Mittayksiköt, luku 4 Muita mittayksikköjärjestelmiä:

Historialliset mittayksiköt

Historiallisina voidaan pitää yksiköitä, joita ei enää käytetä missään, paitsi ehkä historiallisissa romaaneissa. Vanhoja tekstejä tulkittaessa niillä on tietenkin merkitystä.

Historialliset mittayksiköt eivät muodosta varsinaisia järjestelmiä, mutta jotkin niistä on määritelty muiden avulla. Mittayksiköitä on ollut käytössä eri aikoina ja eri alueilla hyvin paljon, eikä kaikista tiedetä tarkasti, mitkä niiden arvot ovat olleet. Esimerkiksi antiikin Kreikan stadion-mitta oli ilmeisesti eri paikoissa varsin erimittainen.

Osa mittayksiköiden vaihtelusta johtuu siitä, että Suomen alueella oli käytössä osittain ruotsalaisia mittoja, osittain myös venäläisiä mittoja, esimerkiksi Venäjän virsta ja Ruotsin virsta. Lisäksi saattoi olla molemmista poikkeavia erityisiä suomalaisia mittoja, kuten Suomen virsta. Vanhoissa teksteissä saattaa esiintyä pelkkä sana ”virsta”, jolloin tarkka merkitys jää epäselväksi tai asiayhteydestä pääteltäväksi.

Vanhat suomalaiset yksiköt elävät vielä joissakin sanonnoissa, kuten ”parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa” mutta yksiköiden merkitys on aika lailla hämärtynyt. Tosin vaaksan voi sanoa olevan vielä käytössä epätarkkana yksikkönä (levitetyn kämmenen peukalon ja etu- tai keskisormen päiden väli pituusmittana, n. 20–25 cm).

Joidenkin vanhojen yksiköiden nimiä on otettu tarkoittamaan metrijärjestelmän mukaisia yksiköitä. Esimerkiksi leiviskä vanhana yksikkönä tarkoittaa noin 8,5 kg:n painoa, mutta metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä merkitykseksi annettiin 10 kg. Vaikka tällaisia mittoja opetettiin vuosikymmenten ajan koulussa, niiden käyttö jäi vähäiseksi. Tällaisetkin asiat voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia vanhojen tekstien tulkintassa.

Vanhoja mittoja on kuvattu laajahkosti Katajala.net-sivuston sivulla Keskiaikaiset mitat. Monet mitoista olivat käytössä pitkälle uudelle ajalle asti.