Vieraita nimiä sopeutetaan suomeen

Suomen Akatemian kielitoimiston 2006-04-01 tekemällä päätöksellä ryhdytään usein esiintyviä vieraskielisiä nimiä mukauttamaan suomen kieleen. ”Tavoitteena ei ole eristyä, vaan päinvastoin avata ikkunoita Eurooppaan ja maailmalle. Meidän on helpompi ottaa vastaan ulkomaisia vaikutteita ja keskustella niistä, kun voimme käyttää suomalaisen suuhun sopivia nimiä.” toteaa kielitoimiston ylijohtaja Marcus Sädeniemi.

Ensimmäisessä vaiheessa uudistus koskee paikannimiä. Suomalaistaminen tapahtuu eri menetelmillä:

Kaupunkien nimissä käytetään siis usein kätevän lyhyttä -linna-loppua, joka on tuttu historiallista nimistä.

Etenkin Yhdysvalloissa on paljon nimiä, jotka näin muuttuvat paljon havainnollisemmiksi ja historiallista tietoa antaviksi. Esimerkiksi Louisiana > Ludviginmaa, Virginia > Neitsyenmaa, Los Angeles > Enkelkaupunki, San Francisco > Pyhän Fransiskuksen kaupunki ja Philadelphia > Veljesrakkauden kaupunki.

Uudistyksella pyritään myös väistämään poliittisia ja ortografisia kiistoja eri paikkojen nimistä. Esimerkiksi Kiinan pääkaupungista on valitettavan kirjavasti käytetty muotoja Peking ja Beijing, mutta uusi virallinen suomalainen nimi perustuu nimen merkitykseen (’pohjoinen kaupunki’): Pohjanlinna.

Esimerkkinä uudesta nimikäytännöstä on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen virallinen luettelo maailman maiden ja niiden pääkaupunkien nimistä. Täydellinen lista on osoitteessa http://www.kotus.fi/www-julkaisut/nimisto/maidennimet03.pdf, mutta seuraavassa on sen keskeinen sisältö:

Uudistusta on ehditty arvostella siitä, että joissakin tapauksissa syntyy epäselvyyksiä, koska sama nimi tulee usealle paikalle. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään uutta, sillä onhan Suomessa vanhastaan esimerkiksi montakin Pitkäjärveä ja Pyhäjärviä. Asiayhteys yleensä selventää, ja tarvittaessa voidaan käyttää tarkentavia määritteitä kuten nykyisinkin, esimerkiksi Amerikan Uusimaa (= Newfoundland), Venäjän Uusimaa (= Novaja Zemlja), Italian Uusilinna (= Napoli), ja Venäjän Uusilinna (= Novgorod).

Uudistuksen toisessa vaiheessa ryhdytään myös joitakin yleisesti tunnettuja historiallisia henkilönnimiä suomalaistamaan, mm. Iosif Stalin > Joosef Teräs. Erityisesti tullaan EU:n komission puheenjohtajien nimille kehittämään suomalaiset asut EU:n käännöspalvelun toimesta. Tiettävästi José Manuel Barroso saa nimen Jooseppi Manu Parrusuu.