Mittayksiköt, luku 1 Mitä suureet, mittayksiköt, tunnukset ja kerrannaiset ovat:

Yksiköiden nimet, lyhenteet ja tunnukset

Mittayksiköiden nimet voivat olla eri kielissä erilaisia, mutta yleensä kyse on saman kansainvälisen sanan mukautumisesta eri kieliin ja kirjoitusjärjestelmiin. Esimerkki: metri (suomi), metre (brittienglanti), meter (amerikanenglanti), Meter (saksa), метр (venäjä). Kansainvälisten standardien englanninkieliset versiot käyttävät yleensä brittienglannin mukaisia nimiä.

Suomessa ja muissakin kielissä käytetään yleisesti monien mittayksiköiden arkikielisiä nimiä. Etenkin kilo ja aste (lämpötilasta puhuttaessa) ovat tavallisia esimerkiksi sanoma­lehdissäkin, ja monista tuntuisi oudolta, jos uutisessa kirjoitettaisiin kilogrammasta ja celsiusasteesta. Toisaalta tieteellisessä tekstissä, lakikielessä, viranomaisten päätöksissä ja muissa muodollistakin tarkkuutta vaativissa yhteyksissä ei pitäisi käyttää arkikielisiä nimiä. Usein hyvä vaihtoehto on käyttää mittayksikön tunnusta, esimerkiksi ”16 °C” eikä arkikielisesti ”16 astetta” tai virallisesti ”16 celsiusastetta”.

Yksiköiden arkikielisiä nimiä
Arkik. Virallinen Tunnus
aste celsiusaste °C
desi desilitra dL, dl
kilo kilogramma kg
kuutio kuutiometri
milli millimetri mm
neliö neliömetri
sentti senttimetri cm

”Kuutio” voi tarkoittaa myös kuutiodesimetriä (dm³) muun muassa mopon moottorin iskutilavuudesta puhuttaessa. ”Sentti” voi tarkoittaa myös senttilitraa (cl, cL) esimerkiksi puhuttaessa alkoholijuoman anniskelusta.

Kulmasta puhuttaessa ”aste” on sekä virallinen että arkikielinen nimi.

Mittayksiköistä on aiemmin yleisesti käytetty erilaisia lyhenteitä (engl. abbreviation), jotka perustuvat yksikön nimeen jollakin kielellä, esimerkiksi sek. = sekunti, gr. = gramma, ft. = foot (= jalka). Vaikka lyhenteitä on jossain määrin käytössä, nykyisin pyritään yleisesti käyttämään tunnuksia (engl. identifier), jotka määritellään jossakin standardissa tai­ va­sta­avassa. Useimmiten tunnus on alkuperältään lyhenne, mutta on myös muunlaisia tun­nuk­sia, esimerkiksi kreikkalainen Ω-kirjain ohmin tunnuksena ja asteen merkki (°).

Useimmille mittayksiköille käytetään suomen kielessä nykyisin tunnuksia eikä lyhenteitä. Suomen kielen huoltajien (Kotimaisten kielten keskus ja suomen kielen lautakunta) kannan mukaan kuitenkin yleiskielessä pitäisi käyttää eräiden tunnusten sijasta suomenkielisiä lyhenteitä: tunti t (tunnus h), vuorokausi vrk (tunnus d), vuosi v (tunnus a) ja tonni tn (tunnus t).

Suomen kielessä oli aiemmin horjuvuutta sen suhteen, käytetäänkö mittayksiköiden lyhenteissä pistettä. Nykyisin ne ovat pisteettömiä; esimerkiksi tunnin suomenkielinen lyhenne (t) on pisteetön, kuten myös sen tunnus (h).

Englannin kielessä käytetään kansainvälisiä tunnuksia pisteettöminä, esimerkiksi ”s” (sekunti). Ajan yksiköistä käytetään kuitenkin myös lyhenteitä (vaikka tämä ei olekaan standardien mukaista), ja ne kirjoitetaan usein pisteellisinä, esimerkiksi ”sec.”.

Englannin kielessä on horjuvuutta anglosaksisten mittayksiköiden tunnusten kir­joit­ta­mi­ses­sa. Esimerkiksi jalan lyhenne kirjoitetaan usein pisteettömänä (ft). Tämän sivuston kuvauksissa tällaiset lyhenteet esitetään vain pisteettöminä, mainitsematta pisteellistä vaihtoehtoa (ft.).