Mittayksiköt, luku 21 Muita suureiden esittämisen tapoja:

Ordinaaliasteikot

Ordinaaliasteikko tarkoittaa asteikkoa, jolla asetetaan suureen arvoja suuruusjärjestykseen, mutta ei ilmaista, kuinka paljon suurempi tietty arvo on kuin sitä asteikolla edeltävä arvo. Esimerkiksi aineiden kovuus voidaan ilmaista ordinaaliasteikolla sillä periaatteella, että aine A on kovempaa kuin aine B, jos A:lla voidaan naarmuttaa B:tä. Ordinaaliasteikon arvojen erotuksilla tai suhteilla ei ole fysikaalista merkitystä, eikä niillä muutenkaan ole mielekästä tehdä laskutoimituksia. Jos siis arvot ilmaistaan luvuilla, luvut toimivat vain nimien tavoin eli kukin luku yksilöi yhden arvon. Ordinaaliasteikkoa käytettäessä ei siis käytetä mittayksikköä.

Ordinaaliasteikkoja käytetään hyvin paljon eri yhteyksissä. Esimerkiksi mielipidekyselyn vastausvaihtoehdot ”täysin samaa mieltä”, ”melkein samaa mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä”, ”melkein eri mieltä” ja ”täysin eri mieltä” muodostavat ordinaaliasteikon. Jos tällaiset vastaukset koodataan esimerkiksi luvuilla 1, 2, 3, 4 ja 5 ja luvuista lasketaan keskiarvoja, tuloksella ei ole osoitettavissa olevaa suhdetta todellisuuteen.

Eräs aiemmin yleisesti käytetty ordinaaliasteikko oli Beaufortin asteikko eli boforiasteikko, jolla kuvattiin tuulen voimakkuutta sen vaikutusten mukaan. Kyseessä ei ollut pelkkä ordinaaliasteikko, sillä sen yksikkö bofori (vanha kirjoitusasu: beaufort) kuvasi tuulen vaikutusta laadullisesti. Boforiasteikon käytöstä luovuttiin pohjoismaissa vuonna 1976. Tällöin siirryttiin ilmoittamaan tuulen nopeus, käyttäen nopeuden SI-yksikköä metri sekunnissa (m/s). Tämä on eri suure kuin se, jota boforiasteikolla pyrittiin ilmaisemaan, vaikka suureiden välillä onkin jonkinlainen yhteys.

Standardi SFS-ISO 80000-1 käyttää ilmausta ordinaalisuure, jonka se määrittelee seuraavasti: ”suure, jonka määrittelee sille sovittu mittausmenettely; saman lajin suureet voidaan tämän perusteella asettaa suuruusjärjestykseen, mutta näillä suureilla ei voi suorittaa laskutoimituksia”. Esimerkkeinä se mainitsee seuraavat: Rockwell-kovuus C-asteikolla; bensiinin oktaaniluku; maanjäristyksen voimakkuus Richterin asteikolla; potilaan määrittelemä vatsakivun voimakkuus asteikolla nollasta viiteen. Viimeksi mainittu on todellisuudessa ”suure”, jota ei voida nykytekniikoilla mitata, vaan kyse on potilaan omasta arviosta, kuten myös ehkä tavallisemmassa kipuasteikoissa 0:sta 10:een. Sen sijaan maanjäristyksen voimakkuuden eli magnitudin ilmaiseminen Richterin asteikolla ei todellisuudessa ole pelkkä ordinaaliasteikko, vaan se on pyritty määrittelemään niin, että se kuvaisi järistyksessä vapautuvaa tehoa logaritmisella asteikolla.

Kun käytetään Richterin asteikkoa tai samantapaista asteikkoa, korrektit ilmaukset ovat sentyyppisiä kuin ”Järistyksen voimakkuus oli 7,2.” Sanan ”voimakkuus” sijasta voi käyttää myös sanaa ”magnitudi”. Sellainen melko tavallinen ilmaus kuin ”7,2 magnitudia” ei ole asiallinen, koska magnitudi ei ole yksikkö, vaan suure. Jos asteikko on tarpeen ilmoittaa, voidaan sanoa ”Järistyksen voimakkuus oli 7,2 Richterin asteikolla.” Ilmaus ”7,2 richteriä”, jossa richter-sana voidaan tulkita luvun 1 erityisnimeksi, on ajateltavissa, mutta muun muassa kielitoimisto ei suosita sitä.

Ordinaalisuureita ei tässä käsitellä enempää, koska niitä on hyvin erilaisia eri aloilla, eivätkä ne kuulu mittayksikköjärjestelmiin.

Suureen arvoja voidaan kuvailla sanoilla, jotka ilmaisevat täsmällisesti tai epätäsmällisesti, mille arvoalueelle tietty arvo sijoittuu. Esimerkiksi ”pitkä” ja ”lyhyt” ovat hyvin epätäsmällisiä ilmauksia, vaikka niillä onkin käytännöllinen merkityksensä. Voidaan kuitenkin määritellä aivan täsmällisiä merkityksiä sanoilla, jotka kuvaavat suureen arvoa.

Esimerkiksi tuuliasteikko kuvaa tuulennopeutta kuvataan sanoilla, joilla on tässä yhteydessä tarkasti määritelty merkitys. Niillä voidaan luonnehtia asiaa lyhyesti ja havainnollisesti esimerkiksi säätiedotuksessa tai sääennusteessa.

Nykyisin Suomessa käytettävä tuuliasteikko
NopeusalueNimitys
0 m/s tyyntä
1–3 m/s heikkoa tuulta
4–7 m/s kohtalaista tuulta
8–13 m/s navakkaa tuulta
14–20 m/s kovaa tuulta
21–32 m/s myrsky
yli 32 m/shirmumyrsky

Tässä yhteydessä nopeudella tarkoitetaan tuulen nopeuden keskiarvoa 10 min:n aikana kokonaisluvuksi pyöristettynä siten, että yksikkö on m/s. Esimerkiksi ”heikko tuuli” tarkoittaa täten tarkasti sanoen tuulennopeutta 1,5 m/s … 3,5 m/s.

Jos nimettyjä arvoalueita käytetään kuvaamaan suureen arvoja ilmoittamatta tarkempaa arvoa mittayksikköä käyttäen, voidaan tulkita, että suuretta kuvataan ordinaaliasteikolla. Esimerkiksi edellä kuvatun asteikon ”kohtalainen tuulI” on suurempi kuin ”heikko tuuli”, mutta ei voida sanoa, kuinka paljon.

Rahan yksikkö voidaan ilmaista nimellä (esimerkiksi ”dollari”), lyhenteellä (esimerkiksi ”doll.”), tunnuksella (esimerkiksi ”$”) tai valuuttakoodilla (esimerkiksi ”USD”). Valinta näiden välillä riippuu asiayhteydestä, tyylilajista ja rahayksiköstä. Valuuttakoodi on yksikäsitteinen, mutta sitä ei tyyliohjeissa pidetä yleensä sopivana tekstiin, ainakaan ellei siinä käsitellä useita eri valuuttoja. Nimeen, tunnukseen tai lyhenteeseen voidaan liittää määrite, joka kertoo maan, esimerkiksi ”Yhdysvaltain dollari”, ”USA:n doll.” tai ”US$”.

Vaikka rahayksiköt eivät kuulu SI-järjestelmään eivätkä ylipäänsä esitä fysikaalisia suureita, niiden yhteydessä käytetään usein SI-järjestelmän etuliitteitä, esimerkiksi ”M€”, ”MEUR” ja jopa ”megaeuro”. Tämä on nykyisin hyväksyttyä mittayksikköstandardien mukaan. Suomessa kielitoimisto hyväksyy kuitenkin vain erikoistapauksen ”M€”, jossa ”M” tulkitaan tällöin lyhenteeksi sanasta ”miljoona” eikä etuliitteeksi.

Yleensä rahayksiköiden edessä käytetään vain etuliitteitä ”kilo-” ja ”mega-”, esimerkiksi k€ = kEUR = 1 000 € ja M$ = MUSD = 1 000 000 $.

Rahayksiköille ei siis käytet etuliitteitä desi-, sentti- jne. Sen sijaan rahayksikön sadasosalle, tuhannesosalle tai muulle osalle on useimmiten määritelty oma nimi, kuten äyri (0,01 kruunua) tai sentti (0,01 euroa). Jos on tarvetta selventää merkitystä, käytetään euron sadasosasta nimitystä eurosentti (ei senttieuro), erotukseksi esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin sadasosasta.

Tässä kuvataan joukko erikoismerkkejä, joita tarvitaan yksiköiden tunnusten ja suureiden arvojen kirjoittamiseen ja joita varten tavallisessa näppäimistössä ei ole omaa näppäintään. Laajempia ohjeita merkkien kirjoittamisesta eri ohjelmissa on verkkosivustossa www.julkaisija/kirjoita/.

Seuraavassa käytetään muotoa U+nnnn olevaa merkintää yksilöimään, mitä merkkiä tarkoitetaan merkistö­standardien kannalta: sitä merkkiä, jonka Unicode-numeron heksadesimaalinen (16-kantainen) esitys on nnnn . Tällaista merkintää käytetään myös erilaisissa standardeissa ja ohjeissa.