Raskautua: harvinaisesta sanasta aivan uuteen käyttöön

Raskautua on vanha sana, mutta oli pitkään harvinainen ja tarkoitti lähinnä ihmisen mielen muuttumista ras­kaam­mak­si, rasittuneemmaksi. Nykyisin se on melko yleinen ja tarkoittaa naisen tulemista raskaaksi, raskauden­tilaan, gravidiksi.

Vanha käyttö

Nykysuomen sanakirjan kuvaus raskautua-sanasta on lyhyehkö:

raskau|tua⁴⁴ pass.v. vrt. ed. | -- pitäkää vaarí itsestänne, ettei sydämenne r:du päihtymisestä ja juopottelusta ja elämän huolista UTV.

Merkintä ”vrt. ed.” viittaa haku­sanaan raskauttaa, joka sana­kirja kuvaa tarkoittavan harvoin konkreettista ’tehdä raskaaksi’, tavallisemmin abstraktisti ja kuvaannollisesti, siis ’rasittaa, painaa, vaivata’. Nykyisin tämä sana saattaa olla tuttu uskonnollisista yhteyksistä, kuten fraasista työtätekevät ja raskautetut, tai vanhasta, nykyiseen laki­kieleen kuulumattomasta oikeus­termistä raskauttava asian­haara.

Nykysuomen sanakirjan selitysten mukaan UTV viittaa Uuden testamentin suomennokseen, joka on vanhempi kuin 1913. Kuitenkin lainaus näyttää olevan nimenomaan vuonna 1913 väliaikaiseen käyttöön hyväksytystä käännöksestä, joka jäi pois käytöstä vuonna 1938. Missään muussa suomen­nok­ses­sa ei ole tässä kohdassa (Luuk. 21:34) raskautua-verbiä, vaan ajatus on ilmaistu raskauttaa-verbillä, tosin osittain nykykielestä poikkeavalla tavalla käytettynä (esim. v. 1776 ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta). Uusim­mas­sa, v:n 1992 suomennoksessa tätäkään verbiä ei ole, vaan siinä käytetään sanaa turruttaa.

Sanakirjan ilmaisun selittää ehkä se, että raamatun­käännös­komitean ehdotus julkaistiin vuonna 1912.

Nykysuomen sanakirjan seuraajissa raskautua-sanaa ei ole. Syynä on varmaankin se, että se on arvioitu varsin harvinaiseksi, ja toisaalta sanan uutta käyttöä ei ole otettu huomioon.

Sananmuodostuksesta

Muodoltaan raskautua on verbiä raskauttaa vastaava passiivi­verbi. Niiden suhde on samanlainen kuin esimerkiksi verbi­pareissa vapautuavapauttaa ja sopeutuasopeuttaa. Sanan raskautua alkumerkitys on siten ’tulla raskaaksi’, kuten verbin raskauttaa alkumerkitys on ’tehdä raskaaksi’. Kumpaakaan ei voi sanoa toisen johdokseksi, vaan ne ovat rinnakkaisia johdoksia (passiivi­merkityksinen ja aktiivi­merkityksinen) kantasanasta raskas.

Uusi merkitys

Ilmeisesti jo hyvän aikaa on raskautua-verbiä käytetty graviditeettiin (ihmisen tiineyteen) viittaavassa merkityksessä. Tälle ei ehkä ole ollut sen suurempaa syytä kuin että se on tuntunut sujuvammalta kuin tulla raskaaksi. Tosin voisi kyllä olla sitä mieltä, että ilmaisu on tällöin itse asiassa tullut raskaammaksi eli raskautunut, kun yksi nelitavuinen sana on korvannut kaksi lyhyempää. Kenties syynä onkin ainakin osittain ollut se, että raskautua välttää kysymyksen siitä, onko kyseessä toivottu ja harkittu raskaus vai vahinko­raskaus; ilmauksen tulla raskaaksi voisi tulkita viittaavaan vahinkoon tai ainakin tavoittelemattomaan raskauteen.

On arveltu, että raskautua olisi peräisin hoito­alan kielestä. Tälle ei kuitenkaan ole esitetty lähde­viitteitä. Pikemminkin sana lienee syntynyt arki­kielessä ja levinnyt verkon keskustelu­foorumeilla. On vaikea sanoa, johtuisiko ilmiö siitä, että se on koettu objektiiviseksi termiksi vai pikemminkin jonkin­laisesta huvittavuudesta.

Koska raskautua on vanhastaan harvinainen sana, on hyvin mahdollista, että sen uuden­lainen käyttö on kehittynyt ilman, että käyttäjät ovat edes tienneet vanhasta merkityksestä. Kyseessä olisi siis uudis­sana siinä mielessä, että sana on muodostettu uudestaan. Lähtö­kohtana on tällöin ehkä ollut sana raskaus pikemminkin kuin muoto-opillinen kantasana raskas.

Havaintoja sanan käytöstä eri merkityksissä

Korp-korpuksista löytyy verbille raskautua vain 9 esiintymää ennen 1980-lukua. Ensimmäisessä, vuodelta 1853, on kyse selvästi kuvaannollisesta ihmis­mielen muuttumisesta raskaammaksi: minulla ei ensinkään olewan syytä raskautua elämän murheista. Seuraava, vuodelta 1879, puhuu selvästi fyysisestä painosta, nimittäin siitä, että lumien ei pidä antaa raskauttaa talojen kattoja. Muut esiintymät ovat 1900-luvulta ja käsittelevät mielen tai sydämen muuttumista raskaaksi.

Myöhemmältä ajalta on melko paljon esiintymiä, pari tuhatta. Ne ovat kuitenkin käytännössä kaikki netin keskustelu­foorumeilta (Suomi24). (Yksi esiin­ty­mä on sosiologisesta tutkimuksesta, mutta siinä on kyse arki­kielisestä lainauksesta: Kuulemma on mahdollisuus raskautua spontaanisti.)

Suomen Kuvalehdessä raskautua on esiintynyt (numeroon 19/2020 mennessä) vain kolmesti: numerossa 5/1989 lauseessa ilma raskautuu, numerossa 35/1989 lauseessa vielä täydemmäksi se [hiljaisuus] raskautuu, ja numerossa 19/2004 ilmauksessa askel raskautuu. Kaikissa on siis selvästi kyse vanhasta merkityksestä.

Raskautua on siis saanut merkityksen ’tulla raskaaksi’, mutta tässä merkityksessä se rajoittunee lähinnä arki­kieleen. Esimerkiksi HUSin verkko­sivuilla se esiintyy muutaman kerran, mutta potilaiden esittämissä kysymyksissä.