Olen saanut kolmelta henkilöltä kirjallisia kommentteja luonnokseeni Visio tietojenkäsittelystä TKK:ssa vuonna 2000.
Alun perin aikomukseni oli tehdä kommenteistani kooste, joka on jäsennetty luonnoksen rakenteen mukaan eli esittäen kuhunkin osaan esitetyt kommentit yhdessä. Kommentoijien vähyys on tehnyt tämän epätarkoituksenmukaiseksi, joten esitän seuraavassa kommentit muutoin sellaisinaan, mutta esitän kursiivilla omia huomautuksiani eli kommentoin kommentteja. Nämä "vastakommentit" on tarkoitettu vain selventämään sitä, mitä luonnoksessani olen tarkoittanut, tai selostamaan lyhyesti sitä keskustelua, jota luonnoksestani käytiin johtoryhmässä. Kommenttien varsinaiseen sisältöön en siis tässä puutu, paitsi että totean vain yleisesti, että kommentit käsittelevät tärkeitä kysymyksiä ja ovat muutenkin huomionarvoisia.
sivu 1 eka kpl korkeakouluyhteisöön kuuluu paljon labra, työpaja ja teknistä henkilökuntaa, jotka tuskin 5 vuoden päästä ovat tietokoneiden ja tiedonsiirron tehokasta käyttäjäkuntaa ja tuskin tarvitsevat omia henkilökohtaisia mikroja. Omia sorveja ehkä. sivu1 5 kpl (Kaikissa yksiköissä....) Onko millään tavalla realistista (kai visioissakin on jotain realismia) ajatella, että joku tukihenkilö kantaisi huolta yksikön kunkin työntekijän henkilökohtaisten atk-taitojen kehittämisestä ja kouluttamisesta. Millä resursseilla tällaiseen päästäisiin. ---- Nettiviestintä kuulostaa tuossa laajuudessa kamalalta. Saattaa olla, että se on toteutuvaa, mutta on kyllä aika kamalaa, kun ihmisten keskeinen vuorovaikutus tapahtuu koneen välityksellä. Opetushan on yksi vuorovaiku- tuksen muoto. ------ sivu 5 3 kpl Onko tarkoitus tappaa mikrotukikeskus ? ------ Visiosta jäi vähän hapan jälkimaku. Onko maailma todella menossa tuohon suuntaan. Haluanko mukaan, vai hyppäänkö pois kelkasta ?Kysymyksen "Onko tarkoitus tappaa mikrotukikeskus ?" johdosta: Kirjoittamani muotoilu tarkoitti, että nykyisen kaltaista mikrotukikeskusta ei olisi. Olin, ehkä tyhmästi, piilottanut ajatuksen yleisluonteisen muotoilun alle. Mutta ajatus siis todellakin on, että mikrojen yms. myyntiä ei harjoitettaisi. Ja tämä siis on minun ehdotukseni tässä valmisteilla olevassa asiassa.
Alkupää sisällön puolesta aika lailla OK. Paperin luonteen vuoksi voisi harkita suomentamista. (net, meil nyyssi). > Pienryhmäopetuksesta merkittävä osa tapahtuu atk-luokissa, joissa > opiskelijat työskentelevät pääosin itsenäisesti mutta saavat > pulmatilanteissa henkilökohtaista ohjausta. Anteeksi kuinka? Onkohan kyseessä pienryhmäopetus, vai itseohjautuva harjoitus. Vai kenties koneen käyttö opiskeluun muuten vain. Tarkoitetaanko tällä oikeastaan vain sitä, että assistenttien vastaanotot siirretään atk-luokkiin? > Opetuksessa käytettävät tietokoneet eivät pääsääntöisesti ole em. > yleiskoneita vaan opetusta antamien yksiköiden rahoittamia ja > hallinnassa, joskin ne yleensä sijaitsevat atk-keskuksen > tiloissa. Entä käyttäjätunnukset. Jos koneet ovat osastojen hallinnassa kuka vastaa käyttäjätunnuksista. Käyttö opetusajan ulkopuolella? Mikä olisi esimerkiksi 3d luokan status? Koneosaston omistama ja muu kuin ideas käyttö kielletty? Varmasti on tarpeen maksattaa kuluja osastoilla vaadittavien resurssien mukaan. Koneiden jättäminen yksiköiden hallintaa ei ole ainoa vaihtoehto. Yhtenäinen ympäristö (samat levyt, käyttäjätunnukset, perusympäristö) on arvokas asia. Tämä on varsin merkittävä linjapäätös. Yhtenäisesti hallitu kokonai- suus vai monta erillistä yksikköä. Varsinkin ohjattuun opetukseen käytetty kone on varmasti syytä laskuttaa käyttäjälaitokselta. Samoin on syytä laskuttaa kurssien aiheuttamista lisäkustannuksista (levyt, neuvonta, koneaika, lisenssit). Kokonaisten koneiden tasolla tehtävä jako ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. > Opiskelijoiden käytettävissä on jäljempänä kuvattavia yleiseen > käyttöön asetettuja laitteita, mutta käytännöllisesti katsoen > kaikilla opiskelijoilla on kotonaan mikro ja modeemi taikka > muu tietoliikennejärjestely. > Atk:n järjestely perustuu oletukseen, että jokaisella opiskelijalla > ja henkilökuntaan kuuluvalla on kannettava mikro, joka voidaan > joustavasti kytkeä verkkoon korkeakoulun tiloissa. Täten perinteisiä > pääte- ja mikroluokkia ei ole. Sen sijaan on yleisessä käytössä > tehokkaita työasemia, joissa on isokokoinen, hyvän resoluution > tarjoava näyttö ja multimediaominaisuudet vaativaan käyttöön. > Käyttö edellyttää normaalisti etukäteisvarausta ja on maksullista > (tuntilaskutus). Varmasti lähes jokaisella opiskelijalla on käytössä mikro, jolla voi sujuvasti hoitaa useita asioita. (triviaali ohjelmointi, raportit). Varmasti osa sähköisestä viestinnästä voi hoitua kotoa käsin modeemin tms välityksellä. On kuitenkin paljon toimintoja, joita ei kannata siirtää kotikoneisiin. Yksi este on lisenssikysymykset. Vaikka saataisiin hyvät campus sopi- mukset, ei kaikkia opiskeluaikana tarvittavia ohjelmistoja ole järkeä hankkia itselle. Perinteisten pääteluokkien merkitys ei kuitenkaan häviä. En näe paljoakaan järkeä kannettavan käytössä raahattavana päätteenä. Kannettavien näyttö ja näppäimistöt eivät tuossa vaiheessa ole tarpeeksi kehittyneitä kil- paillakseen oikeiden päätteiden kanssa. (siis kannettavien ei raahattavien tai perävaunumallien.) Itse asiassa viestintä käyttö luo paineita pikapäätteisiin, joilla voi hoitaa pikku asiat (ilmoittautumiset, tulokset, postien tarkistus) Tuo joustava liittäminen koulun verkkoon on varsin mielenkiintoinen näkemys. Ainakaan se ei helpota turvallisuusongelmia. Verkot ja osoite- järjestelmät varmasti kehittyvät. en epäile sitä. Verkkoon liittyminen on kuitenkin yllättävän vaativaa. (osoitteiden hallinta, oikeuksien ja- kaminen koneille, todella katkeamaton verkko). Tietojen siirtoa varten pitää kehittää tehokas ratkaisu. Sitä varten voi olla syytä liittää koneet nopealla yhteydellä koulun koneisiin. Se ei kuitenkaan voi korvata (X-)pääteluokkia.Pari kommenttiani kommentin alussa esitettyihin kysymyksiin: Luonnokseni ajatukset atk:n hyväksikäytöstä opetuksessa ja opiskelussa ovat vielä varsin jäsentymättömiä. Mutta joka tapauksessa muodot tulisivat olemaan moninaisia, mm. kommentissa mainitut pienryhmäopetus, itseohjautuva harjoitus ja koneen käyttö opiskeluun muuten vain. Muotoilu "assistenttien vastaanotot siirretään atk-luokkiin" voi sekin joissakin tapauksissa olla osuva, joskin enemmänkin ne vastaanotot ehkä korvautuvat sillä että assistentit vastaavat meilitse ja nyysseissä esitettyihin kysymyksiin.
1- Peruskriteerit:
Visiointi, kuten ennustaminen yleensäkin, vaatii tiettyjä peruskriteerejä
onnistuakseen. Näistä mielestäni tärkeimmät ovat päämäärien tarkka
määrittely pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, koknaisvaltaisuus ja
toteuttamiskelpoisuus.
2- Lähtökohdat:
"Visio tietojenkäsittelystä TKK:ssa vuonna 2000" ei voi olla erillään koko
korkeakoulun visiosta. Päinvastoin lähtökohtana on toimia sen alaisuudessa
ja vahvistaa sen tavoitteita ja pyrkimyksiä. Tästä syystä näkisin
ensimmäisenä tehtävänä ottaa selvää Tkk:n pyrkimyksistä ja tavoitteistä. Ne
ovat lyhyesti kuvattuna esimerkiksi Tkk:n Toiminta- ja taloussuunnitelmassa
vuosiksi 1995-1998:
a - Teknistieteellinen kehityksen edistäminen.
b - Korkeimpaan kansainväliseen tasoon pyrkiminen.
c - Yhteiskunnan tulevien tarpeiden ennakkoiminen.
d - Jatkuvuuden varmistaminen (peruskoulusta--->korkeakouluun)
e - Taloudellisten resurssien kehittäminen.
3- Visioinnin toteuttamiskelpoisuus:
perustuu laajalti nykytilanteen kartoitukseen, resurssien (varsinkin
taloudellisten) ennustamiseen ja kansainvälisen kehityksen seurantaan.
Johtolankana on pyrkimys tavoitteiden toteutumiseen.
4- Nykytilanne:
Atk-alalla näkyvin trendi viime vuosina on ollut USA:n vetämä
"Informaatioväylä". Tkk ja muut atk-alan kehittäjät Suomessa ovat
vastanneet haasteeseen ja onnistuneet pitkälti luomaan peruspohjan tälle
kehitykselle. Kysymys informaatioväylän tarpeellisuudesta on mitattava
(Tkk:n näkökulmasta) oman mittapuun mukaan. Se vastaa hyvin ym a,b ja c:n
tavoitteita.
Informaatioväylän peruspohja rakentuu mielestäni seuraaviin perustuksiin:
laaja ja tehokas verkko, tehokkaat koneet, toimivat ohjelmat ja
korkeatasoinen tietotaito. Nämä kehittyvät jatkuvasti ja kovalla vauhdilla.
Jokainen kehitys melkein romuttaa edeltäjänsä - paitsi tietotaito, joka
ruostuu hitammin, mutta silti ruostuu jos uusia virikkeitä ei saada ja
valpas kansainvälinen seuranta jää taka-alalle.
5- Jukan visiointi:
a- Tietotaito:
Jukka aloittaa suoraan mainitsematta tavoitteita ja kartoittamatta
nykytilanetta. Ensimmäinen otsikko "Tietokoneiden käyttötaito" osuu
mielestäni oikeaan koska hän lähtee liikeelle ihmisistä ja niiden
tietotaidostaan. Ainoa perin juurin kyseenalainen asia, joka toistuu usean
kerran visiosssa: "Muusta kuin....atk-asioissa veloitetaan käytetyn työajan
mukaan". Tästä herää kysymys: ketä veloitetaan? Joutuuko opiskelija tai
työntekijä maksamaan atk-resurssien käytöstä tai onko maksullisuus keino
kustannustietoisuuden lisäämiseen? Jos vastaus on ensimmäisen vaihtoehdon
mukainen se on ristiriitainen koko korkeakoulun tavoiteasettelun kanssa. Se
estää köyhimmät työntekijät ja opiskelijat todellisesta työnteosta.
Tieteellinen lahjakkuus ei vältämättä kulje rinta rinnan varallisuuden
kanssa. Sen sijaan laitoksien ja osastojen maksullisuus ja kiintiöt ovat
hyödyllisiä kasvattamaan kustannustietoisuutta ja tarpeeksi kontrollia ettei
resurssien värinkäyttöä pääse tapahtumaan.
b- Verkko
Jukka käsittelee verkkoa aika laajalti: "Nettijulkaiseminen",
"Nettiviestintä", "Tietokoneidenavusteinen opetus"ja "Tietoliikenne".
Kaikki otsikot ovat mielestäni asiallisesti käsiteltyjä paitsi
"Tietokoneidenavusteinen opetus", jossa esiintyy tiettyjä yliammuttuja
toiveita: "Perinteistä luento-opetusta ei juurikaan
ole....Pienryhmäopetuksesta merkittävä osa tapahtuu atk-luokissa, joissa
opiskelijat työskentelevät pääosin itsenäisesti.....opiskelijat laativat
tutkielmia ja alustuksia, jotka julkistetaan netissä ja joista yhdessä
keskustellaan netissä.."
Näissä esityksissä on vakava vaara koska ne poistavat erään tärkeän tekijän
oppimisprosessissa: sosiaalisen tekijän. Tämän lisäksi kielivaikeudet
muodostavat lisäesteitä monille suomalaisille ja varmasti kaikille
ulkomaalaisille opiskelijoille. Jos nykyluennot ovat kuivia ja tylsiä,
täytyy muuttaa niiden luonne. Projekti- ja tiimityöskentelyä tulee painottaa
enemmän. Tietokoneavusteinen opetus tulee olemaan tärkeä, mutta se ei saisi
pyyhkiä luovaa sosiaalista yhdessätyöskentelyä ja kontakteja. Ne ovat
erittäin tärkeitä levittämään ja syventämään ihmistietotasoa.
c- Koneet ja laitteet:
Jukka käsitteee niitä seuraavissa kohdissa: "Yleiskoneet", "Tiedon tallennus
ja varmuuskopiointi", "Laskenta", "Erikoisresurssit" ja "Henkilökohtaiset
laitteet". Yleiskoneissa palataan vielä kerran maksullisuuteen kohdassa
"ylimenevän osuuden maksaa .... joko se yksikkö... tai opiskelija itse."
Opiskelijalle voi mielestäni antaa ylimääräistä kapasiteettia
erikoisluvalla. Kyllä ao. yksikön tulee olla maksajana jos asia hyödyttää
yksikön toimintaa.
Kohdassa "Laskenta" en oikein ymmärtänyt seuraavan lauseen tarkoitusta
"jotka varataan yhden tutkijan käyttöön kerrallaan"???
Kohdassa "Henkilökohtaiset laitteet" on muutama kyseenalainen asia:
i- Lause "Atk-keskus myös välittää eri yksiköiden vanhoja
laitteita...Muutoin korkeakoulu ei myy tietokonelaitteita tai -tarvikkeita
mutta voi käypää vuokraa vastaan antaa tiloja kiinnostuneiden yritysten
käyttöön." Minkä takia? Kun kerran "Atk-keskus tekee selvityksiä ja antaa
suosituksia henkilökohtaisten tietokoneiden sekä niiden oheislaitteiden ja
ohjelmien valinnasta". Tietokonelaitteiden ja ohjelmien sisäinen myynti on
edullisin tapa seurata mullistuksia tällä alalla. Miten voisi säilyttää
tietotaitoa ilman, että vaikkapa vain myymällä laitteita ja ohjelmia pääsisi
seuraamaan alan nopeaa kehitystä? Syy siihen, että mikrotukikeskuksen
neuvova rooli on ollut vähäistä tähän asti johtuu suuresta työmäärästä ja
pienistä resursseista. Parempi vaihtoehto kuin antaa myynti ulkopuoliselle
on laajentaa mikrotuen tiloja, lisätä sen henkilö- ja taloudellisia
resursseja, kytkeä sen toiminta eri yksikköiden atk-tukihenkilö-verkostoon
ja uudelleen määritellä sen rooli ja tehtävät. Tämä on edullisin tapa
säilyttää tietotaito ja säästää opiskelijoiden ja korkeakoulun mikro- ja
ohjelmahankintabudjettia (huolimatta siitä, onko toiminta verollista tai
verotonta).
ii- Kohta "Atk:n järjestely perustuu oletukseen, että jokaisella
opiskelijalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on kannettava mikro..Täten
perinteisiä pääte- ja mikroluokkia ei ole" on liian optimistinen ja tuskin
toimiva järjestely. Kannettavien mikrojen teho ja ohjelmien päivitykset
muuttuvat sellaista vauhtia, että tuskin monilla on taloudellisia resursseja
pysyä mukaan. Jatkolause tässä kappaleessa kuitenkin tarjoaa "tehokkaita
työasemia, joissa on isokokoinen, hyvän resoluution tarjoava näyttö..".
Tämä kumoaa osittain edellisen väitteen. Tässä taas edellytetään
maksullisuutta - keneltä? Opiskelijaltako??
iii- Seuraavassa kappaleessa "Modeemiyhteyksistä korkeakoulu perii
maksun..". Tämä on este monille opiskelijoille ja tutkijoille. Eikö riitä,
että eri yksiköitä laskutetaan käytön mukaan ja kiintiöiden perusteella??
d- Ohjelmistot: on lyhyesti ja hyvin kirjoitettu paitsi viimeinen lause:
"..,että myös opiskelijat voivat osallistua pienehköä maksua vastaan." Miksi
maksullista??
e- Muut asiat
- Etätyö: Varmasti varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto. Asialla
kuitenkin on monta negatiivista puolta: jo opiskelijoiden kohdalla mainittu
sosiaalinen tekijä - mahdollisten ongelmien ja virheiden yhdessä
selvittäminen - työtovereilta uuden oppiminen, jne
Vielä eräs asia, joka liittyyt maksullisuuteen ja epäsuorasti
yhtiöittämiseen: Koulutus ja tutkimus ovat kansantaloudellisesti
pitkäaikaisia sijoituksia, jotka sinänsä eivät voi tuottaa välitöntä
voittoa. Sellaisenaan ne ovat tietty uhraus joka tuottaa tuloksia pitkällä
tähtäyksellä.Joskus on maltettava odottaa tehdyn työn näkyviä tuloksia vasta
seuraavalta sukupolvelta. Tämän asian optimoinnissa on edettävä varoen ja on
turha odottaa, että se muuttuisi lyhyellä aikavälillä liiketoiminnalliseksi
voittolähteeksi (kyse on kansantaloudesta ei yksittäisestä firmasta).
Omenapuun tuotto vaatii vähintään 10 kasvuvuotta!!
Aluksi kommentoisin kommentissa esitettyä kritiikkiä vision luonteesta.
Mielestäni visio ei ole suunnitelma vaan "näky", jonkinlainen ajatuksellinen
hahmotelma tulevaisuuden tilanteesta. Visiot vaikuttavat, jos vaikuttavat,
toimintaan varsin välillisesti. Ja ymmärtääkseni meiltä on nyt tilattu
nimenomaan visio, ei toiminta- ja taloussuunnitelmaa.
Visiossa on tietysti aina mukana sekä ajatus siitä, millaiseksi tilanne tulevaisuudessa muodostuu, että ajatus siitä, millaiseksi sen pitäisi muodostua. Oma käsitykseni on se, että visiossa esitetyt asiat ovat pääosin sellaisia, jotka toteutuvat, halusimme tai emme, ja korkeakoulu (tai atk-keskus erityisesti) voi vaikuttaa lähinnä siihen, miten ja millä vauhdilla ne toteutuvat.
Maksullisuus on mukana vähän joka kohdassa. Se ei ole minun keksintöäni, vaan olen ottanut annettuna tosiasiana, että TKK:ssa on nykyisin "päällä" ajatus maksullisuudesta ja sisäisistä markkinoista. Minusta usein tuntuu, että kyse on itsetarkoituksellisesta puuhastelusta ja muotikäsitteiden viljelystä (esim. "tulosvastuu", joka ei suinkaan sisällä sitä, että joku todella vastaisi päällään tai edes omalla kukkarollaan tuloksista). Rehellisesti sanoen: sirottelin niitä maksullisuusjuttuja sinne tänne, kun oletin, että jos niitä ei ole, niin visio käsketään kirjoittaa uudestaan sen muusta sisällöstä riippumatta.