SI-perusyksiköitä on nykyisin seitsemän:
BIPM päätti 16.11.2018 muuttaa kilogramman, ampeerin, kelvinin ja moolin määritelmät. Muutos tuli voimaan 20.5.2019. Sitä kuvailee BIPM:n sivuston osa On the revision of the SI. Muutoksen jälkeen kaikkien perusyksiköiden määritelmät perustuvat kokonaan luonnonvakioihin.
Määritelmät voidaan esittää implisiittisessä muodossa seuraavan taulukon mukaan. Jäljempänä esitetään kunkin yksikön kuvauksessa myös vanhempi määritelmä.
| Määritelmä | Miten määrittelee yksikön |
|---|---|
| Sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa perustilassa olevan cesiumin isotoopin 133 (¹³³Cs) atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä (ΔvCs), on 9 192 631 770 Hz. | Määrittelee sekunnin (s), koska hertsi (Hz) on sekunnin käänteissuure eli Hz = 1/s. |
| Valon nopeus tyhjiössä (c) on 299 792 458 m/s. | Määrittelee metrin (m), koska sekunti (s) on määritelty erikseen. |
| Planckin vakio (h) on 6,626 070 15 × 10⁻³⁴ J s. (Planckin vakio h on sähkömagneettisen säteilyn kvantin energian E suhde säteilyn taajuuteen f. Tämä ilmaistaan yleensä yhtälöllä E = hf.) | Määrittelee kilogramman (kg), koska joule (J) on on määritelty metrin (m), kilogramman (kg) ja sekunnin (s) avulla ja metri ja sekunti on määritelty erikseen. |
| Alkeisvaraus (e) on 1,602 176 634 × 10⁻¹⁹ C. (Alkeisvaraus on muun muassa protonin varauksen suuruus.) | Määrittelee ampeerin (A), koska coulombi (C) on määritelmän mukaan ampeerisekunti (A s). |
| Boltzmannin vakio (k) on 1,380 649 × 10⁻²³ J/K. | Määrittelee kelvinin (K), koska joule (J) on määritelty muiden yksiköiden avulla. |
| Avogadron vakio (NA) on 6,022 140 76 × 10²³ mol⁻¹. | Määrittelee moolin (mol) siten, että yksi mooli sisältää Avogadron vakiossa olevan luvun (Avogadron luvun) ilmoittaman määrän hiukkasia. |
| Sellaisen säteilijän valotehokkuus, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 THz:n taajuista säteilyä (Kcd), on 683 lm/W. | Määrittelee kandelan (cd), koska luumen (lm) on määritelty kandelan avulla. |
Näissä määritelmissä käytetään fysikaalisia suureita, jotka nykytietämyksen mukaan ovat muuttumattomia luonnonvakioita. Kun sellaiselle asetetaan arvo, jossa esiintyy muuten määrittelemätön yksikkö ja lisäksi lukuja ja määriteltyjä yksiköitä, kyseinen yksikkö saa yksikäsitteisen määritelmän. Vaikka määritelmä on tällöin implisiittinen, se on yleensä kuitenkin helpompi ymmärtää kuin vastaava eksplisiittinen määritelmä olisi (poikkeuksena moolin määritelmä).