = 100 a
aari a 10² m² = 100 m²
neliösenttimetri cm² 10⁻⁴ m² = 100 mm²
neliömillimetri mm² 10⁻⁶ m²
neliömikrometri μm² 10⁻¹² m²
barn b 10⁻²⁸ m² = 100 fm²
neliöfemtometri fm² 10⁻³⁰ m²

Anglosaksiset pinta-alan yksiköt

Anglosaksisessa järjestelmässä pinta-alan yksiköinä käytetään anglosaksisten pituusyksiköiden neliöitä. Tästä poikkeaa eekkeri, joka on 66 × 660 jalkaa.

Anglosaksisia pinta-alan yksiköitä
Suomeksi EnglanniksiLyhenne Merkitys
neliömaili square mile sq. mi., mi.² 2 589 988,110 34  m² ≈ 2,59 km²
eekkeri acreacre 4 046,856 422 4 m² ≈ 40,5 a
neliörod square rod sq. rod, rod²25,292 852 64 m²
neliöjaardi square yard sq. yd., yd.² 0,836 127 36 m²
neliöjalka square foot sq. ft., ft.²0,092 903 04 m² = 929,030 4 cm²
neliötuuma square inch sq. in., in.² 6,451 6 mm²

Epätarkkoja pinta-alan yksiköitä

Yleistajuisissa esityksissä pyritään usein havainnollistamaan pinta-aloja vertaamalla niitä joihinkin tunnetuiksi oletettujen kohteiden kuten valtioiden aloihin. Amerikassa on tavallista käyttää Yhdysvaltain osavaltioiden aloja tällaisina yksikönkaltaisina käsitteinä. Koska Suomessa läänijako on vaihdellut ja nykyisin poistettu, ei ole juuri muuta vertailukohtia kuin Suomen pinta-ala. Tällä tarkoitetaan yleensä maa-alueen ja sisävesien yhteenlaskettua pinta-alaa. Se oli vuoden 2017 alussa Tilastokeskuksen mukaan 338 448 km². Suomen pinta-ala muuttuu muun muassa maannousemisen takia. Toisaalta tällaisissa vertailuissa ei tarvita eikä niihin halutakaan suurta tarkkuutta. Esimerkiksi ilmaus ”Texasin kokoinen” voidaan korvata ilmauksella ”noin kaksi kertaa Suomen kokoinen”.

Tavallista on myös verrata suurehkoja pinta-aloja jalkapallokentän alaan. Koska tällöin tavoitellaan summittaista havainnollistamista tai vain suuruusluokan kuvaamista, ei yleensä ole olennaista, että jalkapallokentän ala voi vaihdella. Viralliset määritelmätkin antavat sille vaihteluvälejä, mutta jonkinlaisena peruskokona voi pitää ulottuvuuksia 105 m × 68 m, jolloin pinta-ala on 7 140 m² (0,714 ha).

Pienehköjä pinta-aloja voidaan verrata myös standardoituihin paperikokoihin, joita ovat A-, B- ja C-sarja. Tavallisimmin käytetään A-sarjaa ja erityisesti sen kokoa A4. Kyseessä eivät kuitenkaan ole pelkät pinta-alat, vaan suorakaiteen muotoiset määrätyt alueet. Esimerkiksi A4-koko on määritelmän mukaan 210 mm × 297 mm, joten sen pinta-ala on 62 370 m² = 0,0623 37 m². Se on noin 1/16 m², koska A-sarja on määritelty niin, että A0-koko on noin neliömetri, A1-koko puolet siitä jne.; noin-sana johtuu siitä, että ulottuvuudet on määritelmissä pyöristetty täysiksi millimetreiksi.

Tilavuus

Tilavuudesta käytetään myös nimitystä vetoisuus silloin, kun kyse on astian, aluksen tms. sisätilavuudesta, jota voidaan käyttää aineen tai tavaran säilyttämiseen, kuljettamiseen tms.

Kuutiometri

Nimi kuutiometri (arkikielessä usein kuutio)
Englanniksi cubic meter (UK: cubic metre )
Tunnus
AsemaSI-johdannaisyksikkö, tilavuuden samakantainen yksikkö SI:ssä
Kerrannaisialitra (L, l) kerrannaisineen; dm³, cm³, mm³, km³ (ks. tekstiä alla)
EsimerkkejäTilasimme kaksi kuutiometriä hiekkaa.
Rakennuksen tilavuus on 4 179 m³

Puutavaran, etenkin polttopuun, irtotilavuudesta puhuttaessa käytetään kuutiometristä myös sanaa motti. Se on yleiskieltä, mutta sitä ei käytetä tieteen eikä tekniikan kielessä. Englannin kielessä on aiemmin käytetty kuutiometristä nimitystä stere vastaavissa yhteyksissä.

Puutavaran mittaamisessa käytetään usein, mutta mitta­yksikkö­järjestelmän perusteiden vastaisesti, nimityksiä irtokuutiometri (i-m³), heittokuutiometri, pinokuutiometri (p-m³) ja kiintokuutiometri (k-m³) taikka vastaavia motti-loppuisia sanoja. Irtokuutiometrin tai heittokuutiometrin sijasta oikein olisi puhua kuutiometristä irtotavaraa tai kuutiometrin suuruisesta irtotilavuudesta, jolloin puhutaan puutavaran viemästä kokonais­tilavuudesta, kun puut ovat kasassa ilman erityistä järjestystä, ”kasaan heiteltyinä”. Pinokuutiometrin sijasta olisi puhuttava esimerkiksi kuutiometristä pinotavaraa eli pinoksi ladottua puuta, jolloin mukana on vähemmän ilmaa kuin irtotavarassa. Kiintokuutiometrin sijasta oikea ilmaus on kuutiometri kiintotavaraa, jolla tarkoitetaan puiden (tai muiden esineiden) yhteenlaskettua tilavuutta, ilmaa lainkaan mukaan laskematta. Tällaisen kiintotilavuuden määrittäminen puutavaran kaupassa olisi hankalaa, ja käytännössä sitä koskevat ilmoitukset perustuvat laskukaavoihin. Tyypillinen kokemusperäinen kaava on sellainen, että puutavaran irtotilavuus on 0,4 kertaa sen kiintotilavuus ja pinotilavuus on 0,67 kertaa kiintotilavuus. Nämä esitetään usein virheellisesti yksiköiden välisinä muunnoskertoimina, vaikka kyseessä ovat suureiden väliset likimääräiset keskimääräiset vastaavuudet.

Jopa lainsäädännössä puhutaan esimerkiksi pinosta, ”jonka tilavuus on enintään 20 kiintokuutiometriä”. Mitta­yksikkö­standardien mukainen ilmaus olisi ”jonka kiintotilavuus on enintään 20 kuutiometriä”.

Kuutiometrin kerrannaiset

Kuten kohdassa Yksiköiden potenssit kuvattiin, kuutiometristä ei muodosteta kerrannaisia sillä tavoin kuin SI-yksiköistä yleensä. Ei käytetä esimerkiksi millikuutiometriä. Sen sijaan käytetään seuraavia:

Kuutiometrin kerrannaisia
Nimi Tunnus Merkitys
kuutiokilometri km³ 10⁹ m³
kuutiohehtometri hm³ 10⁶ m³
kuutiodekametri dam³ 10³ m³
hehtolitra hL, hl 10⁻¹ m³
litra L, l 10⁻³ m³
kuutiodesimetri dm³ 10⁻³ m³ = 1 L
desilitra dL, dl 10⁻⁴ m³
senttilitra cL, cl 10⁻⁵ m³
millilitra mL, ml 10⁻⁶ m³
kuutiosenttimetri cm³ 10⁻⁶ m³ = 1 mL
mikrolitra μL, μl 10⁻⁹ m³
kuutiomillimetri mm³ 10⁻⁹ m³ = 1 μL
nanolitra nL, nl 10⁻¹² m³
pikolitra pL, pl 10⁻¹⁵ m³
femtolitra fL, fl 10⁻¹⁸ m³
kuutiomikrometri μm³ 10⁻¹⁸ m³ = 1 fL

Desilitrasta käytetään arkikielessä usein nimitystä ”desi”. Ravintola-alalla yms. esiintyy myös senttilitran lyhentymä ”sentti”.

Kuutiometri (m³) esiintyy arkikielisessä usein muodossa ”kuutio”. Toisaalta eräistä polttomoottoreihin liittyvistä tilavuuksista puhuttaessa ”kuutio” ja sen johdos ”kuutioinen” viittaa yleensä kuutiosenttimetriin (cm³), josta sellaisessa yhteydessä käytetään usein lyhennettä ”cc” (englannin sanoista cubic centimeter).

Kuutiometrin ja litran kerrannaiset ovat molemmat sallittuja, mutta yleensä samassa yhteydessä kannattaa käyttää vain jompiakumpia. Jos esimerkiksi on puhuttu millilitrasta ja sitten puhutaan kuutiomillimetristä, voi olla hankala hahmottaa, että jälkimmäinen on tuhat kertaa pienempi yksikkö.

Litra

Nimi litra
Englanniksi liter (UK: litre)
Tunnus L, l
Määritelmä10⁻³ m³ = dm³
Asemasallittu käytettäväksi SI-yksiköiden kanssa; laajasti käytössä, etenkin nesteen tai nestesäiliön sisätilavuuden ilmoittamiseen sekä keittiömittana
Kerrannaisiadesilitra (dL), millilitra (mL), mikrolitra (μL), nanolitra (nL), pikolitra (pL)
EsimerkkejäSisällön määrä 9,33 L (litraa).

Litran alkuperäinen tunnus on gemenakirjain (”pieni kirjain”, pienaakkonen) l, ja stan­dar­dointi­jär­jes­töt ISO ja IEC käyttävät edelleen sitä julkaisuissaan. Vuonna 1979 CGPM päätti ottaa sen rinnalle vaihtoehdoksi versaalikirjaimen (”ison kirjaimen”, suuraakkosen) L, jota oli ruvettu käyttämään useissa maissa. Myöhemmin myös ISO ja IEC hyväksyivät sen. Perusteena sen hyväksymiselle oli, että gemena-l voi sekoittua kirjaimeen I tai numeroon 1 etenkin käytettäessä pääteviivatonta fonttia (groteskifonttia). Käytännössä sekoittumisvaara riippuu fontista ja asiayhteydestä. CGPM päätti, että rinnakkaisuus on väliaikainen, mutta päätöstä siitä, kumpi tunnus valitaan, ei vieläkään ole tehty. Yhdysvalloissa L:n käyttö on yleistä, ja se on yleistynyt myös Suomessa; esimerkiksi ”1 L” näyttää selvemmältä kuin ”1 l”. Toisaalta litran johdannaisissa kuten dl = dL, cl = cL ja ml = mL on tavallisempaa käyttää l:ää. Suomen kielenhuollon mukaan litran lyhenne tai tunnus on vain ”l”.

Kappa

Perunoiden torikaupassa on yhä käytössä vanha mitta kappa tarkoittamassa periaatteessa 5 litran irtotilavuutta, käytännössä enemmän, koska kapan mitta on tapana täyttää kuk­ku­roil­leen. Vanhana mittana (ennen metrijärjestelmää) kappa oli noin 4,58 litraa. Joskus käytetään myös ilmausta ”pieni kappa” tai ”pikkukappa” 2 litran irtotilavuudesta.

Keittiömitat

Ruoka-aineiden ja joidenkin muiden aineiden määrien ilmaisemisessa käytetään eräitä yksiköitä ja yksikönkaltaisia käsitteitä, joita kuvataan seuraavassa taulukossa.

Keittiömittoja
LyhenneNimiMerkitys
mmmaustemitta1 mL
tlteelusikallinen 5 mL
rklruokalusikallinen 15 mL
kkpkahvikupillinen 1,5 dL = 150 mL
tlktölkki (koko vaihtelee)
pkt, pakpaketti (koko vaihtelee)
rsrasia (koko vaihtelee)
pss, pspussillinen (koko vaihtelee)
pntpuntti nippu esim. yrttejä (koko vaihtelee)

Sellaisilla sanoilla kuin ”hyppysellinen” on yleensä epätäsmälliset merkitykset, kuten ’sellainen määrä (suolaa tms.), joka saadaan ottamalla ainetta peukalon ja etusormen väliin’. On kuitenkin ruvettu valmistamaan mitta-astiasettejä, joissa epätarkoille käsitteille on annettu tarkat määritelmät, mutta eri valmistajat käyttävät eri määritelmiä. Esimerkiksi hyppysellinen (engl. pinch) voi tällöin olla 1/8 tl (noin 0,6 mL) tai 1/16 tl tai vain 1/24 tl. Vastaavia käsitteitä ovat ”tilkka”, ”hitunen” ja ”tippa”.

Lääkealalla sanalla ”tippa” (englanniksi ja latinaksi ”gutta”, monikossa ”guttae”, tunnus ”gtt” tai ”gt”) on kuitenkin tarkka sovittu merkitys, joskin merkitys osittain riippuu aineesta. Yleensä 1 mL = 20 gtt, jolloin 1 gtt = 0,05 mL = 50 μL. Joillekin aineille kuitenkin 1 mL = 28 gtt.

Englanninkielisissä ruokaresepteissä esiintyy usein anglosaksisia ruoka-aineiden mittoja, joiden merkitys vaihtelee maan mukaan ja muutenkin. Seuraavassa esitettävät tiedot ovat osittan likimääräisä. Esimerkiksi ”teaspoon” voi periaatteessa tarkoittaa hiukan erisuuruisia yksiköitä, mutta ne ovat käytännöllisen mittaustarkkuuden rajoissa 5 mL:n suuruisia.

Anglosaksisia keittiömittoja
LyhenneNimiMerkitys
tspteaspoon5 mL
tbsptablespoon (Australia)20 mL
tbsptablespoon (US, Brit.)15 mL
cupcup (Brit.)284 mL
cupstandard cup (Australia)250 mL
cupcup (US)237 mL
cupcup (US, legal)240 mL

Anglosaksiset tilavuusyksiköt

Eräät anglosaksiset tilavuusyksiköt on määritelty yksinkertaisesti anglosaksisten pituusyksiköiden kuutioina. Tämän kautta ne on kytketty SI-yksiköihin, joskin muunnoskertoimet ovat monidesimaalisia.

Anglosaksisten pituusyksiköiden kuutioita
Suomeksi EnglanniksiTunnus Merkitys
kuutiojaardi cubic yard yd³ 9 ft² = 0,836 127 36 m³
kuutiojalka cubic foot ft³ (0,304 8 mm)³ = 0,028 316 846 59 m³ ≈ 28,3 dm³
kuutiotuuma cubic inch in³(2,54 mm)³ = 16,387 064 mm³

Useimmat anglosaksiset tilavuusyksiköt on määritelty anglosaksisten pituusyksiköiden kuutioiden monikertoina, brittiläinen (imperial) gallona kuitenkin litran avulla ja unssia (ounce) pienemmät yksiköt unssin murto-osina. Tämän kautta nämä kaikki yksiköt on nykyisin kytketty SI-yksiköihin. Aiemmin yksiköiden merkitykset ovat vaihdelleet; seuraava taulukko esittää nykyiset määritelmät. Suomen kielessä käytetään englanninkielisten nimien ohella nimityksiä gallona = gallon, pintti = pint ja unssi = ounce.

Muita anglosaksisia tilavuusyksiköitä
NimiLyhenneLikiarvo Tarkka arvo
imperial bushelbu, bsh36,369 L8 gal (Br.) = 36,368 72 L
bushel (US)bu, bsh35,239 L8 dry gal = 35,239 070 166 9 L
imperial peckpk9,092 L2 gal (Br.) = 9,092 18 L
peck (US)pk8,810 L2 gal (US) = 9,092 18 L
imperial gallongal4,546 L 4,546 09 L
dry gallon (US)dry gal4,405 L 268,802 5 in³ = 4,404 883 770 86 L
(liquid) gallon (US)gal3,785 L231 in³ = 3,785 411 784 L
imperial quartqt1,136 L1/4 gal (Br.) = 1,136 522 5 L
dry quart (US)dry qt1,101 L1/4 dry gal = 1,101 220 942 715 L
(liquid) quart (US)qt0,946 L1/4 gal (US) = 0,946 352 946 L
imperial pintpt0,568 L1/8 gal (Br.) = 0,568 261 25 L
dry pint (US)dry pt0,551 L1/8 dry gal = 0,550 610 471 357 5 L
(liquid) US pint pt0,473 L28,875 in³ = 0,473 176 473 L
imperial gill gi0,142 L1/4 imperial pint = 0,142 065 312 5 L
gill (US)gi0,118 L1/4 US pint = 0,118 294 118 25L
fluid ounce (US)fl oz29,6 mL1/16 US pint = 29,573 529 56 mL
imperial fluid ounce fl oz28,4 mL1/20 imperial pint = 28,413 062 5 mL
fluid dram (US)fl dr 3,697 mL1/8 fl oz (US) = 3,696 691 195 mL
imperial fluid dramfl dr3,552 mL1/8 fl oz (Br.) = 3,551 632 812 5 mL
minim (US)min 0,062 mL 1/60 fl dr (US) = 61,611 519 921 875 μL
imperial minimmin 0,059 mL1/60 fl dr (Br.) = 59,193 880 208 3 μL

Kuten taulukosta ilmenee, brittiläinen gallona on suurempi kuin amerikkalainen, ja tämä heijastuu myös muihin yksiköihin, jotka on määritelty gallonan avulla. Unsseista alaspäin tilanne on kuitenkin päinvastainen, koska brittiläinen unssi on 1/20 gallonasta, amerikkalainen taas 1/16 gallonasta.

Barreli

Seuraavatkin tilavuusyksiköt ovat anglosaksisia, mutta niitä käytetään tai on käytetty myös muualla maailmassa eräissä yhteyksissä.

Nimi barreli tai (aiemmin) tynnyri
Englanniksi barrel
Tunnus bbl
Määritelmä 42 nestegallonaa = 158,987 294 928 L
Asemaanglosaksinen yksikkö
KäyttöalaYhdysvalloissa ym.; muutoin lähinnä raakaöljyn ja öljytuotteiden tilavuuden yksikkönä
EsimerkkiÖljynkuljetuskapasiteetti nostettiin 890 000 barreliin päivässä.

Edellä kuvattua barrelia käytetään kansainvälisesti puhuttaessa maaöljyn tuotannosta, kuljetuksesta ja kaupasta Anglosaksisissa maissa on käytössä useita muitakin barrel-nimisiä yksiköitä, joiden suuruus voi riippua siitä, millaisen aineen mittaamisesta on kyse; suuruus voi olla 31…42 gallonaa, tai se voi olla määritelty muuten kuin gallonan avulla.

Alusten vetoisuus

Rekisteritonni on alkuperältään anglosaksinen, mutta sitä käytettiin laajasti merenkulun alalla. Se kuvataan seuraavassa lyhyesti, vaikka se on vanhentunut.

Nimi rekisteritonni
Englanniksi register tonnage
Lyhenne rt tai (suomessa) rek.tn
Määritelmä100 kuutiojalkaa ≈ 2,832 m³
Asemavanhentunut yksikkö (ks. tekstiä alla)
Käyttöalakäytettiin alusten sisätilavuuden ja lastitilan koon (lastikapasiteetti) ilmaisemiseen
EsimerkkiKantavuus: 26 600 rekisteritonnia.

Rekisteritonnia käytettäessä siihen liitettiin yleensä etuliite ”brutto-” tai ”netto-” osoittamaan, viitataanko sisätilavuuteen vai lastitilan kokoon. Ilmauksille käytettiin lyhenteitä brt ja nrt. Näin voitiin puhua esimerkiksi ”10 000 brt:n aluksesta” (= alus, jonka bruttovetoisuus on 10 000 rekisteritonnia).

Vuonna 1982 siirryttiin kansainvälisesti järjestelmään, jossa aluksen vetoisuuksia ilmaistaan pelkän tilavuuden sijasta yleensä käyttäen siitä johdettuja suureita, bruttovetoisuutta ja nettovetoisuutta. Ne ovat pelkkiä lukuja (eli niiden yksikkö on luku yksi), mutta niistä voidaan laskea vastaavat tilavuudet. Laskentatavat on määritelty kansainvälisessä aluksenmittausyleissopimuksessa.

Bruttovetoisuus lasketaan kaavasta (0,2 + 0,02 log10V)V, missä V on aluksen kaikkien suljettujen tilojen yhteinen tilavuus kuutiometreinä. Nettovetoisuuden laskeminen on huomattavasti mutkikkaampaa.

Kulma

Kulmasta käytetään myös nimitystä tasokulma, erotukseksi avaruuskulmasta.

Kulman yksiköitä
Suomeksi EnglanniksiTunnusRadiaaneinaHuomautuksia
TarkastiLikiarvo
kierrosrotation, roundr6,283pyörivien koneiden yhteydessä
radiaaniradianrad 11samakantainen SI-yksikkö
astedegree°π/1800,017 5sallittu SI-yksiköiden kanssa
gooni, uusastegon, gradgon, gradπ/2000,015 7sallittu EU:ssa; käytössä maanmittauksessa
minuutti,
kulmaminuutti
minuteπ/10 8000,000 291sallittu SI-yksiköiden kanssa
sekunti,
kulmasekunti,
kaarisekunti
(arc) second″, asπ/648 0000,000 004 85sallittu SI-yksiköiden kanssa

Kulmaminuutin ja -sekunnin tunnukset ′ ja ″ ovat indeksointipilkkuja, jotka kirjoitetaan kiinni edeltävään lukuun, esimerkiksi 15° 24′ 30″ .

Eräiden kulmakokojen erityisiä nimityksiä suorakulma 90°, oikokulma 180° ja täyskulma 360° (= kierros) ei yleensä käytetä yksikön tapaan.

Kulma voi olla täyskulmaa suurempikin. Silloin on käytännössä kyse kierto- tai pyörimis­liikkeestä, jossa esimerkiksi kahden täyskulman suuruinen kulma tarkoittaa kahta täyttä kierrosta.

Kulman samakantainen yksikkö on radiaani, joka on osamäärän m/m eli luvun 1 erityis­nimi. Määritelmän mukaan kun yhden radiaanin kulman kärki keskipisteenä piirretään ympyrä, niin kulma erottaa ympyränkaaresta osan, joka on yhtä suuri kuin ympyrän säde. Täyskulma on täten 2π radiaania.

Monista käytännön syistä kulmat ilmaistaan usein asteina. Tämä on sallittua, mutta standardi ISO 80000-3 suosittaa, että asteen osat ilmaistaan desimaaleina eikä minuutteina ja sekunteina, esimerkiksi 16,5° mieluummin kuin 16° 30′. Toisaalta jopa BGPM:n SI-esite huomauttaa, että minuutilla on navigoinnissa yms. se etu, että leveysasteissa minuutti vastaa melko tarkkaan yhtä merimailia.

Vaikka nimitys ”sekunti” voi periaatteessa sekoittua ajan yksikköön, se on virallinen ni­mitys, ja ”kulmasekunti” ja ”kaarisekunti” epävirallisia, joskin joskus selvempiä. Nimitystä ”kaari­sekunti” käytetään etenkin tähtitieteessä, jossa myös käytetään tunnusta ”as”, vaikka se ei kuulukaan standardeihin. (Standardien mukaan ”as” on ajan johdannaisyksikön attosekunnin tunnus.) Tähtitieteessä käytetään myös kerrannaisia kuten millikaarisekunti (mas), mikrokaarisekunti (μas), nanokaarisekunti (nas) ja pikokaarisekunti (pas).

Nimitystä piiru on käytetty useista varsin erisuuruisistakin kulman yksiköistä. Vanhin on kompassipiiru, englanniksi point, joka on 1/32 täyskulmasta eli 1/8 suorasta kulmasta eli 11,25°. Sen sijaan tykistön piiru, englanniksi mil, on määritelty muun muassa niin, että se on sellaisen tasakylkisen kolmion huippukulma, jonka kanta on 1 metrin pituinen ja kumpikin kylki 1 kilometrin pituinen. Näin määriteltynä se on sama kuin milliradiaani eli radiaanin tuhannesosa eli noin 0,057°. Tällöin täysympyrä on noin 6 283 piirua. Käytännössä tämän suhteen sijasta käytetään yleensä jotain pyöreämpää lukua, kuten Suomessa 6 000 ja Natossa 6 400. Tämä johtaa tietysti hiukan erisuuriin piirun käsitteisiin. Esimerkiksi Suomessa käytetty piiru on täten tasan 0,06°.

Avaruuskulma

Avaruuskulmaa (solid angle) voidaan pitää kulman vastineena kolmiulotteisessa avaruudessa siten, että se on kartion avaruudesta rajaama osa. Avaruuskulman koko kuvataan sillä, miten suuri alue jää sen sisälle sen sellaisen pallon pinnasta, jonka keskipisteenä on kartion kärki. Alueen koko ilmaistaan suhteessa ympyrän säteen neliöön. Täten steradiaani kahden suureen suhde, ja kumpikin suure on laadultaan pituuden neliö. Täten avaruuskulman samakantainen SI-yksikkö on m²/m² , mutta sille on määritelty erityisnimi.

Nimi steradiaani
Englanniksi steradian (virallinen; joskus: square radian)
Tunnus sr
Määritelmä m²/m² = 1
Asemasamakantainen SI-yksikkö
EsimerkkiAvaruuden kahdeksannes on (π/2) sr (steradiaania).

Steradiaani on siis sellaisen avaruuskulman suuruus, joka erottaa yksikköpallon pinnasta alueen, jonka ala on r², missä r on ympyrän säde. Koska pallon pinta-ala on 4πr², täyden avaruuskulman (joka kattaa koko avaruuden) koko on 4π rad.

Avaruuskulmalle ei juuri käytetä muita yksiköitä. Jonkin verran on kuitenkin käytetty yksikköä neliöaste (square degree), tunnus deg² tai (°)², joka on (π/180)² steradiaania eli noin 0,000 304 62 sr. Sen jako-osia ovat neliökaariminuutti (engl. square arc minute, 1/3 600 neliöastetta) ja neliökaarisekunti (square arc second, 3 600 neliökaariminuuttia).

Vähän käytetty yksikkö on myös spat (sp), joka tarkoittaa täyttä avaruuskulmaa eli on samansuuruinen kuin (4π) sr.

Aika ja liike

Aika

Nimi sekunti (genetiivi sekunnin; joskus virheellisesti sekuntti : sekuntin)
Englanniksi second
Tunnus s (standardinmukainen)
″ (kaksinkertainen indeksointipilkku, epävirallinen, erikoistilanteissa)
Lyhenne sek. (aiemmin suomessa, ei virallinen)
sec. (englannissa, ei virallinen)
Määritelmä9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin isotoopin 133 (¹³³Cs) atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä, kun atomi on lepotilassa 0 K:n lämpötilassa
Lyhenne sek. (aiemmin suomessa)
sec (usein englannissa)
AsemaSI-perusyksikkö
Kerrannaisia millisekunti (ms), mikrosekunti (μs), nanosekunti (ns), pikosekunti (ps); SI-kerrannaisten ks, Ms jne. sijasta käytetään yleensä muita kerrannaisia, joilla on erityisnimi: minuutti, tunti ja vuorokausi
EsimerkkiLämmitä annosta 50 s mikroaaltouunissa 700 W:n teholla.

Vaikka sekunti on SI-järjestelmässä perusyksikkö, se on historiallisesti johdettu jakamalla vuorokausi eritasoisiin osiin. SI-määritelmä on muodostettu pyrkien kuvaukseen, joka vastaa mahdollisimman tarkasti vanhaa merkitystä, mutta perustuu yleisille luonnonilmiöille.

Seuraavan taulukon 2. sarakkeessa on yksikön standardoitu tunnus, 3. sarakkeessa suomen kielenhuollon ohjeiden mukainen lyhenne.

Ajan yksiköitä ja yksikönkaltaisia käsitteitä
Nimi TunnusLyh.Merkitys
sekuntissSI-yksikkö; kerrannaisia: ks, ms, µs, ns
minuuttiminmin60 s; käyttö SI-yksiköiden kanssa sallittu
tuntiht60 min = 3 600 s = 3,6 ks; käyttö SI-yksiköiden kanssa sallittu
vuorokausi, päivädvrk, pv24 h = 86 400 s = 86,4 ks; käyttö SI-yksiköiden kanssa sallittu
kuukausikkmerkitys vaihtelee, esim. 30 d tai 28...31 d; englannissa usein lyhenne ”mo.”
vuosiavmerkitys vaihtelee, fysiikassa yl. ns. juliaaninen vuosi: 365,25 d = 31,557 6 Ms; englannissa lyhenne usein yr
kilovuosi, tuhat vuottakatuh. v1 000 a = 31,557 6 Gs
megavuosi, miljoona vuottaMamilj. v10⁶ a = 31,557 6 Ts; engl. lyhenne usein My, joskus Myr tai MYR
gigavuosi, miljardi vuottaGamrd. v10⁹ a = 31,557 6 Ps; engl. lyhenne usein Gy, joskus Gyr tai GYR

Indeksointipilkkujen käyttö

Minuutin ja sekunnin symboleina käytetään joskus indeksointipilkkuja ′ ja ″, jotka kirjoitetaan kiinni edeltävään lukuun. Käyttö ei ole standardien mukaista. Tavallisinta se on yhteyksissä, joissa halutaan ilmaista hyvin tiiviisti sellaisia aikoja kuin äänitteen kesto, esimerkiksi 4′ 28″ = 4 min 28 s. Jos aika on vähintään tunnin mittainen, on tavallisempaa käyttää sellaisia kellonajan ilmaisun muotoisia esityksiä kuin 1:04:28 = 1 h 4 min 28 s.

Lyhenteet v ja v. suomessa

Vuoden suomenkielinen lyhenne kirjoitetaan pisteettömänä, ”v”, kun vuotta käytetään ajan yksikkönä, esimerkiksi ”20 v vanha”, muutoin pisteellisenä, esimerkiksi ”v. 2017”, jossa ”v.” luetaan ”vuonna”.

Vuosi ajan yksikkönä

Vuotta ei pitäisi käyttää ajan yksikkönä, paitsi jos se on käyttöyhteydessä määritelty täsmällisesti tai jos vuoden käsitteen epätarkkuudesta johtuvalla vaihtelulla ei ole merkitystä. Tieteessä voidaan pitää määriteltynä, että vuosi on ns. juliaaninen vuosi eli 365,25 vuorokautta, ellei muuta ilmoiteta. Tällöin esimerkiksi sellainen ilmaus kuin ”vety-3:n puoliintumisaika on 12,3 a” on yksikäsitteinen ja täsmällinen.

Desimaalien käyttö ajan yksiköiden yhteydessä

Aikaa ilmaistaessa vältetään desimaalien käyttöä, paitsi kun yksikkönä on sekunti tai sen etuliitteellinen kerrannainen. Tieteessä käytetään kuitenkin desimaaleja, kun ilmoitetaan esimerkiksi radioaktiivisten aineiden puoliintumisaikoja, esimerkiksi 376 min, 83,8 h, 27,70 d ja 2,7 a.

Desimaalien käyttäminen vuosien yhteydessä tieteen ulkopuolella aiheuttaa monitulkintaisuutta, koska esimerkiksi sellaista ilmausta ”12,3 v” saatetaan käyttää myös merkitsemään samaa kuin ”12 v 3 kk”. Vielä isomman sekaannuksen voi aiheuttaa ”1,11 v”, koska 1,11 vuotta on paljon lyhyempi aika (alle 1 v 2 kk) kuin 1 v 11 kk. Vastaavasti esimerkiksi ”1,15 h” aiheuttaa helposti sekaannuksia: sääntöjen mukaan se tarkoittaa samaa kuin 1,15 × 60 min = 69 min, mutta usein sitä käytetään tai se tulkitaan niin, että se tarkoittaakin samaa kuin 1 h 15 min = 75 min. Desimaalien käyttö tuntien (ja vuosien) yhteydessä saattaa kuitenkin olla tarpeen teknisistä syistä joissakin yhteyksissä, esimerkiksi sellaisessa tuntikirjanpidon järjestelmässä, jossa ajat on pakko ilmaista pelkästään tunteina.

Kuukausi ja vuosi lainsäädännössä

Vankeusrangaistuksissa kuukausi on Suomessa lain mukaan 30 päivää ja vuosi 365 päivää. Muutoin lainsäädännössä ja hallinnossa kuukausi tarkoittaa yleensä kalenterikuukautta siten, että esimerkiksi jonkin kuukauden 5. päivän jälkeen laskettava kuukauden aika päättyy seuraavan kuukauden 5. päivänä siitä riippumatta, montako päivää niiden välissä on. Jos päättymiskuukaudessa ei ole aloituspäivää vastaavaa päivää, aika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos jokin määräaika päättyy kuukausi tammikuun 31. päivän jälkeen, se päättyy jo 28. helmikuuta. (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta).

Ajan yksiköiden lyhenteet englannissa

Englannin kielessä käytetään ajan yksiköistä usein lyhenteitä, vaikka tämä ei ole standardien mukaista: sec. = s, min. = min, h. tai hr. = h, d. = day, y. tai yr. = y. Lisäksi näihin lyhenteisiin kirjoitetaan usein monikon tunnus ”s”, esimerkiksi ”5 secs.”, ”8 hrs.” ja ”15 yrs.”.

Ajan luonnollinen ja atominen yksikkö

Ns. luonnollisten ja atomisten yksiköiden järjestelmissä ajan luonnollinen yksikkö (n.u. of time) on ℏ/mec², jonka tarkin nykyisin tunnettu arvo on 1,288 088 667 12(58) × 10⁻²¹ s eli noin 1,288 zs (tseptosekuntia), ja ajan atominen yksikkö (a.u. of time) on ℏ/Eh, jonka tarkin nykyisin tunnettu arvo on 2,418 884 326 509(14) × 10⁻¹⁷ s eli noin 241,9 fs (femtosekuntia).

Nopeus

Nopeus (engl. speed) voidaan ymmärtää myös vektorisuureeksi eli suureeksi, jolla on suuruuden lisäksi suunta. Fysiikassa käytetään tämän takia joskus myös vauhti-nimitystä silloin, kun puhutaan nopeudesta skalaarisuureena eli ilmaisematta suuntaa.

Seuraavan taulukon 3. sarakkeessa on rivillä kuvatun yksikön suuruus esitettynä SI-yksikön m/s avulla. Osa sen luvuista on pyöristettyjä.

Nopeuden yksiköitä ja yksikönkaltaisia käsitteitä
Nimi TunnusSI-yksiköinäAsema
metri sekunnissam/s1     m/sSI-johdannaisyksikkö
kilometri tunnissakm/h0,278 m/ssallittu SI-yksiköiden kanssa
senttimetri sekunnissacm/s0,01  m/sSI-kerrannaisyksikkö; CGS:ssä nopeuden perusyksikkö
jalka sekunnissaft/s0,305 m/sanglosaksinen yksikkö
maili tunnissami/h 0,447 m/sanglosaksinen yksikkö
solmukn0,514 m/svirallinen meriliikenteessä
valonnopeusc3 × 10⁸ m/syksikön tavoin käytetty luonnonvakio

Sellaiset lyhenteet kuin mps (meter per second, m/s), kph (kilometer per hour, km/h) ja mph (miles per hour, mi/h) eivät ole standardien mukaisia.

Usein käytetty yksikön metri sekunnissa nimitys ”sekuntimetri” on mitta­yksikkö­järjestelmän perusteiden vastainen, koska se tarkoittaisi sekunnin ja metrin tuloa. Samalla tavoin virheellinen on vähemmän käytetty ”tuntikilometri” (po. ”kilometri tunnissa”).

Eräissä yhteyksissä käytetty mach (Machin luku), tunnus M tai Ma, ilmaisee nopeuden suhteessa äänen nopeuteen samoissa olosuhteissa (ilman lämpötila, ilmanpaine ym.). Esimerkiksi ilmaus ”2 machin nopeus” ei siis kerro nopeutta ilman tietoa vallitsevasta äänennopeudesta. Äänennopeus on normaalipaineessa (101,325 kPa) ja 20 °C:n lämpötilassa noin 343 m/s, mutta suihkukoneiden tyypillisissä lentokorkeuksissa noin 300 m/s. Mach ei siis ole yksikkö, vaan yksikönkaltainen käsite.

Nimi metri sekunnissa
Englanniksi meter per second (UK: metre per second)
Tunnus m/s
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Kerrannaisiakm/s, mm/s
EsimerkkiTuulen nopeus on 6 m/s.
Nimi kilometri tunnissa
Englanniksi kilometer per hour (UK: kilometre per hour)
Tunnus km/h
Määritelmä 1 000 m / 3 600 s = 10/36 m/s = 0,27 m/s
Lyhenne km/t (suomessa; kielenhuolto suosittaa yleiskieliseen tekstiin)
Asemalisäyksikkö, käyttö SI-yksiköiden kanssa sallittu
Käyttöalaetenkin ajoneuvojen yms. nopeuksista puhuttaessa
EsimerkkiSuurin sallittu nopeus alueella on 50 km/h.
Nimi solmu
Englanniksi knot
Tunnus kn (suomessa harvoin käytetty)
MääritelmäM/h (meripeninkulma tunnissa) = 1,852 km/h = 0,514 m/s
Asemavirallinen meriliikenteessä
EsimerkkiSuurin sallittu nopeus alueella on 50 km/h.
Nimi valonnopeus
(tai valon nopeus tai tarkemmin valon nopeus tyhjiössä)
Englanniksi speed of light (in vacuum)
Tunnus c tai c
Määritelmävalon nopeus tyhjiössä; luonnonvakio, jonka arvo on metrin määritelmän johdosta tasan 299 792 458 m/s = 299 792,458 km/s = 299,792 458 Mm/s
Asemajoskus yksikön tavoin käytetty vakiosuure; nopeuden ns. luonnollinen yksikkö (n.u. of speed)
Käyttöalajoskus erittäin suurista nopeuksista puhuttaessa
EsimerkkiHiukkasen nopeus oli 0,97 c.

Kiihtyvyys

Kiihtyvyys kuvaa nopeuden muutoksen vauhtia, eli suureena se on nopeus jaettuna ajalla. Koska tämä vauhti itse on yleisesti ottaen muuttuvainen, on erotettava keskikiihtyvyys (nopeuden muutos tietyllä aikavälillä) ja hetkellinen kiihtyvyys (nopeuden muutos ”äärettömän lyhyessä” ajassa, matemaattisesti sanoen keskikiihtyvyyden raja-arvo, kun aikavälin pituus lähenee nollaa). Käytännössä ilmoitetut kiihtyvyydet ovat yleensä keskikiihtyvyyksiä.

Jos kiihtyvyyden arvo on negatiivinen eli nopeus vähenee, käytetään usein nimitystä hidastuvuus ja ilmoitetaan arvo ilman etumerkkiä. Mittayksikköjärjestelmän kannalta on kuitenkin oikeampaa sanoa ”kiihtyvyys on −5 m/s²” kuin ”hidastuvuus on 5 m/s²”.

Kiihtyvyyden yksiköitä ja yksikönkaltaisia käsitteitä
Nimi TunnusAsema
metri sekunnin neliötä kohtim/s² = m s⁻²samakantainen SI-yksikkö
normaaliputoamiskiihtyvyysgnyksikön tavoin käytetty vakioksi määritelty suureen arvo: 9,806 65 m/s²
galGalCGS-yksikkö, cm/s² = 0,01 m/s²
milligalmGalgalin kerrannainen, 10⁻⁵ m/s² = 10 µm/s², käytössä geodesiassa
jalka sekunnin neliötä kohtift/s²anglosaksinen yksikkö, 0,304 8 m/s²

Maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys on noin 9,8m/s². Arvo vaihtelee hiukan paikan mukaan. Normaali­putoamiskiihtyvyys on eräänlaisena viitearvona käytettävä kiihtyvyyden arvo, jota merkitään tunnuksella gn. Käytännössä se kirjoitetaan usein yksinkertaisesti g ja puhutaan esimerkiksi 5 g:n kiihtyvyydestä.

Tekniikassa ei useinkaan ilmaista suoraan kiihtyvyyden arvoa, vaan käytetään sentapaista ilmausta kuin ”0–100 km/h 10 s”, luettuna esimerkiksi ”nollasta sataan kymmenessä sekunnissa”. Tämä tarkoittaa, että nopeus muuttuu 10 s:ssa lepotilasta (0 km/h) arvoon 100 km/h. Tällön keskikiihtyvyys on (100 km/h − 0 km/h)/(10 s) = (100/36) m/s² ≈ 2,78 m/s².

Nimi metri sekunnin neliötä kohti
Englanniksi meter per second to the square (UK: metre ...)
Tunnus m/s², m s⁻²
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Kerrannaisiamm/s², µm/s²
EsimerkkiHelsingissä putoamiskiihtyvyys on noin 9,819 m/s².

Kulmanopeus

Pyörivän kappaleen kulmanopeus on kiertokulman ja ajan osamäärä. Samaan tapaan kuin nopeuden osalta voidaan puhua keskimääräisestä ja hetkellisestä kulmanopeudesta.

Etenkin nopean pyörimisliikkeen kulmanopeudesta käytetään usein epävirallista nimitystä pyörimisnopeus tai kierrosnopeus.

Kulmanopeuden yksiköitä
Nimi Tunnus rad/s (noin)Huomautuksia
kierros sekunnissar/s6,283 rad/ssallittu SI-yksiköiden kanssa; tarkasti 2π rad/s
radiaani sekunnissarad/s1 rad/ssamakantainen SI-yksikkö
kierros minuutissar/min0,105 rad/ssallittu SI-yksiköiden kanssa; tarkasti (π/30) rad/s
aste sekunnissa°/s0,0175 rad/ssallittu SI-yksiköiden kanssa; tarkasti (π/180) rad/s

Pyöriviin koneisiin liittyvät kulmanopeudet ilmoitetaan tavallisesti kierroksina minuutissa, vaikka kierros sekunnissa olisi käytännöllisempää muuten kuin perinteen takia. Esimerkiksi 3 000 r/min = 50 r/s.

Tunnuksen r/s sijasta käytetään usein englantiin perustuvaa lyhennettä rps. Tunnuksen r/min sijasta käytetään usein merkintää r/m tai rpm tai RPM.

Kulmataajuus

Jaksollisen ilmiön kulmataajuus on sen taajuus kerrottuna täyskulmalla. Täten sen samakantainen SI-yksikkö on radiaani sekunnissa. Jos taajuus on esimerkiksi 10 s⁻¹ (eli 10 Hz), niin sen kulmataajuus on (10 s⁻¹ )(2π rad) = 20π rad/s.

Kulmataajuuden käsitettä käytetään erityisesti elektroniikan ja sähkötekniikan signaalien yhteydessä. Muuten käytetään tavallisemmin käsitettä kulmanopeus, joka voidaan myös tulkita saman suureen toiseksi nimitykseksi.

Kulmakiihtyvyys

Kulmakiihtyvyys kuvaa kulmanopeuden muutosta samalla tavoin kuin kiihtyvyys kuvaa nopeuden muutosta. Siksi se on suureena nopeuden ja ajan osamäärä.

Kulmakiihtyvyyden samakantainen SI-yksikkö on radiaani sekunnin neliötä kohti (rad/s²).

Kierrosmäärä

Kierrosmäärä eli kierrosluku on kierrosten lukumäärä kierto- tai pyörimisliikkeessä. Se on luku, mutta ei välttämättä kokonaisluku, vaan se voi sisältää myös osittaisia kierroksia. Yksikkönä on siis luku 1.

Kierrosmäärä saadaan kulmasta jakamalla se 2π:llä eli täyskulmalla eli kierroksen suuruisella kulmalla.

Kierrostaajuus

Kierrostaajuus eli pyörimistaajuus on kierrosmäärän ja ajan osamäärä, joten sen samakantainen SI-yksikkö on yksi sekunnissa eli käänteissekunti (1/s). Sen ohella käytetään yksikköä yksi minuutissa eli käänteisminuutti (1/min). Käytännössä ilmaukseen liitetään usein sana ”kierros”, esimerkiksi ”Kierrostaajuus on viisi kierrosta sekunnissa”, mutta tällöin kyse on oikeastaan kulmanopeudesta. Täten olisi parempi sanoa ”Kulmanopeus on viisi kierrosta sekunnissa” tai ”Kulmanopeus on 5 r/s”.

Taajuus

Jaksollinen ilmiö on sellainen, jossa sama tilanne toistuu aina tietyn ajan kuluttua. Kyseistä aikaa sanotaan ilmiön jaksonajaksi. Jaksollisen ilmiön taajuus (vanha nimitys: jaksoluku) on yksi jaettuna ilmiön jaksonajalla, joten sen samakantainen SI-yksikkö on yksi sekunnissa eli käänteissekunti (1/s), mutta sille on annettu erityisnimi.

Nimi hertsi
Englanniksi hertz
Tunnus Hz
Määritelmä 1/s = s⁻¹
Asemasamakantainen SI-yksikkö
Kerrannaisia kilohertsi (kHz), megahertsi (MHz), gigahertsi (GHz), terahertsi (THz), petahertsi (PHz), eksahertsi (EHz)
EsimerkkiVerkkovirran taajuus on Suomessa 50 Hz (hertsiä).

Massa ja aine

Massa

Massan käsite

Massa on aineen ominaisuus, joka aiheuttaa aineelle hitauden eli sen, että kappale vastustaa nopeuden muutoksia. Massa on riippumaton kappaleen sijainnista. Sen sijaan se suhteel­li­suus­teo­rian mukaisesti riippuu kappaleen liiketilasta.

Massasta puhutaan usein painona ja paino ilmaistaan massan yksiköillä (esimerkiksi ”Laukun paino on 18 kg”), vaikka kyse on periaatteessa aivan eri asioista, kuten kohdassa Voima ja paino kuvataan. Paino riippuu kappaleen sijainnista vetovoimakentässä.

Massan yksiköitä

Nimi TunnuskgAsema
tonnit1 000standardien sallima lisäyksikkö, sama kuin megagramma (Mg)
senttaalisnt100vanhentunut, mutta joissakin maissa vielä käytössä esim. nimellä quintal
kilogrammakg1samakantainen SI-yksikkö
hehtogrammahg0,1SI-johdannaisyksikkö; ei juuri käytetä Suomessa
grammag0,001SI-johdannaisyksikkö; CGS:ssä perusyksikkö
karaattika, ct0,000 2jalokivien tai helmien massaa ilmaistaessa, 200 mg
milligrammamg10⁻⁶SI-johdannaisyksikkö
mikrogrammaμg10⁻⁹SI-johdannaisyksikkö
daltonDa1,660 538 921(73) × 10⁻²⁷empiirisesti määritettävä; aiemmin atomimassayksikkö (u)
elektronin massame9,109 383 56(11) × 10⁻³¹empiirisesti määritettävä; massan ns. atominen yksikkö (a.u. of mass) ja luonnollinen yksikkö (n.u. of mass)

Kilogramma

Nimi kilogramma (arkikielessä yleensä kilo)
Englanniksi kilogram, UK: kilogramme
Tunnus kg
Määritelmä kilogramman kansainvälisen prototyypin massa; määritelmän muutos vireillä
AsemaSI-perusyksikkö
Kerrannaisiatonni (t) = megagramma (Mg), Gramma (g), milligramma (mg), mikrogramma (μg)
EsimerkkiKuormaa on nyt 150 kg.

Historiallisista syistä nimi ”kilogramma” sisältää etuliitteen, mutta se on silti perusyksikkö, ja gramma on sen kerrannainen (1 g = 10⁻³ kg), vaikka onkin etuliitteetön. Muiden ker­ran­nais­ten nimet ja tunnukset muodostetaan gramman nimestä ja tunnuksesta, ja etuliitteet ovat suhteessa grammaan. Esimerkiksi milligramma on kilogramman miljoonasosa (10⁻⁶ kg), vaikka sen nimi ja tunnus mg perustuvatkin siihen, että se on gramman tuhannesosa (10⁻³ kg). BIPM:n piirissä on valmisteltu kilogramman nimen ja tunnuksen korvaamista etuliitteettömällä nimellä ja tunnuksella, mutta ajatus ei ole kovin realistinen kilogramman vakiintuneisuuden takia.

Alkujaan kilogramma määriteltiin vesilitran massaksi. Myöhemmin luovuttiin massan yksikön sidonnaisuudesta tietyn yhdisteen ominaisuuksiin, mutta prototyyppi tehtiin alkuperäisen määritelmän pohjalta, ja tämän takia vesilitran massa (nomaalioloissa) on varsin lähellä kilogrammaa.

BIPM:ssä on vireillä kilogramman määritelmän muutos. Ehdotuksen mukaan uusi määritelmä perustuisi siihen, että Planckin vakion arvoksi määritellään tasan 6,626 069 X × 10⁻³⁴ J s , missä X korvataan yhdellä tai useammalla desimaalilla ennen määritelmän vahvistamista. Koska J = kg m² s⁻¹, tulisi kilogrammakin näin määritellyksi luonnonvakioiden perusteella.

Tonni

Nimi tonni
Englanniksi metric ton, UK: (metric) tonne
Tunnus t
Lyhenne tn (suomessa; kielenhuolto suosittaa yleiskieliseen tekstiin)
ton. (vanhempi lyhenne suomessa)
Määritelmä megagramma (Mg), so. 1 000 kg
AsemaSI-yksiköiden kerrannainen, jolla on erityisnimi
Käyttöalaperiaatteessa rajoittamaton, mutta ei yleensä käytetä tieteessä
Kerrannaisiakilotonni (kt), megatonni (Mt) (yleensä vain ilmaistaessa, miten suurta määrää trotyyliä ydinräjähteen tuhovaikutus vastaa)
EsimerkkiMaan vehnäntuotanto on noin 650 miljoonaa tonnia vuodessa.

Uppouma

Aluksen uppouma eli uppoama (engl. displacement) on määritelmän mukaan sen syr­jäyt­tä­män vesimäärän tilavuus tai massa. Töämä riippuu lastin määräten olisi siis ilmaistava, tarkoitetaanko esimerkiksi uppoumaa tyhjänä tai uppoumaa täydessä lastissa.

Aiemmin ilmaistiin yleensä massa tonneina, esimerkiksi ”laivan uppouma on 5 000 tonnia”, nykyisin usein tilavuus kuutiometreinä, esimerkiksi ”laivan uppouma on 5 000 m³”. Lukuarvot ovat käytännössä samat, koska veden tiheys on noin 1,000 tn/m³.

Senttaali

Senttaali on vanhentunut massan yksikkö, joka on suuruudeltaan 100 kg. Se sisältyi metri­järjestelmään sellaisena kuin se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1886 annetulla asetuksella. Se on jäänyt käytöstä, ja sen tunnuskin (snt) on otettu uusiokäyttöön, Suomessa käytetyksi sentin (eurosentin) lyhenteeksi.

Joissakin maissa senttaali on kuitenkin yhä käytössä eri nimillä, kuten quintal, quintale, Quintal, tunnuksena q.

Senttaalista on käytetty myös nimityksiä sentaali, metrinen sentneri, desitonni ja kvintaali.

Anglosaksisia massan yksiköitä

Suomeksi EnglanniksiLyhenne Merkitys
brittiläinen tonni imperial tonne, long ton ton1 016,046 908 8 kg (= 2 240 lb)
amerikkalainen tonni US ton, short ton ton907,184 74 kg (= 2 000 lb)
long hundredweight long hundredweight cwt50,802 345 44 kg (= 112 lb)
sentneri short hundredweight cwt 45,359 237 kg (= 100 lb)
stone stone st 6,350 293 18 kg (= 16 lb)
pauna, naula pound lb 0,453 592 37 kg
unssi (avoirdupois) ounce oz (avdp)0,028 349 523 12 kg (= 1/16 lb) ≈ 28 g
dram (avoirdupois) dram dr (avdp)1,771 845 195 312 5 g (= 1/256 lb)
grain grain gr 64,798 91 mg

Lisäksi anglosaksisissa maissa on tai on ollut käytössä troy-yksiköitä ja apteekkiyksiköitä (apothecaries). Esimerkiksi ”troy ounce”, lyhenne ”oz t”, ja ”apothecary ounce”, lyhenne ”oz ap”, ovat erisuuruisia kuin edellä kuvattu (avoirdupois) ounce, nimittäin noin 31,103 g.

Eri aikoina ja eri alueilla on ollut käytössä hyvin monia paunan eli naulan tapaisia yk­si­kö­itä, joiden suuruudet ovat vaihdelleet. Esimerkiksi antiikin Rooman libra, joka yleensä suo­men­ne­taan naulaksi ja jonka nimestä tunnus lb johtuu, oli todennäköisesti vain 322 g … 329 g. Nykyisin anglosaksinen naula on määritelty täsmällisesti suhteessa SI-järjestelmään.

Nimitys naula viittaa alkujaan Suomen alueella ennen käytettyihin yksiköihin, kuten vuon­na 1886 asetuksella vahvistettuun naulaan, jonka suuruudeksi määriteltiin 0,425 01 kg. Nimitys pauna taas on peräisin amerikansuomesta.

Massaan liittyviä suureita

Massaan liittyvät seuraavat johdetut suureet:

Tiheys

Fysiikan terminä tiheys tarkoittaa massan ja tilavuuden suhdetta. Sen samakantainen SI-yksikkö on täten kilogramma kuutiometrissä (kg/m³). Se on samansuuruinen kuin gramma kuutiodesimetrissä (g/dm³) eli gramma litrassa (g/L). Se sopii hyvin kaasujen tiheyden ilmoittamiseen; esimerkiksi ilman tiheys on noin 1,2 kg/m³. Kiinteiden aineiden ja nesteiden tiheydet ovat yleensä paljon suurempia; esimerkiksi veden tiheys on melko tarkkaan 1 000 kg/m³.

Aiemmin käytettiin sanaa ominaispaino, mutta se ei ole standardien mukainen. Jos on joskus tarvetta erottaa käsite yleiskielen tiheys-sanan muista merkityksistä, voi käyttää sanaa massatiheys.

Jos aine on rakeista, esimerkiksi hiekkaa, tai muuten sisältää ilmaa ainekappaleiden välissä, voidaan sen tiheydestä käyttää termiä irtotiheys. Rakeiden tai kappaleiden aineen tiheyttä voidaan tällöin käyttää nimitystä kiintotiheys, joka siis on se tiheys, joka aineella olisi, jos se olisi koottu yhteen ilman välissä olevaa ilmaa. Esimerkiksi muovirakeen tiheys voi olla 1,5 kg/m³, mutta jos tällaisia rakeita kootaan laatikkoon, niiden tiheys on ehkä vain 1,0 kg/m³, jos rakeet ovat isohkoja ja niiden väliin jää melko paljon ilmaa. Siksi on olennaista tällaisista asioista puhuttaessa erottaa käsitteet: rakeiden irtotiheys on 1,0 kg/m³, mutta kiintotiheys 1,5 kg/m³.

Tiheyden yksiköitä
Nimi Tunnus/(kg/m³)Asema
tonni kuutiodesimetrissät/dm³10⁶SI-yksikkö
tonni kuutiometrissät/m³1 000SI-yksikkö
kilogramma kuutiodesimetrissäikg/dm³1 000SI-yksikkö
kilogramma litrassakg/L1 000SI-yksikkö
kilogramma kuutiometrissäkg/m³1samakantainen SI-yksikkö
gramma kuutiodesimetrissäg/dm³1SI-yksikkö
gramma litrassag/L1SI-yksikkö
gramma kuutiometrissäg/m³0,001SI-yksikkö
pauna kuutiotuumassalb/in³27 680anglosaksinen; tarkka arvo (0,453 592 37 kg)/(16,387 064 mm³)
pauna kuutiojalassalb/ft³16anglosaksinen; tarkka arvo (0,453 592 37 kg)/(0,028 316 846 59 m³)

Mekaniikka

Liikemäärä

Liikkuvan kappaleen liikemäärä on sen massan ja nopeuden suhde. Täten sen samakantainen SI-yksikkö on kilogrammametri sekunnissa, kg m/s.

Voima ja paino

Voima (force) fysikaalisena suureena on massan ja kiihtyvyyden tulo. Esimerkiksi voiman samakantainen SI-yksikkö newton on määritelty tulona kg m/s², mikä tarkoittaa sitä, että 1 newtonin voima antaa 1 kg:n massaiselle kappaleelle kiihtyvyyden 1 m/s².

Kappaleen paino (weight) tarkoittaa fysiikassa periaatteessa voimaa, jolla vetovoimakenttä vaikuttaa kappaleeseen. Se on siis voiman erikoistapaus, ja se ilmaistaan voiman yksiköitä käyttäen. Arkielämässä painolla kuitenkin tarkoitetaan massaa. Paino fysikaalisessa mielessä on vetovoimalain mukaisesti suoraan verrannollinen massaan, mutta riippuu myös paino­voima­kentän voimakkuudesta. Yleensä paino erotetaan massasta vain tieteellisissä yhteyksissä sekä sellaisissa yhteyksissä, joissa painovoiman vaihtelu on olennaista.

Voiman yksiköitä
Nimi TunnusSI-yksiköinäAsema
kilopondikp, kgf9,806 65 Nvanhentunut yksikkö
paunanvoima (naulanvoima)lbf4,448 222 Nanglosaksinen yksikkö; nykyinen tarkka arvo 4,448 221 615 260 5 N
newtonN1 Nsamakantainen SI-yksikkö
dynedyn0,000 01 NCGS-yksikkö, g cm/s²; = 10 μN

Kilopondi on alkujaan määritelty niin, että se on 1 kg:n massaan kohdistuva painovoima maanpinnalla. Nykyisin sen arvo on kiinnitetty sitomalla se painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden standardiarvoon (9,806 65 m/s²).

Paunanvoima (lbf, pound force) on vastaavasti yhden paunan massan ja edellä mainitun standardikiihtyvyyden tulo.

Nimi newton [njuuton] (ääntyy käytännössä usein [njuutton])
Englanniksi newton [nuutn], UK: [njuutən]
Tunnus N
Määritelmä kg m/s²
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Kerrannaisiakilonewton (kN), meganewton (MN)
EsimerkkiKappaleeseen, jonka massa on 1 kg, vaikuttava maan vetovoima on noin 9,8 N.

Impulssi

Impulssi on vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava suure: kappaleeseen vaikuttavan voiman ja vaikutusajan tulo. Täten sen samakantainen SI-yksikkö on newtonsekunti (N s).

Hitausmomentti

Pistemäisen kappaleen hitausmomentti eli inertiamomentti on kappaleen massa kerrottuna pyörimisakselista lasketun etäisyyden neliöllä. Yleisesti kappaleen hitausmomentti on tällä tavoin laskettujen suureiden summa. Täten sen samakantainen SI-yksikkö on kilogramma kertaa metrin neliö, kg m². (Tässä yhteydessä metrin neliötä m² ei ole luontevaa tulkita pinta-alan yksiköksi neliömetriksi.)

Momentti

Sana ”momentti” esiintyy useiden fysikaalisten suureiden nimissä. Yksinään käytettynä momentti (moment) tarkoittaa yleensä voiman momenttia (moment of force), ilmaisee kappaleeseen kohdistuvan väännön voimakkuuden jonkin pisteen tai jonkin akselin suhteen. Se on vektorisuure, jonka komponentit ovat voiman ja pituuden tuloja, joten niiden samakantainen SI-yksikkö on newtonmetri (N m).

Momentti on eri suure kuin energia. Standardien mukaan momentin yksikölle ei saa käyttää erityisnimeä joule (J). Joule on määritelty newtonmetrin erityisnimeksi, mutta vain energiasta puhuttaessa.

Paine

Paine ilmaisee voiman pinta-alaa kohti, joten sen samakantainen SI-yksikkö on newton neliömetriä kohti (N/m²), jolle on annettu erityisnimi pascal. Käytössä on kuitenkin lukuisia muitakin paineen yksiköitä.

Paineen yksiköitä
Nimi TunnusPascaleinaAsema
megapascalMPa1 000 000 PaSI-kerrannaisyksikkö
standardi-ilmakehä, normaali ilmanpaineatm101 325 PaSI-järjestelmän ulkopuolinen
baaribar100 000 Pasallittu SI-yksiköiden ohella
tekninen ilmakehäat98 066,5 PaSI-järjestelmän ulkopuolinen; kp/cm²
pauna neliötuumaa kohtipsi, lbf/in²6 895 Paanglosaksinen yksikkö; nykyinen tarkka arvo 6 894,757 293 17 Pa
kilopascalkPa1 000 PaSI-kerrannaisyksikkö
elohopeamillimetrimmHg133,322 PaSI-järjestelmän ulkopuolinen; yleinen verenpaineen yksikkönä; tarkka arvo ((101 325)/760) Pa
torriTorr133,322 PaSI-järjestelmän ulkopuolinen; samansuuruinen kuin mmHg
hehtopascalhPa100 PaSI-kerrannaisyksikkö
millibaarimbar100 Pabaarin kerrannainen; 1 mbar = 1 hPa
vesimillimetrimmH₂O9,806 65 PaSI-järjestelmän ulkopuolinen; 10⁻⁴ at
kilopondi neliömetriä kohtikp/m²9,806 65 Pavanhentunut yksikkö
pascalPa1 Pasamakantainen SI-yksikkö, N/m²
barye [bäri]Ba0,1 PaCGS-yksikkö; dyne senttimetriä kohti (dyn/cm²)
millipascalmPa10⁻³ PaSI-kerrannaisyksikkö
mikropascalμPa10⁻⁶ PaSI-kerrannaisyksikkö

SFS:n ”SI-oppaan” mukaan tunnusta ”bar” käytetään vain perusmuodossa (tällä tarkoitetaan, että siihen liittyvä luku on perusmuodossa), ja muissa muodoissa käytetään sanaa ”baari”, esimerkiksi ”2 bar” (kaksi baaria), mutta ”2 baarin” (kahden baarin). Tälle säännölle ei ole perustetta standardeissa. On normaalia kirjoittaa esimerkiksi ”2 bar:n” (kahden baarin).

Edellä esitetty elohopeamillimetrin määritelmä, jonka mukaan yksikkö on samansuuruinen kuin torri, on Suomen mittayksikköasetuksen mukainen. Alkujaan, ja edelleen joidenkin määritelmien mukaan, se on 1 mm:n korkuisen elohopeapatsaan aiheuttama paine, joka on empiirisesti määritettävä suure ja poikkeaa hiukan torrista.

Murto- ja myötölujuus

Metallin tai muun aineen murtolujuus tarkoittaa suurinta voimaa pinta-alayksikköä kohti eli painetta, jonka aine kestää murtumatta. Myötölujuus määritellään vastaavasti sen mukaan, millainen paine aiheuttaa sen, että aine antaa myöten eli myötää (mutta ei murru). Usein murtolujuuden synonyymina käytetään sanaa vetolujuus.

Nämä suureet ovat loogisesti ottaen paineita, mutta niiden yksikkönä käytetään yleensä newtonia neliö­milli­metriä kohti (N/mm²), joka on samansuuruinen kuin megapascal (MPa).

Dynaaminen viskositeetti

Nesteen dynaaminen viskositeetti on dimensioltaan paineen ja ajan tulo, joten sen sama­kan­tai­nen SI-yksikkö on pascalsekunti (Pa s). Sen tavallisin kerrannainen on milli­pascal­sekunti (mPa s). CGS-järjestelmässä yksikkönä on poisi (P), englanniksi poise, joka on dyn s/cm², joten 1 P = 0,1 Pa s.

Kinemaattinen viskositeetti

Nesteen kinemaattinen viskositeetti on sen dynaamisen viskositeetin ja tiheyden osamäärä, joten sen samakantainen SI-yksikkö on (Pa s)/(kg/m³) = (kg/(m s))/(kg/m³) = m²/s. Sen tavallisin kerrannainen on mm²/s.

CGS-järjestelmässä yksikkönä on stoki (St, englanniksi stoke t. stokes), joka on cm²/s, joten 1 St = 0,000 1 m²/s. Sen tavallisin kerrannainen on senttistoki (cSt), joka on 0,000 001 m²/s eli 1 mm²/s.

Energia ja työ

Energia voidaan tulkita järjestelmän kyvyksi aiheuttaa ilmiöitä. Työ (fysikaalisessa mielessä) on energiaa, joka siirtyy kappaleesta tai sen liikkeen vapausasteesta toiseen. Siksi työlle käytetään samoja yksiköitä kuin energialle. Energian samakantainen SI-yksikkö joule on newtonin ja metrin tulo ja voidaan tulkita työksi, jonka yhden newtonin voima tekee yhden metrin matkalla.

Energian yksiköitä
Nimi TunnusSI-yksiköinäAsema
terawattituntiTW h, TWh3,6 × 10¹⁵ Jsallittu lisäyksikkö; sähköenergian mittana
petajoulePJ10¹⁵ JSI-kerrannaisyksikkö
gigawattituntiGW h, GWh3,6 × 10¹² Jsallittu lisäyksikkö; sähköenergian mittana
terajouleTJ10¹² JSI-kerrannaisyksikkö
megawattituntiMW h, MWh3,6 × 10⁹ Jsallittu lisäyksikkö; yleinen sähköenergian mittana
gigajouleGJ10⁹ JSI-kerrannaisyksikkö
kilowattituntikW h, kWh3,6 × 10⁶ Jsallittu lisäyksikkö; yleinen sähköenergian mittana
megajouleMJ10⁶ JSI-kerrannaisyksikkö
kilokalorikcal4,186 × 10³ Jkalorin kerrannainen
wattituntiW h3,6 × 10³ Jsallittu lisäyksikkö; harvinainen, mutta kerrannaiset tavallisia
brittiläinen lämpöyksikköBtu, BTU1,055 056 × 10³ Janglosaksinen yksikkö
kilojoulekJ10³ JSI-kerrannaisyksikkö
kilopondimetri kp m9,806 65 Jvanhentunut
kalorical4,184 Jvanhentunut yksikkö, jolle on hiukan erilaisia määritelmiä; edelleen käytössä ravintotaloudessa
jalka kertaa paunanvoimaft lbf1,356 Janglosaksinen; tarkka arvo 1,355 817 948 33 J
jouleJ1 JSI-johdannaisyksikkö; N m
millijoulemJ10⁻³ JSI-kerrannaisyksikkö
mikrojouleμJ10⁻⁶ JSI-kerrannaisyksikkö
ergierg0,1 × 10⁻⁶ JCGS-yksikkö, dyn cm
elektronivolttieV1,602 × 10⁻¹⁹ Jempiirisesti määritettävä yksikkö; nykyisin tunnettu paras likiarvo 1,602 176 565(35) × 10⁻¹⁹ J

Brittiläiselle lämpöyksikölle Btu:lle on useita hiukan erilaisia. määritelmiä. Standardin ISO 80000-5 määritelmä on 1 Btu = 788,169 ft lbf, joka antaa likiarvon 1,055 056 kJ.

Kalori

Kalori (aiemmin myös kaloria) on edelleen laajassa käytössä ravitsemuksesta puhuttaessa. Tällöin puhutaan ruoka-aineen sisältämästä kemiallisesta sidosenergiasta, jonka ihmisen (tai eläimen) elimistö voi ruuansulatuksen kautta saada käyttöönsä solujen toimintaan. Aiemmin kaloria on käytetty muutenkin energiasta puhuttaessa.

Alkuperäisen määritelmän mukaan kalori on se lämpöenergian määrä, joka lämmittää 1 g:n vettä 1 °C:n verran. Tämä oli epätarkka määritelmä, koska lämpeneminen riippuu lähtölämpötilasta ja paineesta. Yksi tarkennetuista määritelmistä on kalori 15 (cal15), joka lämmittää 1 g:n vettä normaalipaineessa (101,325 kPa) lämpötilasta 14,5 °C lämpötilaan 15,5 °C. Sen paras tunnettu likiarvo on 4,185(5) J. On esitetty useita muita vastaavia tarkennuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään joukko kalorin määritelmiä; suurin osa kalorin ja joulen vastaavuuksista siinä on likimääräisiä. Lisäksi on käytössä muitakin. Esimerkiksi Fineli-tietokannan tiedoissa ilmoitetaan vastaavuus 1 kJ = 0,239 kcal eli 1 J = 0,239 cal, joka merkitsee melko tarkkaan vastaavuutta 1 cal = 4,184 1 J. Tämä on hyvin lähellä ns. lämpökemiallisen kalorin (thermochemical calorie), jonka mukaan kalori on tasan 4,184 J.

Erilaisia kalorin (cal) käsitteitä
Nimi TunnusJouleina
kalori 4cal4 4,204 J
keskiarvokaloricalmean 4,190 J
höyrykaloricalIT 4,186 8 J
kalori 15cal15 4,185(5) J
lämpökemiallinen kaloricalth 4,184 J
kalori 20cal20 4,182 J

Niissä arkielämän yhteyksissä, joissa kaloria käytetään, eri kalorimääritelmien ero on yleensä jokseenkin merkityksetön. Yleensä voidaan olettaa, että tarkoitetaan lämpökemiallista kaloria.

Arkikielessä puhutaan usein kalorin kerrannaisesta kilokalorista (kcal = 1 000 cal) ”kalorina”. Useimmiten asiayhteydestä voidaan päätellä, milloin ”kalori” tarkoittaa kilokaloria. Ihmisen ravitsemuksesta puhuttaessa kalori on niin pieni yksikkö, ettei sitä käytetä juuri koskaan; ihmisen tarvitseman energian määrä on tyypillisesti 2 000–3 000 kilokaloria vuorokaudessa. Aiemmin kalorista käytettiin usein nimitystä ”grammakalori” (erotukseksi kilokalorista), ja kilokalorista saatettiin käyttää nimitystä ”kilogrammakalori”. Myös nimityksiä ”pikkukalori” ja ”isokalori” on käytetty. Vastaavasti englannin kielessä saatetaan kalorista käyttää nimeä ”small calorie” tai ”gram calorie” sekä kilokalorista nimeä ”large calorie” tai ”gram calorie”. Jälkimmäisestä käytetään myös nimeä ”food calorie” ja tunnusta ”Cal”.

Elektronivoltti

Elektronivoltti on se liike-energia, jonka elektroni saa, kun sitä kiihdytetään yhden voltin jännitteellä. Yksikköä käytetään atomi-, ydin- ja hiukkasfysiikassa. Elektronivoltista muodostetaan usein kerrannaisyksiköitä SI-etuliitteitä, esimerkiksi megaelektronivoltti (MeV).

Energiatiheys

Energiatiheys on tietyssä tilassa oleva tietyn lajin energia jaettuna tilan tilavuudella. Sen samakantainen yksikkö on siten joule kuutiometrissä (J/m³).

Käytössä olevia käsitteitä ovat sähkökentän energiatiheys, säteilyn energiatiheys ja äänen energiatiheys.

Teho

Teho ilmaisee energian siirtymisen tai muuttumisen nopeuden, joten se on energian ja ajan osamäärä. Tehon samakantainen SI-yksikkö on siten joule sekunnissa, ja tälle on erityisnimi watti [vatti], englanniksi watt, ja tunnus W.

Energian yksiköitä
Nimi TunnusWatteinaAsema
terawattiTW10¹² WSI-kerrannaisyksikkö
gigawattiGW10⁹ WSI-kerrannaisyksikkö
megawattiMW10⁶ WSI-kerrannaisyksikkö
kilowattikW1 000 WSI-kerrannaisyksikkö
hevosvoimahv, hp735 WVanhentunut, mutta edelleen käytössä
kilopondimetri sekunnissakp m/s9,806 65 WVanhentunut
kilokalori tunnissakcal/h1,16 WVanhentunut
wattiW1 WSamakantainen SI-yksikkö
milliwattimW0,001 WSI-kerrannaisyksikkö
mikrowattiμW10⁻⁶ WSI-kerrannaisyksikkö
ergi sekunnissaerg/s10⁻⁷ WCGS-yksikkö

Hevosvoima (englanniksi horsepower) on ollut käytössä hiukan erisuuruisina yksiköinä. Nykyisin käytössä oleva hevosvoima, jota joskus sanotaan metriseksi hevosvoimaksi, on määritelty kilopondin avulla: 1 hv = 75 kp m/s = 735,498 75 W. Hevosvoimaa käytetään edelleen yleisesti mm. moottorien tehojen ilmoittamiseen.

Jos kalorina käytetään ns. lämpökemiallista kaloria, niin kilokalori tunnissa on 1,162 W.

Hyötysuhde

Koneen tai järjestelmän hyötysuhde on siitä saatavan hyötytehon suhde käytettyyn syöttötehoon, siis kahden tehon osamäärä, joten sen samakantainen yksikkö on W/W eli pelkkä luku. Käytännössä hyötysuhde ilmaistaan yleensä prosentteina. Esimerkiksi hyötysuhde 0,35 kirjoitetaan yleensä 35 %.

Aktio

Aktio on fysiikassa suure, joka kuvaa fysikaalista prosessia. Siitä käytetään suomen kielessä myös termiä vaikutus. Yksinkertaisimmassa tapauksessa se on liike-energian ja prosessin keston tulo. Mittayksiköiden kannalta aktio on energian ja ajan tulo, joten sen samakantainen SI-yksikkö on joulesekunti (J s). Siitä käytetään myös nimitystä joule hertsiä kohti (J/Hz) etenkin siksi, että aktio voidaan tulkita myös energian ja taajuuden osamääräksi.

Aktio on tärkeä kvanttimekaniikassa, jossa saatetaan käyttää Planckin vakiota (h) yksikönkaltaisena käsitteenä. Planckin vakio on luonnonvakio, jonka nykyisin tunnettu likiarvo on 6,626 070 040(81) × 10⁻³⁴ J s. Lisäksi on redusoitu Planckin vakio eli Diracin vakio (), joka on aktion ns. luonnollinen yksikkö. Suuruudeltaan se on h/(2π), likiarvoltaan 1,054 571 726(47) × 10⁻³⁴ J s.

Lämpö

Termodynaaminen lämpötila

Käytännölliseltä kannalta lämpötila on yksi suure, jolle on SI-järjestelmässä yksi yksikkö, mutta lämpötila voidaan ilmaista suhteessa absoluuttiseen nollapisteeseen tai veden jäätymispisteeseen Muodollisesti asia on kuitenkin määritelty niin, että kyseessä on kaksi lämpötilasuuretta, termodynaaminen lämpö­tila ja celsis­lämpö­tila, joilla on omat yksikkönsä, kelvin (K) ja celsiusaste (°C). Koska nämä suureet on määritelty niin, että niiden erotus on kiinteä arvo, yksiköt ovat samansuuruiset (1 K = 1 °C).

Nimi kelvin (v:een 1968 asti kelvinaste)
Englanniksi kelvin (v:een 1968 asti degree Kelvin)
Tunnus K (v:een 1968 asti °K)
Määritelmä 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta; BIPM:n määritelmä vielä täsmentää veden isotooppikoostumuksen; määritelmän muutos vireillä
AsemaSI-perusyksikkö
Käyttöalafysiikassa
Kerrannaisiamillikelvin (mK), kilokelvin (kK), megakelvin (MK)
EsimerkkiElohopea muuttuu suprajohtavaksi 4,2 K:n lämpötilassa.

Historiallisesti kelvin perustuu celsiusasteeseen, mutta nykyisten standardien mukaan suhde on päinvastainen. Kelvin määriteltiin olennaisesti niin, että absoluuttinen nollapiste on 0 kelviniä ja kelvin on samansuuruinen kuin celsiusaste. Kun kuitenkin kelvin määriteltiin edellä esitetyllä tavalla, jonka mukaisesti veden kolmoispisteen lämpötila on tasan 273,16 K, kiinnitettiin samalla celsiusasteen määritelmä. Tämän jälkeen veden jäätymispiste on kokeellisesti määritettävä suure, ja se on noin 273,15 K eli noin 0,01 K pienempi kuin kolmoispisteen lämpötila.

BIPM:ssä on vireillä kelvinin määritelmän muutos. Ehdotuksen mukaan uusi määritelmä perustuisi siihen, että Bolzmannin vakion arvoksi määritellään tasan 1,380 65X × 10⁻²³ J/K, missä X korvataan yhdellä tai useammalla desimaalilla ennen määritelmän vahvistamista.

Celsiuslämpötila

Nimi celsiusaste (arkikielessä yleensä aste; ”astetta Celsiusta” on virheellinen ilmaus)
Englanniksi degree Celsius
Tunnus °C (asteen merkki ja C-kirjain)
Määritelmä tietyn termodynaamisen lämpötilan ja termodynaamisen lämpötilan 273,15 K erotus
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Käyttöalaarkielämässä, monissa yhteyksissä myös tieteessä; ei johdannaisyksiköitä muodostettaessa
EsimerkkiLämpötila oli tänään enimmillään 23 °C.

Vakio 273,15 K on valittu niin, että veden jäätymispiste on melko tarkasti 0 °C.

Käytännössä on tavallista puhua vain lämpötilasta ja asteista. Tällöin käytetty yksikkö (kelvin tai celsiusaste) ilmaisee, tarkoitetaanko termodynaamista lämpötilaa vai celsius­lämpö­tilaa. Tarkkaan ottaen sana ”aste” yksinään käytettynä tarkoittaa fysiikassa vain kulman yksikköä, ei lämpötilan yksikköä. Tieteellisessä esityksessä ja muutenkin pyrittäessä muodolliseenkin oikeellisuuteen on siis parempi kirjoittaa esimerkiksi ”23 °C” kuin ”23 astetta”.

Celsiusastetta ei käytetä johdannaisyksiköissä. Ei kirjoiteta esimerkiksi J/°C, vaan J/K (joule kelviniä kohti).

Fahrenheit-asteikko

Fahrenheit-asteikkoa käytetään Yhdysvalloissa ja eräissä muissa maissa. Esimerkiksi Britanniassa se on jo pitkälti väistynyt celsiusasteiden tieltä.

Fahrenheit-asteikon nykyisessä määrittelyssä käytetään apukäsitettä rankineaste, jonka tunnus on °R ja jonka suuruus on määritelmän mukaan (5/9) K eli 0,5 K ≈ 0,556 K. Rankine­aste on periaatteessa termodynaamisen lämpötilan yksikkö. Fahrenheit-asteikko on määritelty niin, että sen nollakohtana on celsiuslämpötila −32 °C ja yksikkönä fahrenheitaste °F, joka on samansuuruinen kuin rankineaste. Periaatteessa asteikolla ilmaistava lämpötila on oma suureensa, fahrenheitlämpötila, joka on celsiuslämpötilasta ja siten epäsuorasti termonodynaamisesta lämpötilasta johdettu suure.

Täten fahrenheitlämpötilaa tF vastaava celsiuslämpötila on (5/9)((tF/°F) − 32) °C, ja celsiuslämpötilaa tC vastaava fahrenheitlämpötila on ((9/5)tC/°C + 32) °F.

Lämpötilojen vastaavuudet

Koska termodynaaminen lämpötila, celsiuslämpötila ja fahrenheitlämpötila ovat kolme eri suuretta, niiden välillä on vastaavuus, ei yhtäläisyyttä. Siksi olisi oikein käyttää vastaavuus­merkkiä ”≙” niiden arvojen välillä, esimerkiksi 20 °C ≙ 293,15 K. On kuitenkin tavallista käyttää yhtäläisyysmerkkiä, esimerkiksi 20 °C = 293,15 K, ja tämä sallitaan SFS:n ”SI-oppaassa”.

Lämpötilakertoimet

Lämpötilakertoimet ilmoittavat jonkin suureen (pituuden, tilavuuden, paineen) suhteellisen muutoksen lämpötilan muutosta kohti. Esimerkiksi pituuden lämpötilakerroin ilmoittaa pituuden suhteellisen muutoksen (pituuden muutos jaettuna alkuperäisellä pituudella) lämpötilan muutosta kohti. Koska suhteellinen muutos ilmoitetaan pelkällä luvulla, lämpötilakertoimien yksikkö on käänteiskelvin (1/K eli K⁻¹).

Lämpöenergia

Lämpöenergialle käytetään samoja yksiköitä kuin energialle yleensä. Samakantainen SI-yksikkö on siten joule, ja käytännössä sen ohella käytetään myös kaloria ja kilokaloria. Tämä koskee myös mm. sulamislämpöä, höyrystymislämpöä ja latenttilämpöä.

Ominaissulamislämpö, ominaishöyrystymislämpöä ja ominaislatenttilämpöb ovat aineelle ominaisia suureita, jotka ilmaisevat sulamislämmön jne. massayksikköä kohti. Niiden samakantainen yksikkö on siten joule kilogrammaa kohti, J/kg.

Entropia

Järjestelmän entropian muutos on siihen siirtyvän lämpöenergian määrän ja lämpötilan suhde, joten sen yksikkö on joule kelviniä kohti (J/K).

Tämä fysikaalinen entropian käsite on erotettava informaatioteoreettisesta, jota käsitellään kohdassa Datamäärä ja informaatio.

Lämmön siirtyminen

Lämpövirta tarkoittaa lämmön (lämpöenergian) siirtymistä tietyn pinnan tai ainekerroksen läpi. Lämpövirran nopeus on siirtyvän energian määrän ja ajan osamäärä, joten se on luonteeltaan teho ja sen samakantainen yksikkö on watti, W.

Lämpövirran tiheys on lämpövirran nopeuden suhde sen pinnan alaan, jonka läpi lämpö siirtyy, joten sen samakantainen yksikkö on watti neliömetriä kohti, W/m².

Lämmönjohtavuus on lämpötilagradientin (lämpötilaero matkaa kohti) materiaalissa aiheuttaman lämpövirran tiheyden suhde lämpötilagradienttiin. Täten sen samakantainen yksikkö on yksiköiden W/m² ja K/m osamäärä eli watti metriä ja kelviniä kohti, W/(m K). Toinen, vanhentunut yksikkö on kilokalori tunnissa metriä ja kelviniä kohti, (kcal/h)/(m² K). Jos kalorina käytetään ns. lämpökemiallista kaloria, niin tämä on suuruudeltaan sama kuin 1,162 W/(m K). Anglosaksinen yksikkö on brittiläinen lämpöyksikkö tunnissa jalkaa ja fahreinheitastetta kohti, (Btu/h)/(ft °F), joka on 1,730 734 9 W/(m K).

Lämmönsiirtymiskerroin on materiaalille ominainen suure, joka on materiaalikerroksen pintojen välisen lämpötilaeron aiheuttaman lämpövirran tiheys jaettuna lämpötilaerolla. Täten sen samakantainen yksikkö on watti neliömetriä ja kelviniä kohti, W/(m² K). Toinen, vanhentunut yksikkö on kilokalori tunnissa neliömetriä ja kelviniä kohti, (kcal/h)/(m² K). Jos kalorina käytetään ns. lämpökemiallista kaloria, niin tämä on suuruudeltaan sama kuin 1,162 W/(m² K). Anglosaksinen yksikkö on brittiläinen lämpöyksikkö tunnissa neliöjalkaa ja fahreinheitastetta kohti, (Btu/h)/(ft² °F), joka on 5,678 264 13 W/(m² K).

Lämmöneristävyys eli lämpöisolanssi on lämmönsiirtymiskertoimen käänteissuure, joten sen samakantainen yksikkö on neliömetrikelvin wattia kohti, m² K/W. Toinen, vanhentunut yksikkö on neliömetrikelvintunti kilokaloria kohti, m² K h/kcal. Jos kalorina käytetään ns. lämpökemiallista kaloria, niin tämä on suuruudeltaan noin 0,860 421 m² K/W. Anglosaksinen yksikkö on neliöjalkatuntifahrenheitaste brittiläistä lämpöyksikköä kohti, ft² h °F/Btu, joka on noin 0,176 110 m² K/W

Lämpökapasiteetti

Lämpökapasiteetti ilmaisee kappaleeseen tai ainemäärään siirtyvän lämpöenergian suhteen sen aiheuttamaan lämpötilan muutokseen. Täten sen samakantainen yksikkö on joule kelviniä kohti, J/K.

Ominaislämpökapasiteetti on aineelle ominainen suure, joka on lämpökapasiteetti jaettuna massalla. Täten sen samakantainen yksikkö on joule kilogrammaa ja kelviniä kohti, J/(kg K). Siitä käytetään usein kerrannaista kilojoule kilogrammaa ja kelviniä kohti, kJ/(kg K).

Kosteus

Absoluuttinen kosteus

Ilman absoluuttinen kosteus on sen sisältämän vesihöyryn (kaasumaisessa olomuodossa olevan veden) massa näytteen tilavuutta kohti. Siten sen samakantainen yksikkö on kilogramma kuutiometrissä, kg/m³.

Vesihöyrypitoisuus

Ilman vesihöyrypitoisuus on siinä olevan vesihöyryn massaosuus, joten sen samakantainen yksikkö on luku 1 (= kg/kg). Yleensä käytetään sen kerrannaista prosentti, %.

Suhteellinen kosteus

Ilman suhteellinen kosteus on sen sisältämän vesihöyryn osapaine jaettuna osapaineella, joka kylläisellä vesihöyryllä on samassa tilavuudessa ja lämpötilassa. Sen samakantainen yksikkö on luku 1 (= Pa/Pa). Yleensä käytetään sen kerrannaista prosentti, %.

Kastepistelämpötila

Kastepistelämpötila on se lämpötila, jossa kylläisen vesihöyryn osapaine on sama kuin vallitseva vesihöyryn osapaine. Sen samakantainen yksikkö on kelvin (K).Se voidaan ilmaista myös celsiuslämpötilana, jolloin yksikkönä on celsiusaste (°C).

Sähkö ja magnetismi

Sähkövirta

Tarkassa kielenkäytössä voidaan erottaa toisistaan sähkövirta ilmiönä ja sähkövirran voimakkuus, joka on sitä kuvaava suure. Yleensä kuitenkin jälkimmäistäkin sanotaan sähkövirraksi, koska sekaantumisen vaaraa ei juuri ole.

Nimi ampeeri (lausutaan usein [amppeeri])
Englanniksi ampere
Tunnus A
Määritelmä sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 × 10⁻⁷ newtonin voiman metriä kohti; määritelmän muutos vireillä
AsemaSI-perusyksikkö
Kerrannaisiamilliampeeri (mA), mikroampeeri (μA), kiloampeeri (kA)
EsimerkkiTähän tarvitaan 10 A:n sulake.

BIPM:ssä on vireillä ampeerin määritelmän muutos. Se on suunniteltu perustuvan siihen, että alkeisvaraukselle asetetaan kiinteä arvo, ja tämän kautta coulombi C eli ampeerisekunti ja siten myös ampeeri tulee määritellyksi luonnonvakion perusteella. Luonnoksen mukaan alkeisvarauksen arvoksi määriteltäisiin 1,602 176 620 8 × 10⁻¹⁹ C.

Virrantiheys

Virrantiheys on (sähkö)virta pinta-alaa kohti, joten sen samakantainen yksikkö on ampeeri neliömetriä kohti (C/m²).

Sähkövaraus

Sähkövarauksesta käytetään fysiikassa usein lyhyempää nimeä ”varaus”. Se voidaan määritellä virranvoimakkuuden ja ajan tulona, joten sen samakantainen yksikkö on ampeerisekunti, jolle on annettu erityisnimi coulombi (lausutaan ”kulombi”; englanniksi ”coulomb”). Coulombi siis tarkoittaa varausta, joka voi tuottaa yhden ampeerin virran yhden sekunnin ajan.

Sähkövarauksen yksiköitä
Nimi Tunnus Coulombeina Asema
ampeerituntiA h3 600 Csallittu lisäyksikkö
kilocoulombikC1 000 CSi-kerrannaisyksikkö
milliampeerituntimA h3,6 Csallittu lisäyksikkö
coulombiC1 CSI-johdannaisyksikkö, ampeerisekunnin (A s) erityisnimi
alkeisvarause1,602 176 565(35) × 10⁻¹⁹ C = 0,160 217 656 5(35) aCempiirisesti määritelty yksikkö

Akkujen varauskyvyn (kapasiteetin) ja varaustason (varauksen määrän) yksikkönä käytetään yleensä milliampeerituntia tai ampeerituntia. Ne on koettu havainnollisemmiksi, koska akun kesto halutaan hahmottaa tunteina eikä sekunteina. Esimerkiksi 2 000 mAh:n eli 2 Ah:n akussa riittää varausta kahdeksi tunniksi, jos siitä syötetään johonkin laitteeseen 1 000 mA:n eli 1 A:n virtaa.

Varaustiheys

Varaustiheys on (sähkö)varaus tilavuutta kohti, joten sen samakantainen yksikkö on coulombi kuutiometrissä (C/m³).

Pintavaraus

Pintavaraus eli varauskate on (sähkö)varaus pinta-alaa kohti, joten sen samakantainen yksikkö on coulombi neliömetriä kohti (C/m²).

Jännite

Jännite voidaan määritellä tehon ja virran suhteeksi siten, että virtapiirin kahden pisteen välinen jännite on niiden välillä kuluva tai siihen tuleva teho jaettuna sähkävirralla, joka pisteiden välillä kulkee. Täten sen samakantainen yksikkö on watti ampeeria kohti (W/A), jolle on annettu erityisnimi voltti ja tunnus V. Siitä käytetään mm. kerrannaisia kilovoltti (kV), millivoltti (mV) ja mikrovoltti (μV).

Samoja yksiköitä käytetään suureille sähköpotentiaali ja potentiaaliero.

Sähkökentän voimakkuus

Sähkökentän voimakkuus tietyssä pisteessä on siinä olevaan hiukkaseen vaikuttavan voiman ja hiukkasen varauksen suhde. Täten sen samakantainen yksikkö on newton coulombia kohti, N/C, mutta tämä esitetään yleensä muodossa voltti metriä kohti, V/m (mikä perustuu siihen, että V/m = (W/A)/m = (J/s)/(C/s)/m = J/C/m = N m/C/m = N/C).

Kapasitanssi

Kapasitanssi ilmaisee kondensaattorin varauskyvyn, joka on varauksen ja jännitteen suhde. Sen samakantainen yksikkö on täten coulombi volttia kohti, C/V, jolle on annettu erityisnimi faradi ja tunnus F. Yleisesti käytettyjä kerrannaisia ovat millifaradi (mF), mikrofaradi (μF), nanofaradi (nF) ja pikofaradi (pF).

Permittiivisyys

Permittiivisyys kuvaa sitä, miten aine vastustaa sähkökentän muodostumista aineeseen. Se voidaan määritellä kapasitanssin ja pituuden suhteena, joten sen samakantainen yksikkö on faradi metriä kohti, F/m.

Suhteellinen permittiivisyys on permittiivisyys jaettuna tyhjiön permittiivisyydellä eli sähkövakiolla (electric constant), ε0, jonka suuruus on noin 8,854 187 817 × 10⁻¹² F/m. Suhteellisen permittiivisyyden yksikkö on siten luku 1.

Dipolimomentti

Hiukkasen (sähkö)dipolimomentti on momentti, joka vaikuttaa hiukkaseen sähkökentössä. Se on momentti jaettuna sähkökentän voimakkuudella, joten sen samakantainen yksikkö on newtonmetri jaettuna voltilla metriä kohti, N m/(V/m). Koska V = W/A = (N m/s)/A, tämä on sama kuin A s m = C m eli coulombimetri.

Polarisoituma

Sähkökentässä olevan aineen polarisoituma on ainealkion dipolimomentti jaettuna sen tilavuudella, joten sen samakantainen yksikkö on C m/m³ = C/m² eli coulombi neliömetriä kohti.

Sähkövuo

Sähkövuolle käytetään samoja yksiköitä kuin sähkövaraukselle. Sähkövuon samakantainen yksikkö on siis coulombi (C).

Sähkövuon tiheys on sähkövuo pinta-alaa kohti, joten sen samakantainen yksikkö on coulombi neliömetriä kohti (C/m²).

Sähkökentän energia

Sähkökentän energialla käytetään samoja yksiköitä kuin energialle yleensä, joten samakantainen yksikkö on joule (J).

Sähkökentän energiatiheys on sähkökentän energia tilavuutta kohti, joten sen samakantainen yksikkö on joule kuutiometrissä (J/m³).

Resistanssi

Resistanssi kuvaa sitä, miten fyysinen objekti vastustaa sähkövirran muodostumista. Se on jännitteen ja virran osamäärä, joten sen samakantainen yksikkö on voltti ampeeria kohti (V/A), jolle on annettu erityisnimi ohmi (lausutaan: oomi) ja tunnus Ω (iso oomega).

Tavallisia kerrannaisia ovat milliohmi (mΩ), kilo-ohmi (kΩ) ja megaohmi (MΩ).

Resistanssista käytetään myös nimitystä vastus, mutta tieteen ja tekniikan termistössä vastus tarkoittaa fyysistä objektia.

Resistiivisyys

Resistanssi on verrannollinen johtimen pituuteen ja kääntäen verrannollinen sen poikkipinta-alaan, ja tähän liittyvä verrannollisuuskerroin on aineen resistiivisyys. Sen samakantainen yksikkö on siten (Ω/m)m² = Ω m eli ohmimetri.

Konduktanssi

Konduktanssi on resistanssin käänteissuure ja siten ilmaisee objektin kyvyn johtaa sähkövirtaa. Sen samakantainen yksikkö on siten käänteisohmi Ω⁻¹ eli ampeeri volttia kohti (A/V), jolle on annettu erityisnimi siemens (lausutaan: siimens) ja tunnus S.

Konduktiivisuus

Konduktiivisuus on resistiivisyyden käänteissuure ja siten ilmaisee aineen kyvyn johtaa sähkövirtaa. Sen samakantainen yksikkö on siten (Ω m)⁻¹ = Ω⁻¹ m⁻¹ = S/m eli siemens metriä kohti.

Loisteho ja näennäisteho

Loisteho (engl. reactive power) on luonteeltaan teho, joten sen samakantainen yksikkö on watti. Tässä yhteydessä watti kuitenkin esitetään yksikkönä volttiampeeri (V A) tai sen erityisnimellä vari (engl. var), jonka tunnus on var.

Myös näennäistehon yksikkönä käytetään voltttiampeeria.

Magnetismi

Magneettimomentti

Magneettimomentti eli magneettinen momentti kuvaa aineen magneettisuutta. Se on sähkövirran voimakkuuden ja pinta-alan tulo, joten sen samakantainen yksikkö on ampeerineliömetri (A m²).

Magnetoituma

Magnetoituma kuvaa sitä, miten voimakkaasti aine on magnetisoitunut. Se on magneetti­moment­ti jaettuna tilavuudella, joten sen samakantainen yksikkö on A m²/m³ = A/m eli ampeeri metriä kohti.

Magneettikentän voimakkuus

Magneettikentän voimakkuudelle käytetään samoja yksiköitä kuin magnetoitumalle. Samakantainen yksikkö on siis ampeeri metriä kohti.

Jonkin verran käytössä on vielä magneettikentän voimakkuuden CGS-yksikkö örsted (englanniksi oersted, joskus myös asussa œrsted), tunnus Oe, joka on yhtä suuri kuin (1 000)/(4π) A/m eli noin 79,577 471 5 A/m.

Magneettivuo

Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta sen voimavaikutusten kannalta. Se esitetään jännitteen ja ajan tulona. Sen samnkantainen yksikkö on siten volttisekunti (V s), jolle on annettu erityisnimi weber (lausutaan: veeber) ja tunnus Wb. Tavallisia kerrannaisia ovat milliweber (mWb), mikroweber (μWb) ja nanoweber (nWb).

Jonkin verran käytössä on vielä magneettivuon CGS-yksikkö maxwell (lausutaan: maksvel t. mäkswel), tunnus Mx, joka on yhtä suuri kuin 10⁻⁸ Wb = 10 nWb.

Magneettivuon tiheys

Magneettivuon tiheys on magneettivuo pinta-alaa kohti, joten sen samakantainen yksikkö on weber neliömetriä kohti (Wb/m²), jolle on annettu erityisnimi tesla ja tunnus T. Tavallisia alikerrannaisia ovat millitesla (mT) ja mikrotesla (μT).

Jonkin verran käytössä on vielä magneettivuon tiheyden CGS-yksikkö gaussi, tunnus G tai Gs, joka on yhtä suuri kuin 0,000 1 T = 0,1 mT = 100 μT.

Keskinäisinduktanssi

Keskinäisinduktanssi ilmaisee kahden käämin induktiivisen kytkeytymisen voimakkuuden. Tietyn käämin läpäisevä toisen käämin kentän magneettivuo on verrannollinen tämän toisen käämin sähkövirtaan. Tämän suhteen verrannollisuuskerroin on käämien keskinäis­induk­tans­si. Sen yksikkö on täten magneettivuon ja virran suhde, joten sen samakantainen yksikkö on weber ampeeria kohti (Wb/A), jolle on annettu erityisnimi henry (lausutaan: henri) ja tunnus H.

Tavallisia kerrannaisia ovat millihenry (mH) ja mikrohenry (μH).

Permeabiliteetti

Permeabiliteetti on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, joka on magneetti­vuon tiheys jaettuna magneettikentän voimakkuudella. Sen samakantainen tiheys on siten T/(A/m) = (Wb/m²)/(A/m) = (Wb/A)/m = H/m eli henry metriä kohti. Tavallisia kerrannaisia ovat millihenry metriä kohti (mH/m) ja mikrohenry metriä kohti (μH/m).

Tyhjiön permiabiliteetti eli magneettivakio on 4π × 10⁻⁷ H/m ≈ 1,256 637 μH/m.

Aineen suhteellinen permiabiliteetti on sen permiabiliteetti jaettuna tyhjiön permiabiliteetti. Sen yksikkö on täten luku yksi.

Valo

Valoon liittyvät energiasuureet

Valon energia ilmaistaan kuten energiaa muutoinkin.

Valoon liittyvien energiasuureiden samakantaisia SI-yksiköitä
SuureYksikön tunnus Yksikön nimi
Säteilyenergia J joule
Säteilyn energiatiheys J/m³ joule kuutiometrissä
Säteilyn spektrinen energiatiheys aallonpituuden suhteen J/m⁴ joule metrin neljättä potenssia kohti
Säteilyteho W watti
Säteilyintensiteetti W/sr watti steradiaania kohti
Radianssi W/(m² sr) watti neliömetriä ja steradiaania kohti
Säteilyvirran teho W/m² watti neliömetriä kohti
Säteilytys J/m² joule neliömetriä kohti

Edellä mainitut nimitykset ovat osittain vakiintumattomia. Esimerkiksi säteilyvirran tehosta, joka esittää pinnalle tulevan valosäteilyn tehoa pinta-alaa kohti, käytetään myös nimitystä ”tehotiheys”, jota toisaalta käytetään myös ilmaisemaan tehon ja tilavuuden suhde (samakantaisena yksikkönä W/m³) esimerkiksi reaktorin ominaisuutena. Sanalla ”energiatiheys” saatetaan tarkoittaa myös pintaan kohdistuvan energian määrää pinta-alaa kohti (yksikkönä siis J/m²) eli samaa kuin säteilytyksellä edellä olevassa taulukossa. Toisaalta ”säteilytys” esiintyy aivan muussa merkityksessä ionisoivan säteilyn yhteydessä; ks. Säteilytys (ionisaatiota kuvaavana suureena).

Valovoima

Valovoima on valonlähteen kirkkaus tietystä suunnasta katsottuna.

Nimi kandela
Englanniksi candela (joskus vanhalla nimellä candle)
Tunnus cd
Määritelmä Sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 THz:n taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.
AsemaSI-perusyksikkö
EsimerkkiPysäytysvalon valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa. (lakitekstiä)

Sana ”kandela” johtuu latinan sanasta ”candela” ’kynttilä’. Aluksi kandela pyrittiin määrittelemään määrätyllä tavalla valmistetun standardikynttilän avulla. Nykyinen määritelmä on vuodelta 1979.

Luminanssi

Luminanssi kuvaa valaisevan pinnan valovoimaa pinta-alayksikköä kohti. Arkikielessä siitä käytetään usein nimitystä kirkkaus.

Nimi kandela neliömetriä kohti
Englanniksi candela per square meter (~ metre); epävirallinen nimi: nit
Tunnus cd/m²; epävirallinen tunnus: nt
AsemaSI-johdannaisyksikkö
EsimerkkiNäytön kirkkaus on 350 cd/m².

Jonkin verran käytössä on vielä luminanssin CGS-yksikkö stilbi, englanniksi stilb, tunnus sb, joka on määritelmän mukaan kandela neliösenttimetriä kohti (cd/cm²) ja siten yhtä suuri kuin 10 000 cd/m².

Valovirta

Valovirta kuvaa valon kokonaismäärää.

Nimi luumen (esiintynyt virheellisesti myös asussa lumen)
Englanniksi lumen
Tunnus lm
Määritelmä cd sr (kandela kertaa steradiaani)
AsemaSI-johdannaisyksikkö, jolla on oma nimi
EsimerkkiLampun valovirta on noin 960 luumenia.

Valovirrasta käytetään arkikielessä usein nimitystä ”valoteho”. Se voi sekoittua seuraavassa kuvattavaan valotehokkuuteen.

Lähteen valotehokkuus

Lähteen valotehokkuus on lähteen lähettämän valovirran suhde lähteen kuluttamaan sähkötehoon. Siitä käytetään etenkin markkinoinnissa nimitystä (lampun tms.) energiatehokkuus.

Nimi luumen wattia kohti
Englanniksi lumen per watt
Tunnus lm/W
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Esimerkki60 W:n hehkulampun valotehokkuus on vain noin 10 lm/W.

Valomäärä

Valomäärä on valovirran ja ajan tulo.

Nimi luumensekunti
Englanniksi lumen second
Tunnus lm s
AsemaSI-johdannaisyksikkö
EsimerkkiTämä lamppu tuottaa elinaikanaan 70 × 10⁶ lm s.

Lisäksi käytetään mm. yksikköä luumentunti lm h = 3 600 lm s. Se on tavallisempaa kuin SI-etuliitteiden käyttö tässä yhteydessä (esimerkiksi klm s ja Mlm s).

Valaistusvoimakkuus

Valaistusvoimakkuus on valovirta valaistavan pinnan alaa kohti.

Nimi luksi
Englanniksi lux
Tunnus lx
Määritelmä lm/m²
AsemaSI-johdannaisyksikkö
Kerrannaisiakiloluksi (klx)
EsimerkkiLeikkaussalin yleisvalaistuksen riittävä voimakkuus on 1 500 lx.

Valotus

Valotus on pinnalle kertyvän valomäärän pintatiheys, joka voidaan tulkita myös valaistusvoimakkuuden ja ajan tuloksi. Täten sen samakantainen yksikkö on lm s/m²= (lm/m²)s = lx s.

Nimi luksisekunti
Englanniksi lux second
Tunnus lx s
AsemaSI-johdannaisyksikkö
EsimerkkiTällä salamavalolla saadaan aikaan 600 lx s:n valotus.

Lisäksi käytetään mm. yksikköä luksitunti lx h = 3 600 lx s. Se on tavallisempaa kuin SI-etuliitteiden käyttö tässä yhteydessä (esimerkiksi klx s ja Mlx s).

Linssin taittokyky

Linssin voimakkuus eli taittokyky on sen polttovälin käänteissuure. Koska polttovälin samakantainen yksikkö on metri, taittokyvyn samakantainen yksikkö on käänteismetri m⁻¹ = 1/m. Siitä käytetään tässä yhteydessä usein erityisnimeä dioptria (engl. diopter t. dioptre), josta on suomessa käytetty myös muotoa diopteri, joka toisaalta tarkoittaa myös eräänlaista tähtäinlaitetta. Sitä ei varsinaisesti ole standardoitu, mutta standardi ISO 80000-7 mainitsee, että sitä käytetään usein optiikassa, ja mainitsee sille tunnuksen ”D”, jonka myös SFS:n ”SI-opas” esittää. Myös tunnuksia ”d” ja ”dpt” on käytetty.

Ääni

Ääni-intervalli

Ääni-intervalli voidaan tulkita äänen taajuuden vaihteluväliksi (jostakin taajuudesta f1 toi­seen taajuuteen f2) tai tällaisen välin pituudeksi tai kahden taajuuden suhteeksi (f2/ f1).

Standardi ISO 80000-3 määrittelee suureen logaritminen taajuusväli (engl. logarithmic frequency interval), joka tarkoittaa vaihteluväliä, mutta jota mitataan sen ylimmän ja alimman taajuuden suhteen kaksikantaisella logaritmilla log2(f2/ f1), jolle käytetään myös merkintää lb(f2/ f1). Sopivampi kuvaus olisi, että kyseessä on logaritminen suure, joka esittää välin pituutta.

Näin määritellyn logaritmisen taajuusvälin arvo on joka tapauksessa pelkkä luku eli sen yksikkö on luku 1. Standardi määrittelee sille erityisnimen oktaavi (engl. octave) ja tun­nuk­sen oct. Täten yhden oktaavin nousu merkitsee äänen fysikaalisen taajuuden 2-kantai­sen logaritmin nousemista 1:llä, jolloin fysikaalinen taajuus kasvaa kaksinkertaiseksi, koska log2(2) = 1.

Mainittu standardi määrittelee myös logaritmisen taajuusvälin yksikön dekadi (engl. decade, tunnus dec), joka tarkoittaa lukua log2(10), jonka likiarvo on 3,321 928. Täten siis 1 dec = log2(10) oct ≈ 3,321 928 oct. Tätä yksikköä käytetään harvoin. Sanalla ”dekadi” on kielessä myös muita merkityksiä, muun muassa ’kymmenluku’, ja epävirallisessa kielen­käytössä ”dekadin ero” tarkoittaa usein noin kymmenkertaista eroa.

Äänen energiatiheys

Äänen energiatiheys on tietyssä tilassa oleva äänienergia jaettuna tilan tilavuudella. Sen samakantainen yksikkö on siten joule kuutiometrissä (J/m³).

Äänen intensiteetti

Äänen intensiteetti on tietylle pinnalle tuleva tai sen läpäisevä oleva äänienergia aikaa ja pinta-alaa kohti. Sen samakantainen yksikkö on siten joule sekuntia ja neliömetriä kohti, J(s m²) = (J/s)/m² = W/m² eli watti neliömetriä kohti.

Ääniteho ja äänitehotaso

Ääniteho (sound power) tarkoittaa tietylle pinnalle tulevaa tai sen läpäisevää äänienergiaa aikayksikköä kohti. Sille käytetään samoja yksiköitä kuin yleensä teholle, joten sen sama­kan­tai­nen yksikkö on watti (W). Koska äänitehot ovat pieniä, käytetään yleisesti ker­ran­nais­ta pikowatti (pW).

Äänitehotaso määritellään äänitehon ja vertailukohdaksi määritellyn tehon 1 pW suhteen logaritmin avulla. SI-järjestelmässä käytetään kyseisen suhteen neliöjuuren luonnollista logaritmia. Jos siis ääniteho on P, niin äänitehotaso on ln(√(P/P0)), missä P0 = 1 pW. Täten äänitehotason yksikkö on luku 1, jolle CIPM on määritellyt tässä yhteydessä käytettävän erityisnimen neperi (engl. neper) ja tunnuksen Np.

Käytännössä tavallisempaa on määritellä äänitehotaso edellä mainitun suhteen 10-kantaisena logaritmina eli log10(P/P0) ja käyttää tässä yhteydessä luvulle 1 erityisnimeä beli (engl. bel) ja tunnusta B. Se ei kuulu SI-järjestelmään, mutta sitä saa käyttää yhdessä SI-yksiköiden kanssa. Käytännössä belin sijasta käytetään lähes aina sen kerrannaista desibeli (dB, engl. decibel).

Eri logaritmien sekä neperin ja belin käyttöä ja suhdetta toisiinsa käsiteltiin kohdassa Logaritmiset asteikot ja suureet.

Äänenpaine ja äänenpainetaso

Äänenpaine (sound pressure) on äänen aiheuttaman hetkellisen paineen ja staattisen paineen erotus. Se on täten luonteeltaan paine, joten sen samakantainen yksikkö on pascal (Pa). Koska äänenpaineet ovat pieniä, käytetään yleisesti kerrannaista mikropascal (μPa).

Äänenpainetaso määritellään äänenpaineen ja vertailukohdaksi määritellyn paineen 20 μPa suhteen logaritmin avulla. (Painetta 20 μPa voidaan pitää ihmisen kuulon tyypillisenä rajana eli alimpana paineena, joka voi aiheuttaa kuuloaistimuksen.) SI-järjestelmässä käy­te­tään kyseisen suhteen luonnollista logaritmia. Jos siis ääniteho on p, niin äänitehotaso on ln(p/p0), missä p0 = 20 μPa. Täten äänitehotason yksikkö on luku 1, jolle CIPM on mää­ri­tel­lyt tässä yhteydessä käytettävän erityisnimen neperi (engl. neper) ja tunnuksen Np.

Käytännössä tavallisempaa on määritellä äänenpainetaso edellä mainitun suhteen 10-kantaisena logaritmina eli log10((p/p0)²) = 2 log10(p/p0) ja käyttää tässä yhteydessä luvulle 1 erityisnimeä beli (engl. bel) ja tunnusta B. Se ei kuulu SI-järjestelmään, mutta sitä saa käyttää yhdessä SI-yksiköiden kanssa. Käytännössä belin sijasta käytetään lähes aina sen kerrannaista desibeli (dB, engl. decibel).

Jos äänenpaineiden suhteesta P/P0 laskettu 10-kantaiseen logaritmiin perustuva ään­paine­taso on 1 B, niin samasta suhteesta laskettu luonnolliseen logaritmiin perustuva äänenpainetaso on ½ ln 10 Np ≈ 1,151 293 Np.

Eri logaritmien sekä neperin ja belin käyttöä ja suhdetta toisiinsa käsiteltiin kohdassa Logaritmiset asteikot ja suureet.

Sanalla äänenvoimakkuus saatetaan tarkoittaa äänenpainetasoa (fysikaalinen äänenvoimakkuus), mutta myös suureita, joiden määrittelyssä otetaan huomioon se, miten ihmiskorva kuulee äänen eri taajuuksia, ja jotka siten eivät ole fysikaalisia.

Fysikaalinen kemia ja molekyylifysiikka

Ainemäärä

Ainemäärä ilmaisee samanlaisista rakenneosista, kuten atomeista tai molekyyleistä, koostuvan aineen määrän rakenneosien lukumääränä. Se esittää siis hiukkasmäärän, ei massaa. Käytännön syistä sitä ei ilmaista hiukkasten lukumääränä, vaan suhteessa tiettyyn lukumäärään.

Ainemäärää käytetään lähinnä fysikaalisessa kemiassa ja molekyylifysiikassa.

Nimi mooli
Englanniksi mole
Tunnus mol
Määritelmä Sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään saman­lais­ta perus­osasta kuin 0,012 kilogrammassa hiilen isotooppia 12 (¹²C) on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (Määritelmän muutos vireillä.)
AsemaSI-perusyksikkö
Kerrannaisiamillimooli (mmol), mikromooli (μmol)
EsimerkkiTerveellä ihmisellä on paaston jälkeen plasmassa sokeria 6 mmol/L tai vähemmän.

SFS:n ”SI-oppaan” mukaan tunnusta ”mol” käytetään vain perusmuodossa (tällä tarkoitetaan, että siihen liittyvä luku on perusmuodossa), ja muissa muodoissa käytetään sanaa ”mooli”, esimerkiksi ”2 mol” (kaksi moolia), mutta ”2 moolin” (kahden moolin). Tälle säännölle ei ole perustetta standardeissa. On normaalia kirjoittaa esimerkiksi ”2 mol:n” (kahden moolin).

Moolia käytettäessä on periaatteessa aina ilmoitettava, millaisista hiukkasista puhutaan. Käytännössä tämä yleensä jätetään asiayhteydestä pääteltäväksi: tarkoitetaan sen aineen molekyylejä, josta on puhe.

Moolin määritelmä on luonteeltaan empiirinen siinä mielessä, että tarkoitettu hiukkasten määrä on mitattava empiirisesti. Nykyisin tälle niin sanotulle Avogadron luvulle eli Avogadron vakiolle tunnetaan likiarvo 6,022 141 29(27) × 10²³. Standardointijärjestöjen suunnitelmissa on muuttaa moolin määritelmää niin, että se viittaa tiettyyn kiinteään määrään hiukkasia ja siten vapautuu sidonnaisuudesta tietyn aineen ominaisuuksiin. Tämä tapahtuisi kiin­nit­tä­mäl­lä Avogadron vakiolle tarkka lukuarvo.

Arkielämässä useimmat kohtaavat mooli-käsitteen todennäköisesti yhteyksissä, joissa puhutaan eri aineiden pitoisuuksista veressä. Ne ilmaistaan tyypillisesti millimooleina litrassa (mmol/L); tämä on sama kuin moolia kuutiometrissä (mol/m³), mutta litra tuntuu luon­nol­li­sem­mal­ta, koska ihmisessä on verta muutamia litroja.

Moolimassa

Moolimassa on samaa ainetta (alkuainetta tai yhdistettä) olevan näytteen massa jaettuna sen ainemäärällä. Sen samakantainen yksikkö on siten kilogramma moolia kohti (kg/mol). Se on samansuuruinen kuin gramma millimoolia kohti (g/mmol).

Moolitilavuus

Moolitilavuus on samaa ainetta (alkuainetta tai yhdistettä) olevan näytteen tilavuus jaettuna sen ainemäärällä. Sen samakantainen yksikkö on siten kuutiometri moolia kohti (m³/mol), joka on samansuuruinen kuin litra millimoolia kohti (L/mmol).

Moolinen lämpökapasiteetti

Moolitilavuus on samaa ainetta (alkuainetta tai yhdistettä) olevan näytteen lämpökapasiteetti jaettuna sen ainemäärällä. Sen samakantainen yksikkö on siten (J/K)/mol = J/(mol K) eli joule moolia ja kelviniä kohti.

Lukumääräinen tiheys

Hiukkasten, esimerkiksi molekyylien, lukumääräinen tiheys aineessa on hiukkasten määrä jaettuna aineen tilavuudella. Hiukkasten ei tällöin tarvitse olla samaa ainetta, eikä niiden määrää siten ilmaista ainemääränä mooleina, vaan luvulla. Samakantainen yksikkö on siten käänteiskuutiometri (1/m³ = m⁻³).

Massakonsentraatio

Tietyn aineen massakonsentraatio aineiden seoksessa on kyseisen aineen massa jaettuna seoksen tilavuudella. Sen samakantainen yksikkö on siten kilogramma kuutiometrissä (kg/m³), joka on samansuuruinen kuin gramma kuutiodesimetrissä (g/dm³) eli gramma litrassa(g/L).

Esimerkiksi veren alkoholipitoisuudesta puhuttaessa yleisesti (jopa laissa) käytetty ”promille” ei todellisuudessa ole kahden samanlaatuisen suureen suhde, kuten promille­määrän pitäisi olla, vaan esimerkiksi ilmaus ”veren alkoholipitoisuus oli 1,5 ‰” tarkoittaa täsmällisesti ilmaistuna ’etanolin massakonsentraatio veressä oli 1,5 g/L’.

Sana ”konsentraatio” yksinään voi tarkoittaa massakonsentraatiota, aine­määrä­konsentraa­tio­ta, massaosuutta, molaalisuutta tai jotain muuta.

Massaosuus

Tietyn aineen massaosuus aineiden seoksessa on kyseisen aineen massa jaettuna seoksen massalla. Sen samakantainen yksikkö on siten kg/kg eli luku 1. Yleisesti käytetään sen kerrannaista prosenttia (% = 0,01).

Epätarkassa kielenkäytössä käytetään massaosuudesta puhuttaessa usein sanaa ”painoprosentti” ja sellaisia lyhenteitä kuin ”p.-%”. Korrektia olisi puhua massaosuudesta ja ilmaista se prosentteina (tai lukuna). Tätä käsitellään tarkemmin kohdassa Luvun merkityksen selventäminen.

Ainemääräkonsentraatio

Tietyn aineen ainemääräkonsentraatio aineiden seoksessa on kyseisen aineen ainemäärä jaettuna seoksen tilavuudella. Sen samakantainen yksikkö on siten mooli kuutiometrissä (mol/m³), joka on samansuuruinen kuin millimooli kuutiodesimetrissä (mmol/dm³) eli millimooli litrassa (mmol/L).

Tavallisia kerrannaisia ovat kilomooli kuutiometrissä (kmol/m³), joka on on samansuuruinen kuin mooli kuutiodesimetrissä (mol/dm³) eli mooli litrassa (mol/L), ja millimooli kuutiometrissä (mmol/m³), joka on on samansuuruinen kuin mikromooli kuutiodesimetrissä (μmol/dm³) eli mikromooli litrassa (μmol/L).

Ainemääräkonsentraatiosta käytetään myös nimitystä ”molaarisuus”, mutta se ei ole virallinen, ja se sekoittuu helposti nimitykseen molaalisuus. Yksikölle mol/L käytetään joskus tunnusta M, mutta se ei ole virallinen.

Ainemääräosuus

Tietyn aineen ainemääräosuus aineiden seoksessa on kyseisen aineen ainemäärä jaettuna seoksen ainemäärä. Sen samakantainen yksikkö on siten mol/mol eli luku 1. Yleisesti käytetään sen kerrannaista prosenttia (% = 0,01).

Ainemääräosuudesta käytetään myös nimitystä mooliosuus.

Tilavuusosuus

Tietyn aineen tilavuusosuus aineiden seoksessa on kyseisen aineen tilavuus jaettuna seoksen tilavuus. Sen samakantainen yksikkö on siten m³/m³ eli luku 1. Yleisesti käytetään sen kerrannaista prosenttia (% = 0,01).

Epätarkassa kielenkäytössä käytetään usein sanaa ”tilavuusprosentti” ja sellaisia lyhenteitä kuin ”til.-%” ja ”% Vol.”. Korrektia olisi puhua tilavuusosuudesta ja ilmaista se prosentteina (tai lukuna). Tätä käsitellään tarkemmin kohdassa Luvun merkityksen selventäminen.

Tiivistelmä pitoisuussuureista

Sanalla ”pitoisuus” voidaan tarkoittaa erilaisia asioita. Yleisesti se tarkoittaa sitä, kuinka paljon jotakin (kemiallista) ainetta on jossakin seoksessa, mutta tällä on eri merkityksiä sen mukaan, viitataanko massaan, tilavuuteen vai ainemäärään. Seuraava taulukko esittää kootusti edellä kuvatut pitoisuussuureet.

Pitoisuussuureita ja niiden samakantaisia yksiköitä
Massaa kohti Tilavuutta kohti Ainemäärää kohti
Massa Massaosuus
kg/kg = 1
Massakonsentraatio
kg/m³
Tilavuus Tilavuusosuus
m³/m³ = 1
Ainemäärä Ainemääräkonsentraatio
mol/m³
Ainemääräosuus
mol/mol = 1

Molaalisuus

Tietyn aineen liuoksen molaalisuus on sen ainemäärä liuoksessa jaettuna liuottimen massalla. Täten sen samakantainen yksikkö on mooli kilogrammaa kohti (mol/kg).

Molaalisuudesta käytetään myös nimitystä ”konsentraatio”, mikä voi johtaa sekaannuksiin, koska tätä nimitystä käytetään useista eri suureista.

Molaalisuus ei ole mukana edellisen kohdan taulukossa, koska sitä ei määritellä aineen suhteena seokseen, vaan (liuenneen) aineen suhteena liuottimeen.

Katalyyttinen aktiivisuus

Katalyyttinen aktiivisuus ilmaisee katalyytin vaikutuksen kemiallisen reaktion nopeuteen. Tähän käytetään SI-yksikköä mooli sekunnissa (mol/s), jolle on annettu erityisnimi katal. Yksi katal entsyymiä, joka nopeuttaa tietyn yhdisteen muodostumista kemiallisessa reaktiossa, on täten määrä, joka aiheuttaa sen, että kyseistä yhdistettä syntyy yksi mooli sekunnissa. (Edellä oleva ilmaus ”yksi katal entsyymiä” olisi täsmällisesti sanottuna ”sellainen määrä entsyymiä, että sen katalyyttinen aktiivisuus on yksi katal”.)

Nimi katal
Englanniksi katal
Tunnus kat
Määritelmämol/s
AsemaSI-johdannaisyksikkö; ollut käytössä v:sta 1964, mutta otettiin SI-järjestelmään vasta v. 1999
Kerrannaisiamillikatal (mkat), mikrokatal (μkat), nanokatal (nkat)
EsimerkkiTerveissä koehenkilöissä seerumin PON1-aktiivisuus oli keskimäärin 2,1 mkat litrassa.
Nimi entsyymiyksikkö
Englanniksi enzyme unit
Tunnus U
Määritelmäµmol/min = (10⁻⁶/60) mol/s = 16,6 nkat
AsemaSI-järjestelmään kuulumaton, mutta edelleen käytössä biokemiassa
EsimerkkiLaktaasin viitearvot ovat 20–140 U grammassa proteiinia.

Happamuus ja emäksisyys: pH

Tunnus pH on poikkeuksellinen, koska sitä käytetään sekä suureen nimenä (lausutaan ”peehoo”) että suureen tunnuksena. Suureen yksikkö on luku yksi. Voidaan siis sanoa esimerkiksi ”Liuoksen pH on 6,1” tai kirjoittaa lyhyemmin ”pH = 6,1”, kun on selvää, mitä liuosta tarkoitetaan.

Suure pH on määritelty standardissa ISO 80000-9, mutta sen suhdetta SI-järjestelmään ei ole määritelty.

Suure määritellään kymmenkantaisena logaritmina −log10aH, missä aH on vetyionien (oksoniumionien H3O+) aktiivisuus vesiliuoksessa.

Usein käytetään likimääräistä määritelmää pH = −log10(cH/(1 mol/L)), missä cH on vetyionien ainemääräkonsentraatio.

Liuosta sanotaan neutraaliksi, jos sen pH on 7, happameksi, jos sen pH on alle 7, ja emäksiseksi, jos sen pH on yli. Arkikielessä pH:sta käytetään usein nimitystä happamuus, jolla toisaalta voidaan tarkoittaa myös nimenomaan sellaista pH:ta, joka on alle 7.

Hiukkasfysiikka

Massa hiukkausfysiikassa

Atomi-, ydin- ja hiukkasfysiikassa ”massa” tarkoittaa hiukkasen lepomassaa, jota usein merkitään symbolilla m0 ja joka tarkoittaa massaa, joka hiukkasella on lepotilassa (nopeus on nolla).

Atomiytimiin liittyvät lukusuureet

Atomiytimen (ja atomin ja alkuaineen) järjestysluku eli protoniluku on ytimen protonien lukumäärä. Sitä merkitään usein symbolilla Z. Siitä on käytetty myös nimitystä atomiluku, mutta tätä nimeä pidetään virheellisenä.

Atomiytimen (ja atomin ja isotoopin) neutroniluku on ytimen neutronien lukumäärä. Sitä merkitään usein symbolilla N.

Atomiytimen (ja atomin ja isotoopin) massaluku on ytimen nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien yhteismäärä. Sitä merkitään usein symbolilla A. Täten A = Z + N.

Edellä mainitut suureet ovat siis lukusuureita, joiden arvot ovat ei-negativiisia kokonaislukuja.

Aktiivisuus

Aineellisen kappaleen tai ainekokonaisuuden (radio)aktiivisuus suureena tarkoittaa atomiydinten hajoamisten määrää aikayksikköä kohti. Sen samakantainen yksikkö on täten käänteissekunti s⁻¹ eli 1/s, jolle on tässä yhteydessä annettu erityisnimi becquerel [bekrel] ja tunnus Bq. Koska 1 Bq merkitsee varsin vähäistä aktiivisuutta, käytetään yleisesti kerrannaisia kilobecquerel (kBq) ja megabecquerel (MBq).

Vanhempi yksikkö on curie [kyrii] (Ci), joka on määritelmän mukaan 37 × 10⁹ Bq = 37 GBq. Siitä käytetään etenkin kerrannaista millicurie (mCi).

Ominaisaktiivisuus

Ominaisaktiivisuus on tiettyä ainetta olevan kappaleen tai ainekokonaisuuden (radio)aktiivisuus jaettuna sen massalla.

Täten ominaisaktiivisuuden samakantainen SI-yksikkö on becquerel kilogrammaa kohti (Bq/kg). Se siis merkitsee yhtä hajoamista sekunnissa kilogrammaa kohti. Yleisesti käytettyjä kerrannaisia ovat kBq/kg ja MBq/kg.

Aktiivisuustiheys

Aktiivisuustiheys on tiettyä ainetta olevan kappaleen tai ainekokonaisuuden (radio)aktiivisuus jaettuna sen tilavuudella.

Täten aktiivisuustiheyden samakantainen SI-yksikkö on becquerel kuutiometrissä (Bq/m³). Se siis merkitsee yhtä hajoamista sekunnissa kuutiometriä kohti. Yleisesti käytettyjä kerrannaisia ovat kBq/m³ ja MBq/m³.

Absorboitunut annos

Absorboitunut annos (absorbed dose) on suure, joka kuvaa säteilyn fysikaalista vaikutusta aineelliseen kohteeseen. Se ilmaistaan säteilyn kohteelle luovuttaman energian ja kohteen massan suhteena. Täten sen samakantainen yksikkö on joule kilogrammaa kohti, jolle on annettu erityisnimi gray [grei] ja tunnus Gy. Sen tavallinen kerrannainen on milligray (mGy).

Esimerkiksi sädehoidossa, jota annetaan pienelle kehon alueelle, voi annos hoitokertaa kohti olla 2 Gy ja hoidon kokonaisannos 50 Gy … 70 Gy.

Käytössä on myös yksikkö rad (tunnus myös rad), joka on määritelmän mukaan 0,01 Gy (siis sama kuin senttigray, mutta tätä kerrannaista ei juuri käytetä).

Annosekvivalentti

Annosekvivalentti (equivalent dose) kuvaa ionisoivan säteilyn biologista vaikutusta kudokseen. Siitä on käytetty myös nimitystä ekvivalenttiannos.

Annosekvivalentti määritellään joulena kilogrammaa kohti kuten absorboitunut annos, mutta tällä yksiköllä on tässä yhteydessä erityisnimi sievert [siivert] ja tunnus Sv ja sen arvo lasketaan absorboituneen annoksen perusteella käyttämällä eri painotuskertoimia tai laskentakaavoja eri säteilylajeille niiden biologisen vaarallisuuden mukaan.

Esimerkiksi röntgen- ja gammasäteille ja beetasäteille kerroin on 1. Alfasäteille se on 20, joten 1 Gy:n annos alfasäteilyä aiheuttaa 20 Sv:n annosekvivalentin.

Tavallisia alikerrannaisia ovat millisievert (mSv) ja mikrosievert (μSv).

Säteilyturvakeskuksen (STUK) arvion mukaan suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,2 millisievertiä vuodessa.

Käytössä on myös yksikkö rem (tunnus myös rem), joka on määritelmän mukaan 0,01 Sv (siis sama kuin senttisievert, mutta tätä kerrannaista ei juuri käytetä).

Efektiivinen annos

Efektiivinen annos (effective dose) on Kansainvälisen säteilysuojelukomission (International Commission on Radiological Protection, ICRP) määrittelemä suure, joka tarkoittaa annosekvivalenttia painotettuna kertoimilla, jotka kuvaavat eri elinten erilaista herkkyyttä säteilyvaurioille. Esimerkiksi ihoon kohdistunut annosekvivalentti kerrotaan (ICRP:n uusimman, v. 2007 määritellyn taulukon mukaan) 0,01:lla, keuhkoihin kohdistunut 0,16:lla.

Määrittelystä johtuu, että efektiiviselle annokselle käytetään samoja yksiköitä kuin annosekvivalentille, yleensä sievertiä ja millisievertiä.

Joskus käytetään myös käsitettä kollektiivinen efektiivinen annos tai lyhyesti kollektiivinen annos, jolla tarkoitetaan joidenkin ihmisten saamien efektiivisten annosten summaa. Sille olisi loogista käyttää samoja yksiköitä kuin annosekvivalentille ja efektiiviselle annokselle, mutta käytössä on yksikkö man-sievert (jolle ei ole suomenkielistä nimeä) ja tunnus manSv.

Säteilytys (ionisaatiota kuvaavana suureena)

Säteilytys (exposure) suureena kuvaa röntgen- tai gammasäteilyn aiheuttamaa ionisaatiota. Se on säteilyn kuivassa ilmanäytteessä synnyttämien yhdenmerkkisten ionien kokonais­varaus (sen jälkeen, kun säteilyn irrottamat elektronit ja protonit ovat pysähtyneet) jaettuna ilma­näytteen massalla. Täten sen samakantainen SI-yksikkö on coulombi kilogrammaa kohti (C/kg). Tavallisia kerrannaisia ovat mC/kg ja  μC/kg.

Vanha yksikkö on röntgen (R), englanniksi roentgen, joka on 2,58 × 10⁻⁴ C/kg = 258 × 10⁻⁶ C/kg = 258 μC/kg. Sitä käytetään lähinnä Yhdysvalloissa.

Lukumäärät

Lukumäärän ilmaiseminen luvulla

Seuraavassa tarkastellaan sellaisia suureita, jotka ilmoitetaan kokonaislukuina ja joille ei useinkaan voi mielekkäästi käyttääkään muita lukuja. Nämä eivät yleensä ole fysikaalisia suureita.

Lukumäärä voidaan ilmaista pelkkänä lukuna, mutta usein siihen liitetään sana, joka kertoo, millaisten olioiden määrästä on kyse, esimerkiksi ”42 henkeä” tai ”5 omenaa”, tai yleissana kuten ”kappale”, esimerkiksi ”12 kappaletta”. Joissakin yhteyksissä käytetään tällöin lyhenteitä. Esimerkiksi suomen kielessä lyhenne ”h” tarkoittaa muun muassa henkeä (ihmisten lukumäärästä puhuttaessa) tai huonetta. Lyhenne ”kpl” tarkoittaa kappaletta.

SI-etuliitteiden käyttö lukumäärien yhteydessä

Lukumäärien ilmaisemiseen käytetään joissakin yhteyksissä SI-etuliitteitä, esimerkiksi ”15 k” (= 15 000) tai ”1,2 M” (= 1 200 000). Vaikka tämä ei ole mittayksikköstandardien mukaista, se on houkutteleva vaihtoehto silloin, kun luvun ilmaus pitää mahduttaa pieneen tilaan. Esimerkiksi tietokoneohjelmien esittelyissä näin voidaan esittää muutamalla merkillä ohjelman latausten määrä tai ohjelmaa hyvänä pitäneiden ihmisten määrä muutaman numeron tarkkuudella.

Vanhoja lukumäärän yksiköitä

Eräänlainen lukumäärän yksikkö on tusina (= 12), joka on edelleen käytössä ja jonka lyhenne on ”tus”. Sen sijaan tusinaa tusinaa (144) tarkoittava krossi (lyhenne: krs) on lähes hävinnyt. Täysin hävinnyt lienee tuhatta kappaletta tarkoittava milli.

Sellaiset sanat, jotka tarkoittavat tietyntyyppisten objektien lukumäärää, kuten ”tikkuri” (10, nahoista puhuttaessa), ovat lisäksi hävinneet nykykielestä, poikkeuksena tiu (20, kananmunista puhuttaessa). Tosin seuraavia sanoja käytetään jonkin verran, mutta ne on luonnollisempaa tulkita pakkausten tai ryhmittelyjen nimityksiksi eikä kappalemitoiksi:

Arkikieleen on toisaalta tullut joitakin uusia lukumääräsanoja, joita käytetään olut-, siideri- tms. tölkeistä tai -pulloista, mm. sixpack (6) ja mäyräkoira (12). Nekin tarkoittavat pikemminkin pakkaustyyppiä kuin pelkkää lukumäärää.

Lisäksi käytetään seuraavia paperiarkkien määrän mittoja:

Datamäärä ja informaatio

Datamäärän yksiköitä

Datan tallennuksessa ja siirrossa käytetään useita yksiköitä ilmaisemaan datan määrää.

Datamäärän yksiköitä
SuomeksiEnglanniksiTunnus t. lyhenneMerkitys
bitti bit b, bit binaarinumero, yksi kahdesta vaihtoehdosta
tavu byte B, t 8 bittiä (aiemmin myös muunmittainen bittijono)
hartley [haatli] hartley Hart desimaalinumero, yksi 10:stä vaihtoehdosta; log2(10) bit

Bitin tunnus on standardin ISO 80000-13 mukaan ”bit”, mutta käytännössä yleensä ”b”, joka on standardin 1541-2002 ja Suomessa kielitoimiston lyhenneluettelon mukainen. Toisaalta ”b” voi joskus sekoittua tavun tunnukseen ”B”. Kielitoimiston lyhenneluettelokin mainitsee, että ”B” tarkoittaa tavua, mutta sen mukaan tavun suomalainen lyhenne on ”t”.

Tavun sijasta käytetään joskus sanaa ”oktetti”, englanniksi ”octet”, tunnus ”o”. Oktetin etuna on pidetty sitä, että se on aina tarkoittanut vain kahdeksan bitin yksikköä.

Hartleyn aiempia nimiä ovat ”ban” ja ”dit”.

Informaatioteoriassa käytetään bitin sijasta myös bittiä vastaavaa yksikköä shannon [šänən], tunnus Sh, joka on sekä informaation että entropian yksikkö. Sen määritellään olevan sellaisen tapahtuman informaatiomäärä, jonka todennäköisyys on 0,5. Informaatioteoriassa biteistä koostuvan datan informaation määrä on sama kuin sen bittien määrä, jos kaikki bittiyhdistelmät ovat yhtä todennäköisiä.

Informaatioteoriassa käytetään myös luonnollista informaation yksikköä, englanniksi natural unit of information, tunnus nat, jonka suuruus on 1/ln(2) shannonia.

Edellä mainituista yksiköistä muodostetaan kerrannaisia SI-etuliitteillä, esimerkiksi megatavu (MB). Tähän kuitenkin liittyy lähinnä periaatteellisia ongelmia, joita käsitellään seuraavassa kohdassa.

Binaariset kerrannaiset

Standardi ISO 80000-13 määrittelee myös etuliitteet, joilla voidaan muodostaa yksiköiden kerrannaisia, jotka vastaavat luvun 2 potenssilla kertomista. Ne ovat jääneet vähälle käytölle. Yleisesti puhutaan esimerkiksi gigatavusta (GB) muistin koon yksikkönä, vaikka tarkoitetaan suuretta, jonka oikea nimitys olisi gibitavu (GiB). Tämä voi tuntua isolta virheeltä tai epävarmuudelta, koska 1 GiB on noin 1,073 × 10⁹ tavua, joka on noin 73 miljoonaa tavua enemmän kuin 1 × 10⁹ tavua, jota GB standardien mukaan tarkoittaa. Käytännössä ongelma on pienempi muun muassa siksi, että hyötykäyttöön saatavissa oleva muistin määrä on joka tapauksessa merkittävästi pienempi kuin ilmoitettu muistin koko.

Binaariset etuliitteet vastaavat sellaisia 2:n potensseja, joiden eksponentti on positiivinen ja 10:llä jaollinen. Näin ollen voidaan sanoa myös, että ne vastaavat luvun 2¹⁰ = 1 024 potenssilla kertomista. Niiden nimet on muodostettu suuruudeltaan lähinnä vastaavien SI-etuliitteiden nimistä korvaamalla loppuosa tavulla ”bi” ja tunnukset taas lisäämällä loppuun kirjain ”i”. Lisäksi tunnuksessa Ki on K eikä k.

Binaariset etuliitteet
Kerroin Arvo lukuna Etuliite
Suom.Engl. Tunnus
(2¹⁰)⁸ 1 208 925 819 614 629 174 706 176 jobi yobi Yi
(2¹⁰)⁷ 1 180 591 620 717 411 303 424 tsebi zebiZi
(2¹⁰)⁶ 1 152 921 504 606 846 976 eksbi exbi Ei
(2¹⁰)⁵ 1 125 899 906 842 624 pebipebiPi
(2¹⁰)⁴ 1 099 511 627 776 tebitebi Ti
(2¹⁰)³ 1 073 741 824 gibi gibi Gi
(2¹⁰)² 1 048 576 mebi mebi Mi
(2¹⁰)¹ 1 024 kibikibi Ki

Muita suureita

Ravintosisältö

Elintarvikkeiden ravintosisältö (ravintotekijöiden määrät) ilmoitetaan yleensä sataa grammaa kohti, esimerkiksi ”rautaa 1,3 mg 100 g:ssa” tai ”rautaa 1,3 mg per 100 g”. Jakoviivaa ”/” ei pidä käyttää, koska esimerkiksi ”1,3 mg/100 g” sisältäisi johdannaisyksikön, jossa jaettavana on mg ja jakajana 100 g, eikä jakaja saa sisältää lukua mittayksiköissä. Korrekti ilmaus olisi 13 mg/kg, mutta sellaista harvoin käytetään; muodollisesti oikein, mutta ei suositeltava olisi 1,3 mg/hg (milligrammaa hehtogrammassa). Kilogramma on epähavainnollisen suuri yksikkö puhuttaessa esimerkiksi päivittäin nautittavasta ruoka-aineen määrästä.

Ravintotekijän määrä ilmoitetaan yleensä kilogramman kerrannaisina kuten grammoina, milligrammoina tai mikrogrammoina. Joidenkin vitamiinien määrät saatetaan kuitenkin ilmoittaa käyttäen kansainvälistä yksikköä (international unit), tunnus ky tai IU. Tällainen yksikkö kuvaa biologista vaikutusta, ja se lasketaan vitamiinin eri muotojen osuuksista käyttäen kertoimia, jotka ottavat huomioon niiden vaikutusten erot. Uudempi tapa on niin sanottujen ekvivalenttien käyttö. Siinäkin käytetään eri muodoille kertoimia, mutta tulos ilmoitetaan käyttäen massan yksiköitä, esimerkiksi ”A-vitamiinia (RAE) 275 μg”, missä ”RAE” tarkoittaa retinoliekvivalenttia, eli A-vitamiinin eri muotoja on tuotteessa yhteensä määrä, jonka vitamiinivaikutus on arvioitu samaksi kuin 275 μg:lla retinolia.

Ruoka-aineen energiasisältö ilmoitetaan käyttäen energian yksiköitä, käytännössä lähinnä kilojoulea (kJ), megajoulea (MJ) ja kilokaloria (kcal). Tällöin käytetään usein sentapaista ilmausta kuin 1 530 kJ / 361 kcal (100 g:ssa tuotetta). Tämä on periaatteellisesti väärin, koska ”/” on jakolaskun merkki. Sopiva symboli olisi likimääräisen yhtäsuuruuden merkki: 1 530 kJ ≈ 361 kcal.

Tekstiilialan suureita

Langan pituusmassa

Yleisesti sauvamaisen tai lankamaisen kappaleen pituusmassa on massan ja pituuden osamäärä. Sen samakantainen SI-yksikkö on täten kilogramma metriä kohti (kg/m). Tekstiilialalla on kuitenkin omia yksiköitään.

Nimi tex
Englanniksi tex
Tunnus tex
Määritelmä mg/m = g/km = 10⁻⁶ kg/m
Asematekstiilialalla, jolla se on Suomessa lain mukaan sallittu; ei standardien mukainen
Kerrannaisiadesitex (dtex), millitex (mtex), kilotex (ktex)
Esimerkki120 texin lankaa.

Langan pituusmassasta puhutaan usein langan paksuutena tai vahvuutena, vaikka se siis kuvaakin langan massaa (painoa) suhteessa pituuteen eikä ympärysmittaa. Tuotekuvauksissa käytetään usein sentapaisia ilmauksia kuin ”neulelankaa 140 tex x 4” (missä x-kirjaimen tilalla olisi oikeampaa käyttää kertomerkkiä ”×”), joka tarkoittaa, että langassa on 4 säiettä, kukin pituusmassaltaan 140 texiä.

Nimi denier
Englanniksi denier, den
Tunnus den, D
Määritelmä (1 g)/(9 000 m) = 0,1 g/km = 0,1 mg/m = 0,1 tex; täten 1 tex = 9 den
Asematekokuiduista puhuttaessa; ei virallinen
EsimerkkiHihassa on käytetty 250 denierin lankaa.

Denieriä käytetään myös kuvaamaan sitä, millaisesta tekokuidusta vaate on valmistettu. Esimerkiksi ”20 denierin sukkahousut” on valmistettu tekokuidusta, jonka pituusmassa on 20 denieriä eli noin 2,22 texiä.

Vedenkestävyys

Vaatteen tai tekstiilin vedenkestävyys eli vedenpitävyys ilmaistaan kertomalla, miten korkean vesipatsaan eli vesipilarin massan se kestää yläpuolellaan. Loogisesti ottaen kyseessä on täl­löin suure, joka on laadultaan pituus. Täten voidaan ilmoittaa esimerkiksi ”vedenpitävyys on 10 000 mm”, mutta usein käytetään vähemmän loogista ilmausta ”vesipilari on 10 000 mm”. Jostakin syystä mittayksikkönä käytetään tässä yhteydessä yleensä millimetriä tai senttimetriä.

Hengittävyys

Vaatteen tai tekstiilin hengittävyys ilmaisee, miten nopeast se päästää kosteutta lävitseen pinta-alayksikköä kohti. Tavallisesti se ilmaistaan seuraavaan tapaan: ”hengittävyys on 4 000 g/m²/24 h”. Koska yksikön tunnuksessa ei saisi olla lukuja eikä toisaalta kahta jakolaskun merkkiä ilman sulkeita, olisi mittayksikköjärjestelmän kannalta oikeampaa kirjoittaa yksiköksi g/(m² d), joka olisi loogista lukea ”gramma neliömetriä ja päivää kohti”.

Ordinaaliasteikot ja -suureet

Ordinaaliasteikon käsite

Ordinaaliasteikko tarkoittaa asteikkoa, jolla asetetaan suureen arvoja suuruusjärjestykseen, mutta ei ilmaista, kuinka paljon suurempi tietty arvo on kuin sitä asteikolla edeltävä arvo. Esimerkiksi aineiden kovuus voidaan ilmaista ordinaaliasteikolla sillä periaatteella, että aine A on kovempaa kuin aine B, jos A:lla voidaan naarmuttaa B:tä. Ordinaaliasteikon arvojen erotuksilla tai suhteilla ei ole fysikaalista merkitystä, eikä niillä muutenkaan ole mielekästä tehdä laskutoimituksia. Jos siis arvot ilmaistaan luvuilla, luvut toimivat vain nimien tavoin eli kukin luku yksilöi yhden arvon. Ordinaaliasteikkoa käytettäessä ei siis käytetä mittayksikköä.

Ordinaaliasteikkoja käytetään hyvin paljon eri yhteyksissä. Esimerkiksi mielipidekyselyn vastausvaihtoehdot ”täysin samaa mieltä”, ”melkein samaa mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä”, ”melkein eri mieltä” ja ”täysin eri mieltä” muodostavat ordinaaliasteikon. Jos tällaiset vastaukset koodataan esimerkiksi luvuilla 1, 2, 3, 4 ja 5 ja luvuista lasketaan keskiarvoja, tuloksella ei ole osoitettavissa olevaa suhdetta todellisuuteen. Tästä huolimatta sellaisia keskiarvoja käytetään.

Boforiasteikko

Eräs aiemmin yleisesti käytetty ordinaaliasteikko oli Beaufortin asteikko eli boforiasteikko, jolla kuvattiin tuulen voimakkuutta sen vaikutusten mukaan. Kyseessä ei ollut pelkkä ordinaaliasteikko, sillä sen yksikkö bofori (vanha kirjoitusasu: beaufort) kuvasi tuulen vaikutusta laadullisesti. Boforiasteikon käytöstä luovuttiin pohjoismaissa vuonna 1976. Tällöin siirryttiin ilmoittamaan tuulen nopeus, käyttäen nopeuden SI-yksikköä metri sekunnissa (m/s). Tämä on eri suure kuin se, jota boforiasteikolla pyrittiin ilmaisemaan, vaikka suureiden välillä onkin jonkinlainen yhteys.

Ordinaalisuureet

Standardi SFS-ISO 80000-1 käyttää ilmausti ordinaalisuurei jonka se määrittelee seuraavasti: ”suure, jonka määrittelee sille sovittu mittausmenettely; saman lajin suureet voidaan tämän perusteella asettaa suuruusjärjestykseen, mutta näillä suureilla ei voi suorittaa laskutoimituksia”. Esimerkkeinä se mainitsee seuraavat: Rockwell-kovuus C-asteikolla; bensiinin oktaaniluku; maanjäristyksen voimakkuus Richterin asteikolla; potilaan määrittelemä vatsakivun voimakkuus asteikolla nollasta viiteen. Viimeksi mainittu on todellisuudessa ”suure”, jota ei voida nykytekniikoilla mitata, vaan kyse on potilaan omasta arviosta, kuten myös ehkä tavallisemmassa kipuasteikoissa 0:sta 10:een. Sen sijaan maanjäristyksen voimakkuuden eli magnitudin ilmaiseminen Richterin asteikolla ei todellisuudessa ole pelkkä ordinaaliasteikko, vaan se on pyritty määrittelemään niin, että se kuvaisi järistyksessä vapautuvaa tehoa logaritmisella asteikolla.

Kun käytetään Richterin asteikkoa tai samantapaista asteikkoa, korrektit ilmaukset ovat sentyyppisiä kuin ”Järistyksen voimakkuus oli 7,2.” Sanan ”voimakkuus” sijasta voi käyttää myös sanaa ”magnitudi”. Sellainen melko tavallinen ilmaus kuin ”7,2 magnitudia” ei ole asiallinen, koska magnitudi ei ole yksikkö, vaan suure. Jos asteikko on tarpeen ilmoittaa, voidaan sanoa ”Järistyksen voimakkuus oli 7,2 Richterin asteikolla.” Ilmaus ”7,2 richteriä”, jossa richter-sana voidaan tulkita luvun 1 erityisnimeksi, on ajateltavissa, mutta muun muassa kielitoimisto ei suosita sitä.

Ordinaalisuureita ei tässä käsitellä enempää, koska niitä on hyvin erilaisia eri aloilla, eivätkä ne kuulu mittayksikköjärjestelmiin.

Nimetyt arvoalueet

Nimeäminen

Suureen arvoja voidaan kuvailla sanoilla, jotka ilmaisevat täsmällisesti tai epätäsmällisesti, mille arvoalueelle tietty arvo sijoittuu. Esimerkiksi ”pitkä” ja ”lyhyt” ovat hyvin epätäsmällisiä ilmauksia, vaikka niillä onkin käytännöllinen merkityksensä. Voidaan kuitenkin määritellä aivan täsmällisiä merkityksiä sanoille, jotka kuvaavat suureen arvoa.

Tuuliasteikko

Esimerkiksi tuuliasteikko kuvaa tuulennopeutta kuvataan sanoilla, joilla on tässä yhteydessä tarkasti määritelty merkitys. Niillä voidaan luonnehtia asiaa lyhyesti ja havainnollisesti esimerkiksi säätiedotuksessa tai sääennusteessa.

Nykyisin Suomessa käytettävä tuuliasteikko
NopeusalueNimitys
0 m/s tyyntä
1–3 m/s heikkoa tuulta
4–7 m/s kohtalaista tuulta
8–13 m/s navakkaa tuulta
14–20 m/s kovaa tuulta
21–32 m/s myrsky
yli 32 m/shirmumyrsky

Tässä yhteydessä nopeudella tarkoitetaan tuulen nopeuden keskiarvoa 10 min:n aikana kokonaisluvuksi pyöristettynä siten, että yksikkö on m/s. Esimerkiksi ”heikko tuuli” tarkoittaa täten tarkasti sanoen tuulennopeutta 1,5 m/s … 3,5 m/s.

Jos nimettyjä arvoalueita käytetään kuvaamaan suureen arvoja ilmoittamatta tarkempaa arvoa mittayksikköä käyttäen, voidaan tulkita, että suuretta kuvataan ordinaaliasteikolla. Esimerkiksi edellä kuvatun asteikon ”kohtalainen tuulI” on suurempi kuin ”heikko tuuli”, mutta ei voida sanoa, kuinka paljon.

Raha

Rahayksikön ilmaiseminen

Rahan yksikkö voidaan ilmaista nimellä (esimerkiksi ”dollari”), lyhenteellä (esimerkiksi ”doll.”), tunnuksella (esimerkiksi ”$”) tai valuuttakoodilla (esimerkiksi ”USD”). Valinta näiden välillä riippuu asiayhteydestä, tyylilajista ja rahayksiköstä. Valuuttakoodi on yksikäsitteinen, mutta sitä ei tyyliohjeissa pidetä yleensä sopivana tekstiin, ainakaan ellei siinä käsitellä useita eri valuuttoja. Nimeen, tunnukseen tai lyhenteeseen voidaan liittää määrite, joka kertoo maan, esimerkiksi ”Yhdysvaltain dollari”, ”USA:n doll.” tai ”US$”.

Etuliitteen käyttö rahayksikön yhteydessä

Vaikka rahayksiköt eivät kuulu SI-järjestelmään eivätkä ylipäänsä esitä fysikaalisia suureita, niiden yhteydessä käytetään usein SI-järjestelmän etuliitteitä, esimerkiksi ”M€”, ”MEUR” ja jopa ”megaeuro”. Tämä on nykyisin hyväksyttyä mittayksikköstandardien mukaan. Suomessa kielitoimisto hyväksyy kuitenkin vain erikoistapauksen ”M€”, jossa ”M” tulkitaan tällöin lyhenteeksi sanasta ”miljoona” eikä etuliitteeksi.

Yleensä rahayksiköiden edessä käytetään vain etuliitteitä ”kilo-” ja ”mega-”, esimerkiksi k€ = kEUR = 1 000 € ja M$ = MUSD = 1 000 000 $.

Rahayksiköille ei siis käytet etuliitteitä desi-, sentti- jne. Sen sijaan rahayksikön sadasosalle, tuhannesosalle tai muulle osalle on useimmiten määritelty oma nimi, kuten äyri (0,01 kruunua) tai sentti (0,01 euroa). Jos on tarvetta selventää merkitystä, käytetään euron sadasosasta nimitystä eurosentti (ei senttieuro), erotukseksi esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin sadasosasta.

Erikoismerkit ja niiden kirjoittaminen

Yleistä erikoismerkeistä

Tässä kuvataan joukko erikoismerkkejä, joita tarvitaan yksiköiden tunnusten ja suureiden arvojen kirjoittamiseen ja joita varten tavallisessa näppäimistössä ei ole omaa näppäintään. Laajempia ohjeita merkkien kirjoittamisesta eri ohjelmissa on verkkosivustossa www.julkaisija/kirjoita/.

Seuraavassa käytetään muotoa U+nnnn olevaa merkintää yksilöimään, mitä merkkiä tarkoitetaan merkistö­standardien kannalta: sitä merkkiä, jonka Unicode-numeron heksadesimaalinen (16-kantainen) esitys on nnnn . Tällaista merkintää käytetään myös erilaisissa standardeissa ja ohjeissa.

Yläindeksit ², ³ jne.

Yläindeksit voidaan tietokoneella kirjoitettaessa toteuttaa kolmella eri tavalla:

Ulkoasun yhtenäisyyden takia on parasta esittää kaikki yläindeksit samalla tavoin. Jos sa­mas­sa tekstissä esiintyy esimerkiksi a² ja a4, voi lukija huomata yläindeksien tyylieron ja epäil­lä, että siihen sisältyy jokin merkitysero.

Jos tekstissä tarvitaan vain yläindeksejä 1, 2 ja 3, esimerkiksi yksiköiden m² ja m³ kirjoit­ta­mi­seen, on parasta käyttää erityisiä yläindeksimerkkejä. Ne saa Windowsissa aikaan näp­päi­lyil­lä Alt+0185 (¹), Alt+0178 (²) ja Alt+0179 (³).

Jos tarvitaan muitakin yläindeksejä, on arvioitava, ovatko tarvittavat yläindeksimerkit riittävän luotettavasti käytettävissä vai käytetäänkö edellä kuvattua kolmatta tapaa.

Muut yksiköiden tunnuksissa ja lukujen esittämisessä tarvittavat yläindeksimerkit voi tuottaa Wordissa seuraavasti: yläindeksi 4 (⁴) u+2074 Alt X, yläindeksi 5 (⁵) u+2075 Alt X, ..., yläindeksi 9 (⁹) u+2079 Alt X, yläindeksi miinus (⁻) u+207b Alt X.

Asteen merkki °

Asteen merkki ° (U+00B0) voidaan standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä kirjoittaa näppäinyhdistelmällä Shift AltGr 0 (nolla). Tämä asettelu ei yleensä ole asennettuna Windows-koneissa. Niissä voi käyttää yhdistelmää Alt 0176 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Asteen merkki esiintyy

Kuten kahden ensin mainitun tapauksen esimerkeistä näkyy, yksinään tunnuksena käytettävä asteen merkki kirjoitetaan kiinni edeltävään lukuun. Sen sijaan kun asteen merkki on vain osa tunnusta, tunnuksen edelle tulee välilyönti yleisten periaatteiden mukaisesti.

Mikro-etuliitteen tunnus μ

Mikro-etuliitteen tunnus on kreikkalainen kirjain myy, μ (U+03BC). Se voidaan kirjoittaa esimerkiksi Windowsissa vaihtamalla hetkeksi kreikkalaiseen näppäimistöasetteluun ja painamalla M-näppäintä. Wordissa se voidaan tuottaa myös kirjoittamalla u+3bc ja näppäilemällä Alt X.

Varsin yleisesti käytetään mikro-etuliitteen tunnuksena kuitenkin mikro-merkkiä µ (U+00B5), joka voidaan tuottaa tavallisella suomalaisella näppäimistöllä näppäilemällä Alt M. (M-näppäimessä on usein lisäkaiverruksena µ osoitukseksi tästä.) Standardin SFS-ISO 80000-1 mukaan mikro-etuliitteen tunnus on kuitenkin nimenomaan myy-kirjain. Mikro-merkki on niin sanottu yhteensopivuusmerkki; sen ulkoasu on useimmissa fonteissa sama kuin myy-kirjaimen. Joissakin fonteissa, esimerkiksi Book Antiquassa, näillä merkeillä on huomattava ero. Tärkeintä onkin, että samassa tekstissä käytetään johdonmukaisesti vain jompaakumpaa niistä.

Ohmin tunnus Ω

Ohmin tunnus on kreikkalainen kirjain iso oomega, Ω (U+03A9). Se voidaan kirjoittaa esimerkiksi Windowsissa vaihtamalla hetkeksi kreikkalaiseen näppäimistöasetteluun ja näppäilemällä Shift V. Wordissa se voidaan tuottaa myös kirjoittamalla u+3a9 ja näppäilemällä Alt X.

Unicode-merkistössä on kyllä myös merkki, jonka nimenä on ohmin merkki (ohm sign, U+2126). Standardin SFS-ISO 80000-1 mukaan ohmin tunnus on kuitenkin nimenomaan iso oomega. Ohmin merkki on niin sanottu yhteensopivuusmerkki, jonka ulkoasu on useimmissa fonteissa sama kuin ison oomegan. Sen käytöstä ei ole mitään etua; sitä ei edes ole helpompi kirjoittaa.

Indeksointipilkut ′ ja ″

Yksinkertaisen ja kaksinkertaisen indeksointipilkun ′ ja ″ (U+2023 ja U+2033, englanniksi prime ja double prime) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”yläpuolinen indeksointipilkku” ja ”kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku”. Standardien mukaan niitä käytetään vain tasokulman yksiköiden minuutin ja sekunnin tunnuksina. Käytännössä niitä käytetään myös anglosaksisten yksiköiden jalka ja tuuma yksiköinä ja erityistilanteissa (kun on erityinen lyhyyden tarve) ajan yksiköiden minuutin ja tunnin tunnuksina.

Indeksointipilkku ′ tai ″ voidaan kirjoittaa Wordissa kirjoittamalla vastaavasti u+2023 tai u+2033 ja näppäilemällä Alt X. Muissa tilanteissa se on yleensä tuotettava valitsemalla se käytettävän ohjelman tai käyttöjärjestelmän ns. merkkipaletista toiminnon ”Lisää merkki” tai vastaavan kautta.

Indeksointipilkkujen sijasta käytetään usein pystysuoraa heittomerkkiä ' ja pystysuoraa lainausmerkkiä ", jotka voidaan kirjoittaa suoraan näppäimistöltä.

Kertolaskun merkit × ja ⋅

Kertomerkki ”×” (U+00D7, multiplication sign) ja kertopiste ”⋅” (U+22C5, dot operator) tarkoittavat kertolaskua. Kertomerkkiä ei käytetä SI-yksiköiden tunnuksissa, mutta sitä voidaan käyttää niihin liittyvissä luvuissa, esimerkiksi 1,2 × 10³ kg. Kertopiste esiintyy usein SI-johdannaisyksiköiden tunnuksissa, esimerkiksi cd ⋅ sr, mutta ne voidaan kirjoittaa myös ilman sitä, esimerkiksi cd sr.

Kertomerkki ”×” voidaan standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä kirjoittaa näppäinyhdistelmällä AltGr X. Tämä asettelu ei yleensä ole asennettuna Windows-koneissa. Niissä voi käyttää yhdistelmää Alt 0215 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Kertomerkin sijasta käytetään hyvin yleisesti x-kirjainta. Tämä on kuitenkin standardien vastaista ja typografisesti huono menettely.

Kertopiste ”⋅” voidaan kirjoittaa Wordissa kirjoittamalla u+22c5 ja näppäilemällä Alt X. Muissa tilanteissa se on yleensä tuotettava valitsemalla se käytettävän ohjelman tau käyttöjärjestelmän ns. merkkipaletista toiminnon ”Lisää merkki” tai vastaavan kautta.

Kertopisteen käyttö standardoitiin vasta vuonna 2009. Kertopiste sisältyy suhteellisen harvoihin fontteihin, ja sen kirjoittaminen on useimmissa tilanteissa hankalaa. Tällaisista syistä kertopisteen tilalla käytetään yleisesti rivinkeskistä pistettä · (U+00B7, middle dot), esimerkiksi cd · sr. Se on hyvin monimerkityksinen merkki, joka on usein typografisesti huonompi kertolaskua osoittamaan kuin kertopiste, mutta tämä riippuu fontista. Standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä rivinkeskinen piste voidaan kirjoittaa näppäinyhdistelmällä Shift AltGr X. Windows-koneissa voi käyttää yhdistelmää Alt 0183 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Promillemerkki ‰

Promillemerkki ‰ voidaan standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä kirjoittaa näppäinyhdistelmällä AltGr 5. (Vertaa prosenttimerkin % kirjoittamiseen yhdistelmällä Shift 5.) Tämä asettelu ei yleensä ole asennettuna Windows-koneissa. Niissä voi käyttää yhdistelmää Alt 0137 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Sitova välilyönti

Sitova välilyönti eli yhdistävä välilyönti (no-break space) on muutoin samanlainen merkki kuin tavallinen välilyönti, mutta kieltää tekstin jakamisen eri riveille sen kohdalta. Tavallista välilyöntiä käytettäessä voi käydä niin, että tekstiä muotoileva ohjelma käsittelee ilmauksen ”N m” niin, että ”m” joutuu uuden rivin alkuun. Sitovaa välilyöntiä käytettäessä näin ei käy. Jos siis esimerkiksi newtonmetrin tunnus kirjoitetaan ”N m” tai ”N ⋅ m”, on siis syytä käyttää sitovaa välilyöntiä. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tilanteita, joissa ei ole todellista vaaraa eri riveille jakautumisesta.

Sitova välilyönti voidaan kirjoittaa Word-ohjelmassa yhdistelmällä Ctrl Shift välilyönti, siis pitämällä sekä Ctrl-näppäintä että Shift-näppäintä alhaalla silloin, kun painetaan väli­lyönti­näppäintä. Standardinmukainen suomalainen näppäimistöasettelu tarjoaa helpomman keinon: AltGr välilyönti, eli pidetään AltGr-näppäintä alhaalla silloin, kun painetaan välilyöntinäppäintä. Windowsissa voidaan näppäimistöasetteluista riippumatta käyttää näppäilyä Alt  0160 eli näppäillä numeronäppäimistöltä 0160 siten, että Alt-näppäin on alas painettuna.

Ajatusviiva ”–”

Muun muassa vaihteluvälien merkitsemisessä käytettävä ajatusviiva (en dash) voidaan standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä kirj näppäin­yhdis­tel­mläl­lä AltGr - (missä ”-” tarkoittaa näppäimistön tavallista yhdys­merkki­näppäintä). Tämä asettelu ei yleensä ole asennettuna Windows-koneissa. Niissä voi käyttää yhdistelmää Alt 0150 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Ellipsi ”…”

Muun muassa vaihteluvälien merkitsemisessä käytettävä ellipsi voidaan standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä kirjoittaa Windows-koneissa yhdistelmällä Alt 0133 (numeronäppäimistöä käyttäen).

Ellipsimerkin sijasta voidaan myös kirjoittaa kolme pistettä peräkkäin (...), mutta tällöin ulkoasu voi olla selvästi erilainen kuin ellipsiä käytettäessä.

Redusoitu Planckin vakio ℏ

Redusoitu Planckin vakio ℏ, joka on aktion ns. luonnollinen yksikkö, on Unicode-merkkinä ”Planck constant over two pi” (U+210F). Se voidaan tuottaa Wordissa kirjoittamalla u+210f ja näppäilemällä Alt X. Se sisältyy suhteellisen harvoihin fontteihin, ja siksi se usein esitetään kuvalla. Muodoltaan se on kursivoitu h, jonka yläosassa on poikkiviiva. Tämän takia se saatetaan esittää myös poikkiviiva-h:n ħ (U+0127, Latin small letter h with stroke) kursiivi­muotona: ħ, mitä voidaan pitää myös Unicode-määrittelyjä vastaavana. Poikkiviiva-h voidaan tuottaa Wordissa kirjoittamalla u+127 ja näppäilemällä Alt X, ja standardinmukaista suomalaista näppäimistöasettelua käytettäessä se voidaan tuottaa näppäin­yhdistelmällä AltGr § H.

Viitteitä

BIPM ja CGPM

SI-mittayksikköjärjestelmän on määritellyt hallitustenvälinen organisaatio BIPM (Bureau International des Poids et Mesures, Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto). Sen toimintaa ohjaavat ajoittain pidettävät kansainväliset CGPM-konferenssit (Conférence générale des poids et mesures, Kansainvälinen paino- ja mittakonferenssi). BIPM:n verkkosivustossa www.bipm.org on muun muassa laaja esite SI Brochure.

ISO 80000 -standardit

Kansainväliset standardointijärjestöt ISO ja IEC ovat laatineet laajan standardisarjan 80000, jonka useimmat standardit on vahvistettu myös eurooppalaisiksi standardeiksi (EN) ja suomalaisiksi standardeiksi (SFS). Nämä standardit eivät ole vapaasti saatavilla, vaan standardointijärjestöt myyvät niitä.

Seuraavan taulukon viimeisessä sarakkeessa on standardin suomenkielinen nimi, jos standardi on julkaistu myös suomeksi.

Sarjan ISO 80000 (Quantities and Units, Suureet ja yksiköt) standardit
1GeneralYleistä
2Mathematical signs and symbols to be used in the natural sciences and technologyLuonnontieteissä ja tekniikassa käytettävät matemaattiset merkit ja tunnukset
3Space and time
4Mechanics
5Thermodynamics
6Electromagnetism
7Light
8AcousticsAkustiikka
9Physical chemistry and molecular physics
10Atomic and nuclear physics
11Characteristic numbers
12Solid state physics
13Condensed matter physics

Nämä standardit on julkaistu myös IEC-standardeina (IEC 80000-1). Lisäksi on olemassa vain IEC-standardina julkaistu IEC 80000-14, Telebiometrics related to human physiology.

Muita viitteitä

Yhdysvaltain standardointijärjestö NIST on tuottanut laajan aineiston SI-järjestelmästä. Se on saatavilla osoitteesta physics.nist.gov/cuu/Units/ ja sisältää muun muassa ohjeen The NIST Guide for the use of the International System of Units.

Suomen Standardisoimisliiton SFS julkaisema SFS-opas sisältää tiiviin esityksen SI-järjestelmästä. Se sisältää myös eräitä suosituksia asioista, joita standardit eivät käsittele.

EU:n mittayksikködirektiivi (80/181/ETY) säätää SI-järjestelmän ensisijaiseksi kaupallisessa toiminnassa, mutta sallii joukon poikkeuksia. Alun perin se salli mm. eräiden anglosaksisten yksiköiden käytön Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäaikana. Lopulta kuitenkin tätä muutettiin sallimalla tämä poikkeus pysyvästi. Lisäksi on yleisesti sallittua ilmaista suure myös muita kuin SI-yksikköjä käyttäen, kunhan sen ohella suure ilmoitetaan SI-yksikköjä käyttäen vähintään yhtä suurilla merkeillä. Direktiivit ovat saatavissa EU:n verkkopalvelusta, tätä kirjoitettaessa palvelimesta eur-lex.europa.eu. Direktiiviin on tehty useita muutoksia; ns. konsolidoitu versio sisältää direktiivin voimassaolevassa muodossa eli muutokset huomioon otettuina.

Mittayksiköiden käyttöä Suomessa säätelevät myös laki mittayksiköistä ja mitta­normaali­järjestelmästä ja valtioneuvoston asetus mittayksiköistä. Ne ovat saatavilla säädöstietopankissa www.finlex.fi. Lain asettama velvoite SI-järjestelmän noudattamisesta on seuraavansisältöinen: ”Lainsäädännön nojalla tehtävien mittausten tulee perustua kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän mukaisiin mittayksiköihin. Lisäksi mittaustulosten tulee perustua mittayksiköihin, kun mittauksella on merkitystä taloudellisesti taikka sillä on vaikutuksia yleiselle turvallisuudelle tai terveydelle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää erityisaloilla käytettäviksi muita kuin kansainväliseen mittayksikköjärjestelmään perustuvia mittayksiköitä.” Asetuksessa on säädetty joukko SI-järjestelmän ulkopuolisia yksiköitä sallituiksi, esimerkiksi jalka ilmailun alalla.

Englannin kielen tyylioppaat sisältävät ohjeita muun muassa mittayksiköiden käytöstä. Tämä on merkityksellistä etenkin silloin, kun joudutaan käyttämään anglosaksisia yksiköitä. Amerikanenglannin arvostetuin tyyliopas on The Chicago Manual of Style, ja se sisältää laajasti ohjeita suureiden arvojen esittämisestä.

Hakemisto

a, A

a = aari
a = atto-
a = vuosi
A = ampeeri
A = massaluku
A4
absoluuttinen kosteus
absorboitunut annos
as = (kulma)sekunti
aari
acre = eekkeri
A h = ampeeritunti
aika
ainemäärä
ainemääräkonsentraatio
ajatusviiva ”–”
aktiivisuus
aktiivisuustiheys
aktio
ala
alikerrannaiset
alkeisvaraus
alkoholipitoisuus, veren
aluksen vetoisuus
ampeeri
ampeeritunti
anglosaksiset keittiömitat
anglosaksiset massan yksiköt
anglosaksiset pinta-alan yksiköt
anglosaksiset tiavuusyksiköt
anglosaksiset pituuden yksiköt
anglosaksiset yksiköt (yleisesti)
annosekvivalentti
apothecaries-yksiköt
arkikieliset nimet
aste kulman yksikkönä
aste lämpötilan yksikkönä
asteen merkki (°)
astronomical unit = tähtitieteellinen yksikkö
at = tekninen ilmakehä
atm = standardi-ilmakehä
atomimassa, suhteellinen
atomimassayksikkö
atomiset yksiköt
atto-
a.u. = atominen yksikkö
au = tähtitieteellinen yksikkö
avaruus
avaruuskulma
Avogadron luku
unssi = avoirdupois

b, B

b = barn
b = bitti
B = beli
B = tavu
Ba = barye
baari
ban = hartley
bar = baari
barn
barreli
barye
bbl = barreli
beaufort = bofori
becquerel
beli
binaariset kerrannaiset
BIPM
bit = bitti
bitti
bofori
bohr
bourgeois
Bq = becquerel
brittiläinen lämpöyksikkö
brittiläiset yksiköt, ks. anglosaksiset yksiköt
brt = bruttorekisteritonni
bruttorekisteritonni
bruttovetoisuus
Btu = brittiläinen lämpöyksikkö
bsh = bushel
bu = bushel
bushel
byte = tavu

c, C

c = sentti-
c valonnopeuden tunnuksena
C = coulombi
C celsiuslämpötilan merkinnässä °C
cal = kalori
candela = kandela
cc = kuutiosenttimetri
cd = kandela
celsiusaste
celsiuslämpötila
centi = sentti-
CGPM
CGS
ch-yksikkö
Ci = curie
cicero
coherent = samakantainen
coulombi
cSt = senttistoki
ct = karaatti
cube ja cubic
cup
curie
cwt = hundredweight

d, D

d = desi-
desitonni
d = dioptria
d = päivä
D = deka-
D = denier
D = dioptria
da = deka-
Da = deka-
Da = dalton
dalton
datamäärä
dB = desibeli
dec = dekadi
deca = deka-
dekadi
deci = desi-
deka-
den = denier
denier
desi-
desi desilitran nimenä
desibeli
desimaalierotin (pilkku vai piste?)
Didot-piste
dimensiottomat suureet
diopteri = dioptria
dioptria
dipolimomentti
Diracin vakio
direktiivi
dpt = dioptria
dir = hartley
dr = dram
dram
dry (mittayksikön määritteenä)
dyn = dyne
dynaaminen viskositeetti
dyne

e, E

e alkeisvarauksen tunnuksena
E = eksa-
eekkeri
efektiivinen annos
Ei = eksbi-
eksa-
eksbi-
ekvivalentti (vitamiinin määrän)
ekvivalenttiannos = annosekvivalentti
elektronivoltti
ellipsi ”…”
elohopeamillimetri
em-yksikkö
emäksisyys
EN
en-yksikkö
energia
energiasisältö, ravinnon
energiatehokkuus (lampun tms.)
energiatiheys
englantilaiset yksiköt, ks. anglosaksiset yksiköt
entropia fysiikassa
entropia informaatioteoriassa
entsyymiyksikkö
erg = ergi
ergi
erikoismerkit ja niiden kirjoittaminen
erityisnimi, yksikön
erityisnimien luettelo
epätarkat yksiköt
etuliitteet
EU
eV = elektronivoltti
ex-yksikkö
exa- = eksa-
exbi- = eksbi-

f, F

f = femto-
F = faradi
F fahrenheitasteen tunnuksessa °F
Fahrenheit-asteikko
fahrenheitasteikko
faradi
feet = jalka (monikkomuoto)
fermi = femtometri
femto-
fluid (mittayksikön määritteenä)
foot = jalka
ft = jalka
ft lbf = jalka kertaa paunanvoima
fysikaalinen kemia

g, G

g = gramma
g = normaaliputoamiskiihtyvyys
G = gaussi
G = giga-
Ga = miljardi vuotta
gal, Gal
gallon, gallona
gaussi
gemena
gemenakorkeus
gi = gill
Gi = gibi-
gibi-
giga-
gill
gon = gooni
gooni
grad = gooni
gr = grain
gr. = gramma
grain
gramma
grammakalori
gray
Gs = gaussi
gt, gtt = gutta
gutta
Gy = gray
Gy = miljardi vuotta
Gyr = miljardi vuotta

h, H

h = henki
h = huone
h = tunti
h = hehto-
h = Planckin vakio
H = henry
ha = hehtaari
happamuus
Hart = hartley
hartley
hecto- = hehto-
hehtaari
hehto-
hehtogramma
hehtolitra
heittokuutiometri
helmi (fonttikokona)
hengittävyys
henki
henry
hertsi
hevosvoima
hg = hehtogramma
hehtolitra
hidastuvuus
historialliset mittayksiköt
hitausmomentti
hitunen
hiukkasfysiikka
hp = hevosvoima
hundredweight
hv = hevosvoima
hyppysellinen
hyötysuhde
Hz = hertsi

i, I

i-m³ =irtokuutiometri
ic-yksikkö
IEC
ilmakehä
imp. = imperial
impulssi
in = tuuma
inch = tuuma
indeksointipilkut ′ ja ″ jalan ja tuuman merkkeinä
indeksointipilkut ′ ja ″ minuutin ja sekunnin merkkeinä
inertiamomentti
informaatio
intensiteetti, äänen
intervalli
irtokuutiometri
irtotiheys
ISO
iso kaanon
iso missaali
ISQ
IU = kansainvälinen yksikkö

j, J

jobi-
J = joule
jaardi
jakaminen, suureiden ja yksiköiden
jalka
jalka kertaa paunanvoima
johdannaisyksiköt
jokto
jotta-
joule
juliaaninen vuosi
jännite
järjestysluku, atomiytimen t. alkuaineen

k, K

k-m³ = kiintokuutiometri
k = kilo-
K = kelvin
ka = karaatti
ka = tuhat vuotta
kaanon (fonttikokona)
kaarevuus
kaarisekunti
kahvikupillinen
kakkosnelonen
kaksoiscicero
kaksoismitteli
kaksoistertia
kalori
kandela
kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä (SI)
kansainvälinen yksikkö (vitamiinin määrän ilmoittamisessa)
kapasitanssi
kapasiteetti (varauskyky)
kappa
kappale
karaatti
kartonki
kastepistelämpötila
kat = katal
katal
katalyyttinen aktiivisuus
kcal = kilokalori
keittiömitat
kelvin
kerrannaiset (yleisesti)
kerrannaisten luettelo
kerrannaisyksiköt
kertominen, suureiden ja yksiköiden
kertopiste ”⋅”
keskinaisinduktanssi
kg = kilogramma
kgf = kilopondi
Ki = kibi-
kibi-
kierrosnopeus
kierros
kierrosluku = kierrosmäärä
kierrosmäärä
kierrostaajuus
kiihtyvyys
kiintokuutiometri
kiintotiheys
kilo-
kilo kilogramman nimenä
kilogramma
kilojoule
kilokalori
kilopondi
kilopondimetri
tn = kilotonni
kilowatti
kilowattitunti
kinemaattinen viskositeetti
kirja
kirkkaus = luminanssi
kJ = kilojoule
kk = kuukausi
kkp = kahvikupillinen
kn = solmu
koherentit yksiköt
kollektiivinen efektiivinen annos
kolme pistettä ”...”
kolonelli
konduktanssi
konduktiivisuus
konsentraatio
korpus (fonttikokona)
kosteus
kp = kilopondi
kph = km/h
kpl = kappale
kpm = kilopondimetri
krossi
krs = krossi
kt = kilotonni
kulma
kulmakiihtyvyys
kulmaminuutti
kulmanopeus
kulmasekunti
kulmataajuus
kursivointisäännöt, niiden vaikutus
kuukausi
kuutio kuutiometrin t. kuutiosenttimetrin nimenä
kuutio-alkuiset yksiköiden nimet
kuutiojaardi
kuutiojalka
kuutiometri
kuutiotuuma
kvintaali = desitonni
kWkilowatti
kW h = kilowattitunti
ky = kansainvälinen yksikkö (vitamiinin määrän ilmoittamisessa)
käänteis-alkuiset yksiköiden nimet

l, L

l = litra
L = litra
laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä
langan pituusmassa
lb = naula
lbf = naulanvoima
leiviskä
lh-yksikkö
libra
light-year = valovuosi
liikemäärä
linssin voimakkuus
liquid (mittayksikön määritteenä)
litra
lm = luumen
logaritminen taajuusväli
logaritmiset asteikot ja suureet
loisteho
lujuus
luksi
luku yksi (yksikkönä)
lukujen esitystapa
lukumääräinen tiheys
lukumäärät
lukusuure
lumen = luumen
luminanssi
luonnollinen informaation yksikkö
luonnolliset yksiköt
luumen
luumensekunti
luumentunti
lux = luksi
lx = luksi
ly = l.y. = valovuosi
lyhenteet (yleisesti)
lähteen valotehokkuus
lämmön siirtyminen
lämmöneristävyys
lämmönjohtavuus
lämpöenergia
lämpöisolanssi
lämpökapasiteetti
lämpökapasiteetti, moolinen
lämpötila
lämpötilakertoimet
lämpövirta

m, M

m = metri
m = milli-
M = mega-
M = mach
M = meripeninkulma
M = mooli litrassa (mol/L)
Ma = mach
Ma = miljoona vuotta
mA h = milliampeeritunti
maanjäristys
mach
magneettikentän voimakkuus
magneettimomentti
magneettivuo
magneettivuon tiheys
magnetismi
magnetoituma
magnitudi
maili
man-sievert
manSv = man-sievert
mas = millikaarisekunti
massa
massa hiukkasfysiikassa
massakonsentraatio
massaluku
massaosuus
massatiheys
maxwell
mbar = millibaari
mebi-
mega-
megajoule
megatonni
megawatti
mekaniikka
merimaili
meripeninkulma
metri
metrijärjestelmä
mGy = milligray
mi = maili
Mi = mebi-
mikro-
mikrometri
mikromooli
mikroni = mikrometri
mikrosievert
mile = maili
mignon
mikroni = mikrometri
milli millimetrin nimenä
milli-
milliampeeritunti
millibaari
milligray
millimetri
millimooli
millisievert
min = minuutti
minim
minuutti ajan yksikkönä
minuutti kulman yksikkönä
missaali
mittayksikkö
mittayksikködirektiivi
mittayksikön valinta
mittayksikön ilmaiseminen: nimi, tunnus vai lyhenne?
mitteli
MJ= megajoule
mm = millimetri
mm = maustemitta
mmH₂O = vesimillimetri
mmHg = elohopeamillimetri
mmol = millimooli
mo. = kuukausi
mol = mooli
molaalisuus
molaarisuus
molekyylifysiikka
molekyylimassa, suhteellinen
momentti
mooli
moolimassa
moolinen lämpökapasiteetti
mooliosuus
moolitilavuus
motti
mph = maili tunnissa
mpk = meripeninkulma
mps = m/s
mSv = millisievert
Mt = megatonni
multiple = kerrannainen
murtolujuus
MW = megawatti
Mx = maxwell
my = myria-
My = miljoona vuotta
Myr = miljoona vuotta
myria-
myriametri
myy-kirjain, ks. μ
myötölujuus

n, N

n = nano-
Ni = neutroniluku
N = newton
nano-
nas = nanokaarisekunti
nat = luonnollinen informaation yksikkö
natural units = luonnolliset yksiköt
naula
naulanvoima
neliö neliömetrin nimenä
neliö typografian käsitteenä
neliö-alkuiset yksiköiden nimet
neliöaste
neliöjaardi
neliöjalka
neliömaili
neliömetri
neliörod
neliötuuma
neper
nettorekisteritonni
nettovetoisuus
neutroniluku
newton
nimetyt arvoalueet
nit
nonparelli
nopeus
normaali ilmanpaine
normaaliputoamiskiihtyvyys
Np = neper
nrt = nettorekisteritonni
nt = nit
n.u. = luonnollinen yksikkö

o, O

o = oktetti
oct = oktaavi
Oe = örsted
ohmi
oikokulma
oktaavi
oktetti
ominaisaktiivisuus
ominaislämpökapasiteett
ominaispaino
oomega, kirjaimen Ω (ohmin tunnus) nimi
ordinaaliasteikot
ounce
oz = unssi

p, P

p-m³ = pinokuutiometri
p = piko-
P = peta-
Pa = pascal
paine
paino
painoprosentti
pak = paketti
paketti
pakka
paperikoot
parsek
pas = pikokaarisekunti
pascal
pauna
pauna neliötuumaa kohti
paunanvoima
pc = parsek
pebi-
peck
peninkulma
per
permeabiliteetti
permittiivisyys
perusyksiköt SI:ssä
peta-
petiitti
pH
Pi pebi-
pica (typografinen yksikkö)
pieni missaali
pieni kaanon
piiru
pico = piko-
piko-
pikseli
pinch
pinokuutiometri
pint
pinta-ala
pintavaraus
pintti
piste lyhenteissä
piste, typografinen
pitoisuus
pituus
pituusmassa, langan
pixel = pikseli
pk = peninkulma
pk = peck
pkt = paketti
Planckin pituus
Planckin vakio
Planckin varaus
pnk = peninkulma
pnt = point
polarisoituma
potenssit, yksiköiden
potentiaaliero
pound (massan yksikkönä)
ppb = parts per billion
pphm = parts per hundred million
ppm = parts per million
ppq = parts per quadrillion
ppt = parts per trillion
promille
prosentti
pt = (typografinen) piste
ps = pikosekunti
ps = pussillinen
psi = pauna neliötuumaa kohti
pss = pussillinen
puntti kappalemittana
pussillinen
pv = päivä
px = pikseli
pyörimisnopeus
pyörimistaajuus = kierrostaajuus
päivä
päärly (fonttikokona)

q, Q

q = senttaali (kvintaali)
quantity = suure
quart

r, R

r = kierros
R = röntgen
R rankineasteen tunnuksessa °R
r/m
rad (absorboituneen annoksen yksikkö)
rad = radiaani (kulman yksikkö)
radiaani
radianssi
radioaktiivisuus
raha
rankineaste
rasia
ravintosisältö
reactive power
redusoitu Planckin vakio
rek.tn = rekisteritonni
rekisteritonni
rem
resistanssi
resistiivisyys
Richterin asteikko
riisi
rivinkeskinen piste ”·”
rkl = ruokalusikallinen
rlh-yksikkö
rod
roentgen = röntgen
rpm, RPM
rs = rasia
rt = rekisteritonni
ruokalusikallinen
röntgen

s, S

s = sekunti
S = siemens
sabon
samakantaiset yksiköt
sarakeotsikko
sb = stilbi
sec. = sekunti
sek. = sekunti
sekunti ajan yksikkönä
sekunti kulman yksikkönä
sentti-
sekuntimetri
senttaali
sentti senttimetrin t. senttilitran nimenä
SFS
Sh = shannon
shannon
SI
SI-etuliitteet
SI-johdannaisyksiköt
SI-perusyksiköt
siemens
sievert
sitova välilyönti
snt = sentti tai senttaali
solmu
sp = spat
spat
sq., square ja squared
standardi-ilmakehä
st = stone
St = stoki
sr = steradiaani
steradiaani
stere
stilbi
stoke, stokes, stoki
stone
submultiple = (ali)kerrannainen
suhteellinen atomimassa
suhteellinen kosteus
suhteellinen molekyylimassa
suorakulma
suure
suureiden arvojen kirjoittaminen
Sv = sievert
sähkö
sähkökentän energia
sähkökentän voimakkuus
sähköpotentiaali
sähkövakio
sähkövaraus
sähkövirta
sähkövuo
säteilyenergia
säteilyintensiteetti
säteilyteho
säteilytys ionisoivaa vaikutusta kuvaavana suureena
säteilytys valoon liittyvänä energiasuureena
säteilyvirran teho
säteilyvirta

t, T

t = tavu
t = tonni
t = tunti
T = tera-
T = tesla
taajuus
tablespoon
taittokyky
tarkkuus
tasokulma
taulukot
tavu
tbsp = tablespoon
teaspoon
tebi-
teelusikallinen
teho
tehotiheys
tekninen ilmakehä
teksti (fonttikokona)
tekstiilialan suureet
tera-
termodynaaminen lämpötila
tertia (fonttikokona)
tesla
tex
Ti = tebi-
tiheys
tiheys, lukumääräinen
tikkuri
tilavuus
tilavuusprosentti
tilavuusosuus
tilkka
timantti (fonttikokona)
tippa
tiu
tkm = tuhat kilometriä t. tonnikilometri
tl = teelusikallinen
tlk = tölkki
tn = tonni
tonni, amerikkalainen
tonni, brittiläinen
tonni
torni
Torr, torri
troy-yksiköt
tsebi-
tsepto-
tsetta-
tsp = teaspoon
tulo, yksiköiden
tunnukset (yleisesti)
tunti
tus = tusina
tusina
tuuliasteikko
tuuma
tynnyri barrelin nimityksenä
typografiset yksiköt
työ
tähtitieteelliset yksiköt
täyskulma
tölkki

u, U

u = atomimassayksikkö
U = entsyymiyksikkö
U = uuno
U+nnnn
unit = yksikkö
uno
unssi = ounce
US (yksikön tarkentimena)
uppouma
uuno
uusaste

v, V

v = vuosi
V = voltti
vaaksa
vaihteluvälin merkitseminen
vaikutus = aktio
valaistusvoimakkuus
valo
valomäärä
valonnopeus
valotehokkuus
valotus
valovirta
valovoima
valovuosi
var = vari
varaus
varaustiheys
vari
vastaavuusmerkki ”≙”
vastus
vauhti
vedenkestävyys
veren alkoholipitoisuus
versaali
vesihöyrypitoisuus
vesimillimetri
vesipilari
vetoisuus
vetoisuus, aluksen
vh-yksikkö
virrantiheys
viskositeetti
vitamiinin määrä
voima
voltti
volttiampeeri
vrk = vuorokausi
vuorokausi
vuosi
vv = valovuosi
vw-yksikkö
välilyönti luvun ja tunnuksen välissä

w, W

W = watti
watti
Wb = weber
weber

x, X

x kertomerkin (×) korvikkeena
x-korkeus

y, Y

y = jokto
Y = jotta-
yard = jaardi
yd = jaardi
yhdistävä välilyönti
Yi = jobi-
yocto =jokto
yotta- = jotta-
yksi (luku 1 yksikkönä)
yksikkö
yksikkö typografiassa
yksikönkaltaiset käsitteet
yläindeksit, niiden kirjoittaminen
yobi = jobi-
yr = yosi

z, Z

z tsepto-
Z = tsetta-
Z = ytimen t. alkuaineen järjestysluku
zebi = tsebi-
zepto- tsepto-
zetta- = tsetta-
Zi = tsebi-

å, Å

Å = ångström
ångström

ä, Ä

äänen intensiteetti
äänennopeus
äänenpaine ja äänenpainetaso
äänenvoimakkuus
ääni
ääni-intervalli
ääniteho ja äänitehotaso

ö, Ö

örsted

μ

μ = mikro-
μ mikronin tunnuksena
μ-merkin kirjoittaminen
μas = mikrokaarisekunti
μmol = mikromooli
μPa = mikropascal
μSv = mikrosievert

Ω

Ω = ohmi