Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet:

Saako taulukon tai tilaston kopioida vapaasti?

Luettelosuoja

Taulukon tai tilaston kopioimisen oikeus riippuu olennaisesti sen laajuudesta. Vaikka tekijän­oikeus ei suojaa teoksen tietosisältöä sinänsä ja vaikka taulukon tai tilaston ei useinkaan voida katsoa olevan teos tekijänoikeuden mielessä, niin kyseeseen voi tulla ns. luettelosuoja (49 §). Se kuuluu ns. tekijänoikeuden lähioikeuksiin ja on varsinaista tekijänoikeussuojaa lievempi voimassaoloajaltaan: se on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jolloin työ saatettiin yleisön saataviin. Suoja-aika oli aiemmin 10 vuotta, mutta sitä pidennettiin vuonna 1998, kun toteutettiin EU-direktiivi tietokantojen suojasta. Samalla tuli käyttöön erityinen tietokantasuoja, joka on suurelta osin päällekkäinen luettelosuojan kanssa.

Suoja koskee luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta sellaista työtä, jossa on yhdistettynä suuri määrä tietoja, sekä tietokantaa, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Tähän suojaan sovelletaan suureksi osaksi samoja rajoituksia, jotka rajoittavat tekijänoikeutta.

Luettelosuoja soveltuu mm. myyntiluetteloihin, osoitekalentereihin, puhelinluetteloihin, aikatauluihin ja oletettavasti myös tiedostoon tai sen osaan, johon on koottu suuri määrä tietoja. Säädöksessä sana ”ohjelma” ei tarkoita tietokoneohjelmaa vaan esimerkiksi televisio-ohjelmia koskevien tietojen koostetta.

Luettelosuoja on voimassa siitä riippumatta, onko luettelon laatimiseen sisältynyt luovaa työtä (esimerkiksi aineiston valikointia ja muokkausta) vai onko ollut kyse ”mekaanisesta” tietojen kokoamisesta. Kuten suojan kohteiden määrittelystä ilmenee, ajatuksena on suojata kokoamistyötä.

Mitä mahdollisiin rangaistuksiin ja muihin seuraamuksiin tulee, niin luettelosuojan loukkaamiseen sovelletaan pääosin samoja säädöksiä kuin teoksen tekijänoikeuden loukkaamiseen. (60 §)

Luettelo voi olla myös teos

Tietenkin on mahdollista, että luettelo ylittää teoskynnyksen eli on myös teos, jolloin se saa luettelosuojan lisäksi tekijänoikeussuojan. Tällainen voi tilanne olla esimerkiksi silloin, kun luettelon laatiminen on vaatinut työn ja vaivan lisäksi luovaa panosta kuten tietojen valikointia tärkeyden perusteella tai tietojen omintakeista jäsentämistä.

Esimerkiksi jonkin kielen sanojen ja niiden selitysten laaja kokoelma saa todennäköisesti myös teossuojan, koska sen tekemiseen sisältyy kokoamistyön lisäksi valikointia. Ks. kohtaa Sanastot.

Suuri määrä

Ilmaisu ”suuri määrä” on tietysti tulkinnanvarainen. On esitetty, että esimerkiksi 50–100 tietoa (tietuetta) sisältävää aineistoa lienee pidettävä suurena määränä. Toisaalta tekijänoikeusneuvoston lausunto 2004:15 mainitsee kuin ohimennen, että ”Yleensä suojan saamiseksi on edellytetty satojen tai tuhansien tietojen yhdistelemistä samaan työhön.” Tällainen vaihtelu heijastanee paitsi asian epäselvyyttä myös sitä, että käytännössä varmaankin arvioidaan lähinnä työmäärää, joka tietojen kokoamiseen on tarvittu. Tämä taas ei mitenkään yksinkertaisella tavalla riipu vain tietojen lukumäärästä. Esimerkkinä mainittakoon, että nimipäiväluettelon on oikeuskäytännössä tulkittu nauttivan tekijänoikeussuojaa; aiheesta kertoo lisää Almanakkatietojen tekijänoikeus.

Valmistajan oikeus

Oikeus määrätä luettelosta syntyy luettelon valmistajalle. Tätä tulkitaan siten, että oikeus voi alun perinkin syntyä oikeushenkilölle, esimerkiksi yritykselle. Jos luettelon laatii työntekijä tai virkamies hoitaessaan työtehtäviään, on yleensä katsottava oikeuden luetteloon syntyvän tai ainakin siirtyvän työnantajalle.