Raportti WWW 94 -konferenssista

Osallistuin WWW 94 -konferenssiin 25. - 27. toukokuuta 1994. Tämä kertomus kuvaa lähinnä saamaani yleisvaikutelmaa, koska konferenssin aineisto tullaan julkaisemaan sekä WWW:ssä (URL http://www1.cern.ch/WWW94/Proceedings.html) että paperilla. Lisäksi on jo WWW:llä luettavissa useita yksityiskohtaisiakin matkakertomuksia, URL http://www1.cern.ch/WWW94/TripReports.html. (URL on WWW-maailmassa käytetty tapa ilmaista WWW:ssä olevan dokumentin osoite. Normaalisti käyttäjä ei näe niitä kirjoitettuina, mutta paperiversion lukijalle niistä voi olla hyötyä.)

Tämän raportin alussa on lyhyt WWW:n yleisesittely niille, joille aihepiiri on outo. Toisaalta kyseinen esittely perustuu osittain asioiden jonkinasteiseen kiteytymiseen mielessäni konferenssin aikana ja sen vaikutuksesta, joten se voi olla kiinnostava aiheeseen vihkiytyneillekin.

Jukka Korpela

Mikä on WWW

WWW (World Wide Web, Web) on informaatiojärjestelmä, jossa olennaista on kahden vanhan idean yhdistyminen tavalla, joka avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Nämä ideat ovat maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko ja hyperteksti.

WWW perustuu Internet-verkon käyttöön. Nimitys Internet on osittain moniselitteinen ja hankalasti määriteltävissä. Olennaista on, että se on miljoonien ihmisten helposti käytettävissä ja jatkuvasti laajentuva. Siihen kuuluu hyvin suuri määrä opetus- ja tutkimusyksiköitä, mutta yksityiset yritykset ovat vauhdilla tulossa mukaan. Vielä melko tavallinen käsitys Internetistä vain akateemisena verkkona on pahasti vanhentunut.

Hyperteksti tarkoittaa tiedon esittämistä siten, että tiedon osaset voivat sisältää viittauksia muihin tietoihin ja että tällaiset viittaukset, hyperlinkit, ovat lukijan helposti seurattavissa. Esimerkiksi tietosanakirjojen artikkeleissa on aina ollut viittauksia muihin artikkeleihin (muihin hakusanoihin). Hyperteksti vain tekee viittausten seuraamisen vaivattomaksi: yksi hiiren klikkaus, ja ruudulle ilmestyy se artikkeli, johon viitattiin.

Pelkän sanallisen kuvauksen perusteella on vaikea ymmärtää WWW:n luonnetta ja merkitystä. Tuskinpa Gutenbergin aikalaisetkaan, tai edes Gutenberg itse, ymmärsivät, miten kirjapainotaito mullistaisi maailmaa. Seuraava raportti ehkä valottaa asioita joiltakin näkökannoilta. Ensin kuitenkin muutamia keskeisiä piirteitä WWW:stä:

WWW on teknisesti melko yksinkertainen järjestelmä ja suunniteltu käyttäjien tarpeisiin, ei niinkään atk-teknisesti hienoksi
WWW on laajasti käytössä mm. tutkimusraporttien ja muiden julkaisujen levittämiseen
WWW tarjoaa erittäin nopean julkaisukanavan; tieto saadaan halukkaiden kuvaruudulle samalla minuutilla, kun kirjoittaja pitää sitä riittävän valmiina levitykseen
WWW voi toimia sekä virallisen tiedottamisen ja julkaisemisen välineenä että epävirallisena julkaisukanavana.

WWW:tä on kehitetty erityisen aktiivisesti Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä ja Yhdysvaltain superlaskentakeskuksessa NCSA:ssa. WWW:n nopeasta laajenemisesta antaa hyvän kuvan lista What's New With NCSA Mosaic, URL http://www.ncsa.uiuc.edu/SDG/Software/Mosaic/Docs/whats-new.html, johon ilmestyy päivittäin tietoja monista uusista palveluista WWW:ssä. Mainittakoon myös, että konferenssissa mainittiin Kiinan liittyneen Internetiin - ja samalla ilmoittaneen WWW-palvelimestaan. Monenlaisia lukuarvioita WWW:n kasvuvauhdista esitettiin, mutta on vaikea sanoa, mikä olisi kuvaavin mittari. Olennaista on kasvun eksponentiaalisuus ja se, että tätä menoa ollaan pian tilanteessa, jossa Internetin liikenteestä valtaosa on WWW-liikennettä.

Vaikutelmia konferenssista

Konferenssissa ei esitetty mitään suuria yksittäisiä julkistuksia. Sen sijaan se antoi vaikutelman, että WWW-järjestelmä leviää erittäin nopeasti monella eri ulottuvuudella: tietoa tarjoavien organisaatioiden määrä, tiedon määrä ja monipuolisuus, käyttäjien määrä ja sovellusmahdollisuudet. Yleinen innostus vallitsi, ja välillä tuntui siltä, että ihmiset kilpailivat sillä, kuka esittää hurjimpia arvioita WWW:n vaikutuksesta maailmaan. Atk-tekniikkaa käsiteltiin varsin vähän, ja käsittely keskittyi ns. sovellustason asioihin. Toisin sanoen tietoliikenneverkon ja siinä olevien palvelinkoneiden käytettävyys ja jatkuva tehostuminen oletettiin itsestäänselvyyksiksi.

Keskeisiä asioita ja aihepiirejä olivat mielestäni seuraavat:

Internet ja sen myötä WWW muuttuvat yhä "kaupallisemmiksi" eli yksityiset yritykset tulevat vahvasti mukaan. Tähän suhtauduttiin eri tavoin: sitä pidettiin luonnollisena ja toivottavana kehityksenä, mutta myös enemmän tai vähemmän epämääräisiä pelkoja tuli esiin. Kukaan ei kuitenkaan kiistänyt sitä, että kehitys on kohti laajempaa "kaupallisuutta".
"Kaupallisuuteen" liittyy myös se, että osa tiedon tarjoajista haluaa elää sillä eli tarjota tietoa maksua vastaan. Menetelmäksi muodostunee ns. digitaalinen raha. Se puolestaan edellyttää nykyaikaisten salakirjoitusmenetelmien käyttöä.
Salakirjoituksesta etsittiin ratkaisuja myös tietosuojan ongelmiin (esim. yksilöä koskevien tietojen rajaaminen vain yksilön itsensä saataville), tiedon varmentamiseen (digitaalinen allekirjoitus) ja luotettavien äänestysmenettelyjen kehittämiseen verkkoon.
WWW:n käyttämää kuvauskieltä HTML:ää kehitetään jatkuvasti, ja lähiajan tavoitteena on tukea mm. matemaattisten kaavojen ja taulukoiden järkevää esittämistä. Tilanne on melko sekava, koska työtä tehdään eri paikoissa ja koska WWW-käyttöliittymät eivät ole mitenkään selkeästi jonkin määrätyn HTML-määrittelyn tasolla.
Myös HTML:ää tuottavia ns. wysiwyg-editoreja kehitetään aktiivisesti eri puolilla. Tiedon tuottajien kannalta tämä merkinnee, että kannattaa jonkin aikaa odotella ja kokeilla kyseisiä tuotteita ennenkuin päätetään, millä välineillä tietoa ryhdytään merkittävässä määrin tuottamaan. (Vaihtoehtona on käyttää jotakin tavanomaista tekstinkäsittelyohjelmaa ja erikseen muuntaa dokumentit HTML:ksi konversio-ohjelmilla, joita niitäkin kehitetään jatkuvasti.)
WWW on jo tällä hetkellä monissa organisaatioissa keskeinen julkaisukanava. Epäselvää on, missä määrin se tulee korvaamaan vanhoja julkaisutapoja ja missä määrin vain täydentämään niitä, toisaalta tarjoamalla käyttäjille vaihtoehtoisen tavan saada dokumentti ja toisaalta toimimalla välineenä, jonka kautta julkaistaan sellaista, mitä ei muuten julkaistaisi lainkaan (esim. työversiot, pikkuraportit, yksityiset julkaisut).
WWW tarjoaa lisääntyvässä määrin myös muita toiminnan kehittämisen tapoja kuin verkkojulkaiseminen. Sovelluksia, joita kokeiltu tai joista ollaan ainakin kiinnostuneita, ovat sähköpostin ja newsin liittäminen WWW:hen nykyistä paremmin sekä elektronisten lomakkeiden täyttö ja lähettäminen. Myös WWW:n ja MUD-tyyppisten pelien yhteenliittäminen mainittiin, ilmeisesti täysin vakavassa mielessä: WWW tarjoaisi informaatiota virtuaalitodellisuuspeleille.
WWW:n laajentuessa muodostuu tiedonhaun menetelmien kehittäminen yhä tärkeämmäksi. Pelkkä hypertekstirakenne ei ole riittävä, vaikka se onkin joustava keino sen jälkeen, kun on saatu jokin ote halutusta tiedosta (WWW:ksi: URL). Useita erityyppisiä lähestymistapoja on toteutettu, mm. virtuaalisia kirjastoja, joihin on koottu tietoja aihepiireittäin, ja hakumenettelyjä, joissa tietoa haetaan avainsanojen, Boolen lausekkeiden tai jopa englanninkielisten kysymysten avulla.
WWW-katseluohjelmista selvästi suosituin on Mosaic, joka tosin on pikemminkin ohjelmaperhe kuin yksittäinen ohjelma. Monet jopa käyttävät Mosaic-sanaa WWW:n synonyymina. Osasyynä on, että "WWW" ei ole termiksi sopiva ilmaisu; varsin monet käyttivätkin sen sijasta termiä "Web".
WWW tulee pysymään melkoisen säätelemättömänä kokonaisuutena. Vaikka kesällä onkin tarkoitus perustaa jonkinlainen kansainvälinen WWW-organisaatio, sen rooli tulee varmaankin olemaan, että se yrittää suosituksilla koordinoida toimintaa eikä määräyksillä ohjailla sitä.

Muuta

Konferenssin järjestelyt olivat epätasaiset: vaikka monet asiat sujuivat sutjakasti, jotkin klikkasivat pahasti.

Konferenssin virallinen paikka oli "CERN, Geneva (Switzerland)". Käytännössä konferenssi järjestettiin yksinomaan CERNin tiloissa, siis aika kaukana Genevestä. Ei siis ollut houkutusta lähteä kaupungille kesken päivää vähemmän kiinnostavien esitysten aikana.

Matkakustannusten vähentämiseksi lähdin paluumatkalle vasta konferenssia seuraavana sunnuntaiaamuna. Hyvänä puolena oli, että oli aikaa tutustua Geneveen, jossa on arvioni mukaan nähtävää juuri sopivasti yhdeksi päiväksi.