Unix-opas, luku 8 Liitteet:

Oppaan historia ja muuta selittelyä

Tämän oppaan varhainen edeltäjä oli TKK:n atk-keskuksen Unix-alkeisopas, jota kehittelemässä oli varsin monia ihmisiä, joista on syytä erikseen mainita Päivi Hyvärinen ja Sanna Suominen. Sitä laajentamalla minä (Jukka Korpela), pyrkien noudattamaan oman oppaani Kirjoita asiaa oppeja, kehittelin Unix-oppaan.

Kun TKK oli irtisanonut työsuhteeni tammikuussa 2001 ja saman tien estänyt minulta TKK:n tietokoneiden käytön, jouduin miettimään, mitä tehdä erilaisille Web-sivuilleni. Minusta riippumattomista syistä Unix-opasta ei ollut pitkähköön aikaa julkaistu painettuna vihkosena, ja osittain tämän takia sen Web-version kunnossapito oli jäänyt vähälle. Toisaalta oppaan sisältö on pääosin sellainen, että sen ei pitäisi kovin aktiivista ylläpitoa tarvitakaan. Päätin sitten (toukokuussa 2001) muokata oppaasta suunnilleen minimimuutoksin yleisen Unix-oppaan, jossa ei ole enää TKK:hon erityisesti liittyviä seikkoja ja josta on poistettu tai korjattu selvästi vanhentuneet kohdat (esimerkiksi muinaisen Mosaic-selaimen lyhyt kuvaus!), ja panna sen uuteen Web-sivustooni.

Osassa esimerkeistä esiintyy edelleen TKK:n tietokoneiden käyttöä. Näitä en ole pitänyt tarpeellisena muuttaa vain muuttamisen vuoksi, koska kyse on kuitenkin vain esimerkeistä.

Käsitykseni mukaan tekijänoikeus oppaaseen on minulla. TKK:lla olisi käyttöoikeus niihin versioihin, jotka olen laatinut työsuhteessa ollessani. (Ks. tarkemmin tekijänoikeusfakkiani, erityisesti kohtaa Kenellä on oikeus työ- tai virkasuhteessa tehtyyn teokseen?) Kuten edellä mainitsin, monet ihmiset ovat eri tavoin vaikuttaneet oppaan muotoutumiseen, mutta tekijänoikeus on sillä, joka on luonut teoksen johonkin kirjalliseen asuun.

Eräiden termien valinnoista ks. dokumenttia Perusteluja termeille netti, nyysit yms.

Atk-alan oppaissa ja opetuksessa yksi ikuisuuskysymys on, esitetäänkö ensin käyttöjärjestelmään liittyviä asioita vai sovelluksia. Yleisten asioiden järjestelmällinen esittäminen muodostaa hyvän pohjan sovellusten käytön opettelulle mutta voi aiheuttaa vaikeitakin motivaatio-ongelmia. Tässä oppaassa on pääosin noudatettu Unix-alkeisoppaassa omaksuttua linjaa: aluksi kerrotaan yhteydenotosta Unix-tietokoneeseen ja sitten mennään sovelluksiin, ja niiden jälkeen kerrotaan "itse Unixista" kuten tiedostojärjestelmästä. Näitä kaikkia ennen on kuitenkin lisätty lyhyt johdanto Unixiin jonkinlaiseksi orientaatioperustaksi. Tämä jäsennys on tehty ajatellen erityisesti sellaisia käyttäjiä, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan aiempaa tietoa ja kokemusta Unixista.