Jos muuta ei ilmoiteta, pidetään mitattua tai laskettua suuretta esitettäessä sen kaikkia numeroita merkitsevinä ja oikeina, ei kuitenkaan kokonaisluvun lopussa olevia nollia. Esimerkiksi ilmaus ”75 cm” sisältää ajatuksen, että todellinen arvo on välillä 74,5 cm ... 75,5 cm eli todellisen arvon kaksinumeroiseksi pyöristetty esitys on 75 cm. Jos mittauksessa on saatu esimerkiksi tulos 75,27 cm, mutta mittaustarkkuuden tiedetään tai oletetaan olevan vain senttimetrin luokkaa, tulosta ei siis pitäisi esittää muodossa 75,27 cm tai 75,3 cm ainakaan ilman mainintaa tarkkuudesta.
Kokonaisluku, jonka lopussa on nollia, ei anna selvää tietoa tarkkuudesta. Esimerkiksi ilmaus ”80 cm” voi tarkoittaa, että molemmat numerot oletetaan oikeiksi, jolloin todellinen arvo on välillä 79,5 cm ... 80,5 cm. Se voi tarkoittaa myös sitä, että vain ensimmäistä numeroa pidetään varmana ja mittausarvo on pyöristetty yhteen merkitsevään numeroon, jolloin todellinen arvo on välillä 75 cm ... 85 cm. Tällaiset epäselvyydet voidaan välttää käyttämällä sopivaa yksikköä niin, että mainitunlaiset nollat vältetään. Esimerkiksi esitykset 0,80 m ja 0,8 m ovat tarkkuuden suhteen yksiselitteisiä.
Edellä kuvatun tarkkuusolettaman takia voi olla aiheellista käyttää etuliitettä yksikön tunnuksessa tai kymmenen potenssia lukuarvon esityksessä, vaikka muuten olisi luontevaa käyttää yksinkertaisempaa esitystä. Tämä koskee tilanteita, joissa lukuarvo olisi kokonaisluku, jonka lopussa on nolla. Esimerkiksi ilmauksen 20 m oletettu tarkkuus on periaatteessa vain sellainen, että suureen arvo on välillä 15 m ... 25 m. Jos halutaan selventää, että luvussa 20 nollakin on merkitsevä tarkkuuden kannalta, on kirjoitettava esimerkiksi 0,02 km tai 2,0 × 10 m. Tällaiseen kömpelyyteen ei kuitenkaan yleensä ole tarvetta kuin joskus tieteellisessä esityksessä.
Edellä kuvatut periaatteet ovat voimassa vain sikäli kuin tarkkuutta ei erikseen ilmoiteta tai määrätä. Esimerkiksi tuotepakkauksissa olevia tuotteen tilavuutta tai massaa koskevia ilmoituksia voivat koskea EU-direktiivit, jotka säätelevät sitä, missä rajoissa todellisen määrän tulee vastata ilmoitettua. Tarkkuus voidaan myös kertoa sanallisesti tai eri merkintöjä käyttäen. Asiasta kerrotaan Nykyajan kielenoppaan kohdassa Tarkkuusarviot.