Lukuohje

Tämä opas kuvaa Unix-tietokoneiden hyväksikäytön perusteita eikä edellytä erityisiä esitietoja. Lukijan täytyy kuitenkin hankkia muualta tiedot käyttämänsä Unix-koneen käytön erilaisista järjestelyistä kuten käyttäjätunnuksen hankkimisesta ja yhteydenotosta koneeseen sekä käytettävän Unix-järjestelmän erityispiirteistä.

Tämä opas on siis tarkoitettu ns. peruskäyttäjille ("loppukäyttäjille", end users), ei ns. ylläpitäjille. Toisaalta ylläpitäjä toki tarvitsee hyvät peruskäyttäjän tiedot, ja siksi tästä oppaasta lienee hyötyä myös ylläpitäjäksi aikoville - ja jopa ylläpitäjänä jo toimivillekin tietojen täydentämiseksi.

Tämän oppaan ajantasaisin versio on Webissä osoitteessa
http://jkorpela.fi/unix/
Opas jakautuu lukuihin ja luvut osiin, joista kukin on oma Web-sivunsa, jolta on linkki seuraavaan sivuun ja sisällysluettelosivulle. Lisäksi on tarjolla koko opas yhtenä Web-sivuna; tästä voi olla apua, jos haluat esimerkiksi etsiä jotakin sanaa oppaasta (selaimen Find-toiminnolla tms.).

Jos sinulla on kiire päästä käyttämään Unix-konetta johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi meilin ("sähköpostin") lukemiseen ja lähettämiseen, voit aluksi lukea vain

• tässä luvussa olevat tiedot merkistöistä ja merkinnöistä
• luvun Unixin lyhyt esittely
• luvun Yhteydenotto Unix-koneeseen
• luvusta Tiedonhaku ja viestintä Unix-koneissa tai luvusta Muita toimintoja ja sovelluksia Unix-koneissa sen kohdan, jossa kuvataan se sovellus, jota haluat käyttää.

Jos tarvitset Unixia vain hoitaaksesi Web-sivujen tekemiseen liittyviä teknisiä toimenpiteitä kuten tiedostojen suojausten asettamista, niin keskeisessä asemassa on luku Tiedostot ja hakemistot.

Myöhemmin kannattaa lukea opasta systemaattisemmin, jotta oppisit tuntemaan erilaisia mahdollisuuksia ja apuvälineitä, jotka helpottavat työtäsi (esim. komentojen editointi).

Yleinen lukuohje ilmenee seuraavasta jäsennyksestä: Opas jakautuu, tätä esipuhetta ja liitteitä lukuun ottamatta, seitsemään lukuun:

• Unixin lyhyt esittely, joka kannattaa nauttia alkupaloiksi.
• Yhteydenotto Unix-koneeseen, jossa on ohjeita muutamiin vaihtoehtoisiin tapauksiin. Luvusta riittää lukea se osuus, joka soveltuu omaan tilanteeseen.
• Tiedonhaku ja viestintä Unix-koneissa, joka sisältää hyvin monien käyttäjien tarvitsemaa perustietoa. Tämän luvun voi lukea missä vaiheessa haluaa, ja sen alakohdat ovat toisistaan suhteellisen riippumattomia. Aihepiireistä Web ja meili ovat sellaisia, että niiden perusteiden hallinta kuuluu nykyaikaiseen yleissivistykseen (mutta toisaalta monet käyttävät niitä muissa ympäristöissä kuin Unixissa vaikka tekevätkin joitakin asioita Unixissa).
• Muita toimintoja ja sovelluksia Unix-koneissa, josta kukin voi lukea itseään kiinnostavista aiheista tarpeen mukaan. Tämänkin luvun osat ovat suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia.
• Prosessit ja Unix-koneen toiminta yleensä, joka sisältää yleistietoa itse Unixista. Tämä luku voi tuntua hiukan teoreettiselta aluksi, ja siihen kannattaa palata myöhemmin, kun huomaa tarvitsevansa siinä esitettyjä asioita.
• Komennot, jossa kerrotaan sekä yleisiä asioita Unixin komentojen rakenteesta että kuvataan joitakin keskeisiä komentoja. Tämän luvun voi alkuvaiheessa lukea silmäillen, yleiskuvan saamiseksi.
• Tiedostot ja hakemistot. Tästä luvusta kannattaa lukea alkuvaiheessa ensimmäinen kohta. Muut kohdat kannattanee lukea siinä vaiheessa, kun on hankkinut jonkin verran kokemusta Unixin käytöstä ja on tarvetta tiedostojen ja hakemistojen hallintaan.

Liitteinä on oppaan lyhyt historiikki ja muuta selittelyä, tietoja siitä, mistä saa lisätietoja Unixista, ohjeita salasanan valinnasta ja ohjeita muutamista tavallisista pääteongelmista selviämiseen.