Mittayksiköt, luku 6 Avaruus:

Pituus

Pituudesta käytetään myös nimityksiä leveys, korkeus, syvyys ja etäisyys, kun puhutaan kappaleen tai muun kohteen avaruudellisista ulottuvuuksista taikka välimatkasta.

Pituuden yksiköitä
Nimi Tunnus t.
lyhenne
MetreinäHuomautuksia
parsekpc30,857 × 10¹⁵ mtähtitieteessä
valovuosily, l.y., vv9,460 730 472 580 8 × 10¹⁵ mtähtitieteessä
petametriPm10¹⁵ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
terametriTm10¹² mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
tähtitieteellinen yksikköau149,597 870 7 × 10⁹ mtähtitieteessä
gigametriGm10⁹ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
megametriMm10⁶ mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
peninkulmapnk, pk10⁴ mepävirallinen; joskus nimellä myriametri
merimaili, meripeninkulmaM, mpk1 852 mvirallinen meriliikenteessä
mailimi1 609,344 manglosaksinen
kilometrikm1 000 mSI-kerrannaisyksikkö
hehtometrihm100 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
dekametridam10 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
rodrod5,029 2 manglosaksinen
metrim1 mSI-perusyksikkö
jaardiyd0,914 4 manglosaksinen
jalka′, ft0,304 8 manglosaksinen
desimetridm0,1 mSI-kerrannaisyksikkö; harvinainen
tuuma″, in0,025 4 manglosaksinen
senttimetricm0,01 mSI-kerrannaisyksikkö; arkikielessä usein sentti; CGS:ssä perusyksikkö
millimetrimm0,001 mSI-kerrannaisyksikkö; arkikielessä usein milli
mikrometriµm10⁻⁶ mSI-kerrannaisyksikkö; vanha nimi: mikroni
nanometrinm10⁻⁹ mSI-kerrannaisyksikkö
ångströmÅ10⁻¹⁰ msallittu erikoisaloilla
bohra053 × 10⁻¹² mpituuden atominen yksikkö, Bohrin säde; tarkin tunnettu arvo 52,917 721 092(17) × 10⁻¹² m
pikometripm10⁻¹² mSI-kerrannaisyksikkö
femtometrifm10⁻¹⁵ mSI-kerrannaisyksikkö; ydinfysiikassa tästä yksiköstä käytetään joskus nimeä ”fermi”, mutta tämä ei ole standardien mukaista

Joissakin yhteyksissä, kuten käytettyjen autojen kaupassa, käytetään ilmausta ”tkm”, jolla tarkoitetaan tuhatta kilometriä. Se on siis samansuuruinen kuin SI-yksikkö megametri (Mm), jota käytetään vain harvoin. SI-järjestelmän periaatteiden mukaan ”tkm” tarkoittaisi tonnikilometriä, ja tätä sanaa käytetään eri yhteyksissä kuvaamaan kuljetussuoritetta (kuljetettujen tavaroiden massan ja kuljetusmatkan tulo) tai kuljetuskapasiteettia tai liikennöintimäärää (ajoneuvojen massa kertaa matka).

Nimi metri
Englanniksi meter (UK: metre )
Tunnus m
Määritelmä sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia
AsemaSI-perusyksikkö
EsimerkkiPituuteni on 1,80 m.

Metrin määritelmä on vaihdellut. Alkujaan metri määriteltiin kymmenesmiljoonasosaksi pohjoisnavan ja päiväntasaajan etäisyydestä maanpintaa pitkin; tästä ja siitä, että Maa on lähes pallonmuotoinen, johtuu se, että kyseinen etäisyys on melko tarkkaan 10 000 km ja päiväntasaajan pituus melko tarkkaan 40 000 km. Vuonna 1889 metri määriteltiin metrin prototyypin (mallikappaleen) avulla. Vasta vuonna 1960 siirryttiin nykyiseen määritelmään, joka laadittiin mahdollisimman tarkoin aiempaa vastaavaksi, mutta vain luonnonvakioon perustuvaksi. Tällöin lähdettiin tarkimmasta silloin tunnetusta valon tyhjiönnopeuden likiarvosta 299 792 458 m/s ja määriteltiin metri niin, että siitä tuli tarkka arvo.

Nimi mikroni
Englanniksi micron [maikrən]
Tunnus µ (kreikkalainen myy-kirjain)
Määritelmä mikrometri (µm), so. 1 × 10⁻⁶ m
Asemanimenä vanhentunut; tulisi korvata mikrometrillä (µm); edelleen jossain määrin käytössä
Käyttöalamikroskooppisia suureita ilmaistaessa
EsimerkkiKalvon paksuus on 40 µ. (Oikein esitettynä: Kalvon paksuus on 40 µm.)
HuomautusVoitaisiin tulkita SI-yksikön (metri) kerrannaisen (mikrometri) erityisnimeksi, mutta näin ei tehdä SI-standardeissa. SI:ssä tunnus µ on vain etuliitteen tunnus, eikä sitä käytetä itsenäisenä.

Tähtitietessä käytetyt yksiköt

Tähtitieteellinen yksikkö (engl. astronomical unit, tunnus au) määriteltiin alun perin niin, että sen suuruus on Maan keskietäisyys Auringosta. Vuonna 2012 sille kiinnitettiin arvo, joka vastaa silloin tunnettua kyseisen suureen likiarvoa. Tämä on tähtitieteellisistä yksiköistä ainoa, jonka CGPM on hyväksynyt käytettäväksi yhdessä SI-yksiköiden kanssa.

Valovuosi (engl. light-year) on matka, jonka valo etenee tyhjiössä vuoden aikana; tällöin vuosi on ns. juliaaninen vuosi eli 365,25 vuorokautta. Koska metri on nykyisin määritelty valon tyhjiönopeuden perusteella, valovuoden merkitys metreinä on kiinteä. Valovuoden tunnus on ISO-standardin mukaan l.y., mutta Kansainvälisen tähtitieteen unionin IAU mukaan ja yleensä myös käytännössä ly ilman pisteitä, ja suomessa käytetään joskus lyhennettä vv ilman pisteitä.

Parsek (engl. parsec, tunnus pc) on se etäisyys, jolta 1 au:n mittainen kohde näkyy yhden sekunnin kulmassa. Täten sen tarkka arvo on (648 000/π) au, josta saadaan likiarvoiksi 206 × 10³ au ja 3,26 ly.

Anglosaksiset pituusyksiköt

Keskeiset anglosaksiset pituusyksiköt ovat tuuma, jalka (12 tuumaa), jaardi (3 jalkaa) ja maili (1 760 jaardia). Osaa niistä käytetään myös anglosaksisen maailman ulkopuolella joissakin tilanteissa. Vähemmän tunnettu on rod (16,5 jalkaa).

Nimi tuuma
Englanniksi inch
Tunnus ″ (kaksinkertainen indeksointipilkku)
Lyhennein (englannissa)
Määritelmä 25,4 mm = 2,54 cm
Käyttöalaanglosaksisissa maissa; muualla erikoiskäytössä
EsimerkkiOsta edullinen 22″:n näyttö!

Suomessa ja yleensä anglosaksisen maailman ulkopuolella tuuma esiintyy vain joissakin yhteyksissä. Esimerkiksi levykkeiden tai näyttölaitteiden kokoja ilmaistaessa ”tuuma” viittaa melko epätarkasti halkaisijan pituuteen. Arkikielen sana ”kakkosnelonen” johtuu lankun poikkileikkauksen mitoista 2″ × 4″, mutta viittaa nykyisin kokoon 50 mm × 100 mm, joten vastaavuus on vain likimääräinen.

Käytössä on ollut monia erisuuruisia tuuma-nimisiä yksiköitä, mutta vuonna 1958 tuumalle annettiin kansainvälinen määritelmä, jonka mukaan tuuma on tasan 25,4 millimetriä. Tämä merkitsi myös useiden muiden yksiköiden standardointia, koska ne on määritelty tuumaan perustuen.

Nimi jalka
Englanniksi foot (monikko: feet)
Tunnus ′ (yksinkertainen indeksointipilkku)
Lyhenneft (englannissa)
Määritelmä 12 tuumaa = 304,8 mm = 30,48 cm = 0,304 8 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa; muualla erikoiskäytössä; lentoliikenteessä virallinen lentokorkeuden yksikkö
EsimerkkiLentokorkeutemme on nyt 3 000 jalkaa.
Nimi jaardi
Englanniksi yard
Tunnus yd
Määritelmä 3 jalkaa = 914,4 mm = 91,44 cm = 0,914 4 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
EsimerkkiSeuraavaksi on vuorossa 40 jaardin juoksu.
Nimi rod (suomessa käytetään englanninkielistä nimeä, joka tarkoittaa myös sauvaa tai keppiä)
Englanniksi rod
Tunnus rod
Määritelmä 16,5 jalkaa = 5,029 2 m
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
Nimi maili
Englanniksi mile
Tunnus mi
Määritelmä 1 760 jalkaa = 1 609,344 m = 1,609 344 km
Käyttöalaanglosaksisissa maissa
EsimerkkiEtäällä näkyi valtatie matalien kukkuloiden välisestä solasta viidentoista mailin päässä. (Käännöstekstiä.)

Maili perustuu alkujaan antiikin Rooman yksikköön mille passuum ’tuhat kaksoisaskelta’, tarkemmin sanoen sanan milia ’tuhat’ monikkoon milia. Tämän yksikön suuruus riippui siitä, millaiseksi (sotilaan) kaksoisaskel eli kahden peräkkäisen askelen kokonaisuus ajateltiin.

Maili sekoitetaan usein merimailiin, joka on jonkin verran isompi yksikkö.

Typografiset yksiköt

Seuraava taulukko kuvaa keskeiset typografiset mittayksiköt sellaisina, miksi ne ovat vakiintuneet ja nykyisin vallitsevia. Tässä ”pikseli” tarkoittaa abstraktia pikselin käsitettä, joka esiintyy muun muassa CSS-muotoilukielessä; se ei mitenkään välttämättä suoraan vastaa näyttölaitteen yhtä pikseliä eli kuvapistettä. Monissa yhteyksissä, esimerkiksi ilmoitettaessa näytön resoluutiota, pikseli kuitenkin tarkoittaa laitteen pikseliä, jonka koko riippuu laitteesta.

Nimi Engl. Tunnus Merkitys SI-yksikköinä
pikselipixelpx1/96 tuumaa0,264 583 mm
pistepointpt1/72 tuumaa0,352 7 mm
picapicapc12 pistettä4,23 mm

Edellä esitetty pisteen käsite on nykyisin lähes yksinomainen, koska julkaisuohjelmat käyttävät sitä. Aiemmin oli käytössä myös Didot-piste (0,376 mm) ja Pica-piste (0,351 4 mm). Didot-järjestelmässä 12 pistettä oli cicero (4,5 mm).

Käytössä on ollut muitakin typografisen pisteen käsitteitä ja siihen perustuvia mitta­yksi­köi­tä, jotka käytännössä ovat usein tarkoittaneet (ciceron tapaan) lähinnä fonttikokoja. Esimerkiksi petiitti tarkoittaa varsinaisesti 8 pisteen fonttikokoa, jonka merkitys hiukan vaihtelee sen mukaan, mitä pisteen käsitettä tarkoitetaan. Nykyisin petiitti-sana tarkoittaa yleensä vain pientä fonttikokoa, ”pientä pränttiä”. Muutenkin fonttikokojen erityisiä nimityksiä käytetään melko vähän; yleensä koot ilmoitetaan pisteinä (tai pikseleinä).

Fonttikokojen nimityksiä
Koko Suomessa Amerikassa
4 pt timanttibrilliant (diamond tarkoittaa 4,5 pt:n kokoa)
5 pt helmi, päärlypearl
6 pt nonparellinonpareil
7 pt kolonelli, mignonminion
8 pt petiittibrevier
9 pt bourgeoisbourgeois
10 pt korpuslong primer
12 pt ciceropica
14 pt mitteliEnglish
16 pt tertiaColumbian
20 pt tekstiparagon
24 pt kaksoiscicerodouble pica
28 pt kaksoismittelidouble English
32 pt kaksoistertia, pieni kaanondouble Columbian
36 pt kaanondouble great primer
40 pt iso kaanondouble paragon
48 pt pieni missaalifour-line pica, French canon
60 pt iso missaalifive-line pica
72 ptsabonsix-line pica, inch

Lisätietoja eri puolilla maailmaa käytössä olleista (ja osittain vielä olevista) typografisista, etenkin fonttikoon mitoista on verkossa osoitteessa self.gutenberg.org/articles/Point_(typography).

Typografiassa käytetyt em-yksikkö (em unit) ja ex-yksikkö (ex unit) ovat suhteellisia yksiköitä: em on käytössä olevan fonttikoon suuruinen, ja ex on käytössä olevan fontin gemenakorkeuden suuruinen. Gemenakorkeus on gemenakirjainten (”pienten kirjainten”, pienaakkosten) korkeus ilman ala- ja yläpidennyksiä. Se on käytännössä x-kirjaimen korkeus, joka yleensä vastaa täysin tai lähes täysin useiden muiden gemenakirjainten korkeutta (a, c, e, m, n, o, r, s, u, v, w), ja siitä käytetäänkin myös nimitystä x-korkeus. Em-yksiköstä käytetään suomessa yleisesti nimitystä neliö. Merkkien suunnittelussa käytetään pienempää yksikköä, yleensä vain nimellä yksikkö (unit), joka on tavallisesti em-yksikön tuhannesosa. Se voi olla myös esimerkiksi kahdeksassadasosa tai kahdestuhannesosa; tämä riippuu fontista ja ohjelmasta.

Typografiassa, etenkin verkkotypografiassa, käytetään myös on myös muita suhteellisia yksiköitä. Kaikkia seuraavan taulukon yksiköistä ei välttämättä ole toteutettu kaikissa selain- tai muissa ohjelmissa.

Suhteellisia typografisia yksiköitä (verkkotypografiassa)
ch numeromerkin 0 kokonaisleveys (advance width); vastaa suunnilleen tavallisen tekstin keskimääräistä merkkien leveyttä
en puolet em-yksiköstä
ic kiinalaisen kirjoitusmerkin (periaatteessa nimenomaan merkin U+6C34, ”水”) kokonaisleveys
lh rivinkorkeuden (line-height-ominaisuuden lasketun arvon) suuruinen
rem verkkosivun juurielementin fonttikoon suuruinen
rlh verkkosivun juurielementin rivinkorkeuden suuruinen
vh näyttöalueen (viewport) korkeuden sadasosa
vw näyttöalueen leveyden sadasosa