Mittayksiköt, luku 10 Lämpö:

Termodynaaminen lämpötila

Käytännölliseltä kannalta lämpötila on yksi suure, jolle on SI-järjestelmässä yksi yksikkö, mutta lämpötila voidaan ilmaista suhteessa absoluuttiseen nollapisteeseen tai veden jäätymispisteeseen Muodollisesti asia on kuitenkin määritelty niin, että kyseessä on kaksi lämpötilasuuretta, termodynaaminen lämpö­tila ja celsis­lämpö­tila, joilla on omat yksikkönsä, kelvin (K) ja celsiusaste (°C). Koska nämä suureet on määritelty niin, että niiden erotus on kiinteä arvo, yksiköt ovat samansuuruiset (1 K = 1 °C).

Nimi kelvin (v:een 1968 asti kelvinaste)
Englanniksi kelvin (v:een 1968 asti degree Kelvin)
Tunnus K (v:een 1968 asti °K)
Määritelmä 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta; BIPM:n määritelmä vielä täsmentää veden isotooppikoostumuksen; määritelmän muutos vireillä
AsemaSI-perusyksikkö
Käyttöalafysiikassa
Kerrannaisiamillikelvin (mK), kilokelvin (kK), megakelvin (MK)
EsimerkkiElohopea muuttuu suprajohtavaksi 4,2 K:n lämpötilassa.

Historiallisesti kelvin perustuu celsiusasteeseen, mutta nykyisten standardien mukaan suhde on päinvastainen. Kelvin määriteltiin olennaisesti niin, että absoluuttinen nollapiste on 0 kelviniä ja kelvin on samansuuruinen kuin celsiusaste. Kun kuitenkin kelvin määriteltiin edellä esitetyllä tavalla, jonka mukaisesti veden kolmoispisteen lämpötila on tasan 273,16 K, kiinnitettiin samalla celsiusasteen määritelmä. Tämän jälkeen veden jäätymispiste on kokeellisesti määritettävä suure, ja se on noin 273,15 K eli noin 0,01 K pienempi kuin kolmoispisteen lämpötila.

BIPM:ssä on vireillä kelvinin määritelmän muutos. Ehdotuksen mukaan uusi määritelmä perustuisi siihen, että Bolzmannin vakion arvoksi määritellään tasan 1,380 65X × 10⁻²³ J/K, missä X korvataan yhdellä tai useammalla desimaalilla ennen määritelmän vahvistamista.