”Vaalimainostelineet pystytetään kaupungin toimesta.” Moni pitää tällaista ilmausta paperikielisenä. Sellainen se onkin, ja se hämärtää ilmaisua. Miksi ei sanottaisi ”Kaupunki pystyttää vaalimainostelineet”? Ilmeisesti siksi, että moni kirjoittaja kokee toimesta-rakenteen sopivaksi tavaksi esittää asiat.
Kielikello-lehden numerossa 4/1989 Matti Sadeniemi kirjoittaa artikkelissa Muotisanoista muodostaa, taholta, toimesta toimesta-rakenteen ongelmallisuudesta, mutta esittää sen kuitenkin olevan moitteeton monissa tilanteissa:
Toimesta on niin ikään semmoisenaan moitteeton sana. Kun syyte nostetaan oikeuskanslerin toimesta, oikeuskansleri esiintyy aloitteen tekijänä, mutta ei toimeenpanijana. Näin on hyvä, mutta kun rikoksesta epäilty pidätetään poliisin toimesta, niin siinä pidätyksen suorittaa juuri poliisi. Olisi sekä asiallisempaa että yksinkertaisempaa ja tyylikkäämpää sanoa: poliisi pidätti miehen. Vanhan kirjasuomen agenttirakenne on nousemassa haudastaan. Ennen kirjoitettiin: karhu ammuttiin maanviljelijältä Häkkiseltä; nyt kirjoitetaan: karhu ammuttiin maanviljelijä Häkkisen toimesta. Ja kuitenkin tarkoitetaan vain: karhun ampui maanviljelijä Häkkinen. Yksinkertaisin ilmaus on useimmiten samalla paras.
Kuvaus on sikäli harhaanjohtava, että oikeuskansleri voi sekä itse nostaa syytteen että määrätä syytteen nostettavaksi. Toimesta-rakenne viittaa todellisuudessa edelliseen, sillä siitä on muodostunut agenttirakenne, kuten seuraavassa kuvataan.
Kielenhuolto on edelleen samoilla linjoilla. Kielitoimiston sanakirja ei edes kuvaa toimesta-sanaa itsenäisenä, vaan vain toimi-sanan muotona, jollainen se alkuperältään tietysti onkin. Sanakirjassa toimi-sanan kuvauksen viimeinen, seitsemäs kohta on seuraava:
Toimesta aloitteesta, toimeksiannosta, jnk työn t. toiminnan ansiosta (jos toimijana on yksittäinen ihminen, us. paremmin toisin). Yhtiön toimesta nostettu kanne. Yövartijan toimesta kiinni saatu [paremmin: yövartijan kiinni saama] murtomies. Valtuutetun toimesta tehty [paremmin: valtuutetun tekemä] muutos budjettiesitykseen.
Tämä voitaneen tulkita niin, että toimesta-rakenne on sopiva aina, kun sen määrite tarkoittaa organisaatiota, ja monesti silloinkin, kun se tarkoittaa yksittäistä ihmistä. Tähän sisältynee ajatus, että ilmauksilla ”kaupunki pystyttää” ja ”kaupungin toimesta pystytetään” on jokin merkitysero tai ainakin sävyero. Ilmeisesti silloin, kun kyseessä on yksittäinen ihminen, toimesta-rakenne kertoisi, ettei hän itse tee lauseessa kuvattua toimintaa, vaan on tehnyt siitä aloitteen tai toimeksiannon tai jotenkin edistänyt sitä. Toisaalta silloinhan esimerkiksi ilmaus ”Yövartijan toimesta kiinni saatu” voisi olla aivan paikallaan, jos yövartija ei ole ottanut ketään kiinni, vaan on vain soittanut poliisin paikalle ottamaan murtomiehen kiinni. Mutta kieltä ei oikeasti käytetä niin.
Alkujaan toimesta-rakennetta on saatettu käyttää niin, että toimesta todella tarkoittaa ’toimen (toimenpiteen) johdosta’ samaan tapaan kuin käskystä tarkoittaa ’käskyn johdosta’. Tähän viittaa se, että Nykysuomen sanakirjan selostus toimesta-rakenteesta (toimi-sanan kuvauksen kohdassa III) on pääosin tulkittavissa sillä tavoin, joskin kuvaus mainitsee myös suoran tekemisen:
toimesta (gen:n ohella, tav. postp.) aloitteesta, toimeksiannosta, toiminnan ansiosta, suorittamana. | Oikeusministeriön t:esta nostettu syyte. Kenen t:esta ja lukuun näitä töitä tehdään? - - piispan t:esta tulee kohta pitäjäämme viisikymmentä kasakkaa ᴋɪᴠɪ. — -- se oli rakennettu veljesten yhteisestä t:esta ᴀʜᴏ. — Passiivin yhteydessä us. par. muuten. | Yksityisten t:esta alulle pantu [par. yksityisten alulle panema] hanke.
Suomen kielessä sana toimesta on postpositio, jonkä määrite on genetiivissä ja ilmaisee tekijän. Kyseessä on siis puhdas agenttirakenne, jossa tekijä ilmaistaan muulla lauseenjäsenellä kuin subjektilla. Tavallisimmin rakennetta käytetään, kun predikaatti on verbin 4. persoonan muoto (”passiivi”) kuten tehdään tai toteutettiin, jolloin subjekti ilmaisee toiminnan kohteen. Harvemmin predikaatti on tapahtumista ilmaiseva verbi, kuten toteutuu tai kaatui.
Tätä ei muuta se, että joskus harvoin – lähinnä kielenhuoltojuttujen kuvitteellisissa esimerkeissä – agenttirakenne ei ilmaise varsinaista tekijää, vaan teettäjän.
Kun kaupunki tekee joitakin toimenpiteitä, se tarkoittaa aina sitä, että jotkut ihmiset – kuten virkamiehet, työntekijät, luottamushenkilöt tai erikseen valtuutetut – tekevät niitä. Siksi ”kaupungin toimesta” ilmaisee yhtä selvästi tekijän kuin sana ”kaupunki” subjektina lauseessa, jonka predikaatti on 3. persoonassa.
Syytteen nostaminen ”oikeuskanslerin toimesta” ei edes ole virka- tai lakikieltä. Käytännössä tarkoitetaan, että syyte nostetaan oikeuskanslerin määräyksestä. Kyse ei siis ole sellaisesta toimesta-muodon merkityksestä, jonka Kielitoimiston sanakirja kuvaa sanoilla ”aloitteesta, toimeksiannosta, jnk työn t. toiminnan ansiosta”, vaan velvoittavasta määräyksestä. Periaatteessa ilmaus hämärtää asioita senkin takia, että toimesta-rakenne siis lähes aina ilmoittaa tekijän, mutta tässä ilmauksessa yleensä ei – joskin oikeuskanslerilla on myös oikeus itse nostaa syyte. Todennäköisesti kaikkialla, missä on puhuttu jonkin tekemisestä oikeuskanslerin toimesta, on tarkoitettú asioita, jotka oikeuskansleri itse on tehnyt tai jotka hänen jonkun mielestä olisi pitänyt tehdä,
Sana toimesta on alkuperältään sanan toimi sijamuoto, ja se saattaa toki esiintyä lauseessa myös sellaisena. Esimerkiksi lause ”Hänet erotettiin assistentin toimesta” voisi tarkoittaa, että hän oli assistentin toimessa (tehtävässä) ja että hänet erotettiin siitä, eikä sitä, että assistentti erotti hänet. Tällaisessa tapauksessa vain merkityssisällöstä voi päätellä, kumpaa tarkoitetaan.
Agentin käyttäminen on yksi monista tekijän häivyttämisen keinoista. Sellaisena se on suhteellisen lievä, koska tekijä ilmoitetaan, mutta tähän ei käytetä normaalia keinoa eli lauseen subjektia.
Agenttirakenne saattaa olla käännöskielen tuotos: vieraan kielen passiivi-ilmaus on käännetty (jokseenkin kaavamaisesti) tehdään-tyyppisellä muodolla, ja sitten kun lähtötekstissä tulee vastaan agentti, se käännetään toimesta-rakenteella.
Agenttirakennetta saatetaan päätyä käyttämään myös siksi, että sen avulla saadaan tekeminen nostettua lauseen alkuun ja tekijän mainitseminen loppuun. Puhutussa kielessä voi käydä myös niin, että lause on aloitettu niin, ettei tekijää ole tarkoitus sanoa, mutta sitten tekijän mainitseminen huomataankin tarpeelliseksi. Vapaassa puheessa voidaan tekijä mainita eri virkkeessä, mutta virallista tyyliä tavoiteltaessa se ei ehkä tule kyseeseen.
Toimesta-rakenne on kuitenkin virkakielessä niin tavallinen, että sen käytölle lienee muitakin syitä. Ehkä koetaan, että sillä vältetään asian sanominen suoraan ja siten vastuun osoittaminen tietylle taholle. Kyseessä saattaa olla myös opittu tapa: kun tällaista rakennetta on ruvettu käyttämään, sen saatetaan kokea kuuluvan tyyliin ja olevan normaali tapa.