Suomen kielen sanaa koskevan tiedon haku eri lähteistä

Kirjoita sana ja käytä jotakin painikkeista. Jos sanan jälkeen painat Enter-näppäintä, haku kohdistuu (Kielitoimiston) sanakirjaan.
• • •

Muita sanatiedon lähteitä verkossa

Asutusnimihakemisto: Kotimaisten kielten keskuksen tietokanta Suomen paikannimistä ja niiden taivutuksesta (esim. Salmi : Salmissa, Salmessa, Salmilla vai Salmella?). Vrt. Nimiarkistoon, jossa on laajemmin Suomen paikannimiä ja osittain selityksiä niiden alkuperästä, mutta ei tietoja taivutuksesta tms.
Eesti etümoloogiasõnaraamat: Viron kielen etymologinen sanakirja. Sisältää tietoja myös suomen sanojen alkuperästä. Ks. myös muita etymologiatiedon lähteitä.
Etunimien taivutus ja Sukunimien taivutus: Kotimaisten kielten keskuksen ohjeet Suomessa käytettävien henkilönnimien taivutuksesta.
Etymologinen viitetietokanta: Tietokanta, josta löytyy kirjallisuusviittauksia eri julkaisuissa esitettyihin sanojen alkuperän selityksiin. Ei sisällä itse etymologioita; ks. Etymologiatiedon lähteitä.
Finto: Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu. Sisältää suuren määrän sanastoja, joiden taso ja luotettavuus vaihtelevat. Mm. Yleinen suomalainen ontologia (YSO) ja suomalaiset yhteisönimet. (Tämän sivun hakulomakkeen YSO-painike hakee Fintoon sisältyvästä YSO-aineistosta. Haun jälkeen voi tulossivulta valita vaihtoehdon, jolla haetaan muusta Fintoon kuuluvasta sanastosta tai sen kaikista sanastoista.)
IATE: EU:n monikielinen termitietokanta, European Union terminology.
Korp: Konkordanssihaku, jolla voi hakea sanoja yli 900 korpuksesta. Sanojen esiintymän ympärillä näkyy lyhyt katkelma tekstiyhteyttä, jossa se esiintyy, mutta ei yleensä linkkejä itse teksteihin. – Haun voi rajoittaa halutulle aikavälille valitsemalla laajennetun tai edistyneen haun, valitsemalla valikosta kohdan ”aikaväli”, määräämällä alku- ja loppukohdan kalenterikontrolleilla, avaamalla +-painikkeella lisäruudun ja kirjoittamalla siihen hakusanan.
Lönnrotin sanakirjan osa A–M: Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaisen Sanakirjan (1866–1880) alkuosa. Historiallisesti merkittävä ja erittäin laaja.
Nykysuomen sanakirja: Vuosina 1951–1961 julkaistu sanakirja, joka on Lönnrotin sanakirjan ohella laajin suomen kielen sanakirja. Verkossa kuutena isona pdf-tiedostona.
Nykysuomen sanalista: Sanaluettelo, jossa on 94 110 sanaa taivutustietoineen yksinkertaisessa XML-muodossa.
Oikofix (fi): Oikeinkirjoituksen tarkistamisen ohjelma, jossa on myös mahdollisuus morfologisen analyysiin, jolloin se näyttää sanojen rakenteet (mm. taivutuspäätteet).
Stadin slangin sanastoja: Slangi–suomi- ja suomi–slangi-sanakirja. Laajahkoja. (Arkistoversioita.)
Suomen etymologinen sanakirja (SES): Hyvin laaja, vuonna 2022 julkistettu aineisto suomen sanojen alkuperästä.
Suomen murteiden sanakirja (SMS) (fi): Sisältää sanat a–nihteä (tilanne 7.6.2023). Kuvaa sanat yleensä yleiskielen mukaisessa äänneasussa. – Äänteellistä vaihtelua, esim. yleiskielen d:n vastineet eri alueilla, kuvaa Murrekartasto, joka on Lauri Kettusen kirjan ”Suomen murteet” osa III A (1940).
Suomen murteiden sana-arkiston synonyymikortisto: Sanojen synonyymeja eri murteissa ja jossain määrin muutakin tietoa sanoista. Vain isona (noin 15,56 gigatavua) tiedostona, joka ladattava lataussivun kautta.
Suomen kielen sanakirjoja verkossa ja muualla: Linkkejä mm. tässä mainitsemattomiin vanhoihin sanakirjoihin.
Suomi–ruotsi-suursanakirja: Suunnilleen Kielitoimiston sanakirjan sanaston kattava esitys, jossa on ruotsinkieliset vastineet sanoille eri merkityksissään.
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) (fi): Kirjoitetun suomen sanakirja ajalta 1543–1810 eli käytännössä Ruotsin vallan ajalta. Sisältää sanat a–puhdistaminen (tilanne marraskuussa 2023).
Verbix (en): Näyttää verbin taivutusmuodot.
Virittäjän arkistohaku: Kotikielen Seuran Virittäjä-lehden arkistoon kohdistuva haku. Suuri osa hakutuloksista sisältää linkin löytyneeseen artikkeliin, mutta osa vain tiedon artikkelista. Vanhimmat (yli 70 vuoden takaiset) numerot ovat Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa osassa Lehdet, kohdassa Virittäjä (jossa näkyy alkutilassa viimeinen arkistossa oleva vuosikerta).