Mittayksiköt, luku 1 Mitä suureet, mittayksiköt, tunnukset ja kerrannaiset ovat:

Yksikönkaltaiset käsitteet ja epätarkat yksiköt

Edellä sanottu koskee varsinaisia yksiköitä, jotka on määritelty standardeissa tai vastaavissa tai jotka ovat muutoin hyvin vakiintuneita. Yksikkönä sanan laajassa merkityksessä voidaan käyttää mitä tahansa jonkin suureen arvoa, joka on määritelty täsmällisesti. Kun sanotaan, että jokin esine on kaksi kertaa niin pitkä kuin toinen, niin jälkimmäisen pituutta käytetään tavallaan mittayksikkönä. Luonnollisempaa on kuitenkin pitää yksikköinä vain sellaisia arvoja, joiden avulla muita arvoja esitetään yleisesti.

Täsä sivustossa käsitellään myös useita epätarkkoja yksiköitä, jotka eivät ole yksiköitä edellä kuvatussa mielessä, mutta joita voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin kuin yksiköitä. Esimerkiksi vuosi ei ole aito yksikkö, koska vuodelle on useita erilaisia määritelmiä, ja esimerkiksi kalenterivuoden pituus on vaihtelevasti 365 tai 366 vuorokautta. Esimerkiksi ilmaus ”64 vuotta” ei siksi ole täsmällinen, mutta se on hyvin moniin tarkoituksiin riittävän tarkka.

Vielä väljemmin voidaan puhua yksikönkaltaisista käsitteistä silloin, kun yksikön tapaan käytetyllä asialla on eri merkityksiä eri yhteyksissä ja suureen arvokin voi olla muuttuva. Esimerkiksi ”Suomen pinta-ala” on tällainen käsite: se voidaan määritellä eri tavoilla, ja lisäksi miten tahansa määriteltynä se on arvoltaan muuttuva. Se on kuitenkin monissa yhteyksissä käyttökelpoinen havainnollistamisen väline, esimerkiksi kuvattaessa, että jonkin alueen koko on puolet Suomen pinta-alasta.