Sana paristi tarkoittaa ’pari kertaa’, kuten viidesti tarkoittaa ’viisi kertaa’. Sana kuitenkin herättää usein hämmennystä tai vastalauseita, joten ehkä pieni varovaisuus on paikallaan sen käytössä. Harvinaisempia, mutta mahdollisia ovat muutamasti, harvasti ja jokusesti.
Johdin -sti on suomen kielessä hyvin tuottoisa eli produktiivinen: sillä voidaan muodostaa adverbi lähes mistä tahansa adjektiivista, jolla voidaan kuvata tekemisen tai olemisen tapaa, esimerkiksi ahkera – ahkerasti. Toisenlainen merkitys sillä on silloin, kun kantasana on peruslukusana: silloin adverbi ilmaisee, montako kertaa jotain tehdään tai tapahtuu, esimerkiksi kahdesti, kolmesti jne. (Myös sanaa yhdesti käytetään, mutta sen sijasta käytetään yleensä sanaa kerran.)
Suomen kielessä on joukko sanoja, jotka ilmaisevat epätarkkaa lukumäärää ja jotka yleensä luokitellaan pronomineiksi: pari, muutama, jokunen, harva, moni, usea. Ne siis muistuttavat peruslukusanoja merkitykseltään. Täten on luontevaa, että johdokset monesti ja useasti tarkoittavat toistamista: ’monta kertaa’, ’useita kertoja’. Näitä sanoja käytetäänkin yleisesti, eivätkä ne liene herättäneet sellaista ihmettelyä kuin paristi. Aihetta valottaa hiukan yleisemmin sivu Lukusanakantaiset -sti-johdokset.
Verkkokeskusteluissa on usein kysytty, onko paristi oikea sana. Se on kuitenkin muodostukseltaan edellä mainittuihin sanoihin rinnastuva, ja se esiintyy jo Nykysuomen sanakirjassa, tosin harvinaiseksi merkittynä. Uudemmissa sanakirjoissa sitä ei ole, mutta se ei ole hävinnyt kielestä, ja se on ilmeisesti käynyt entistä yleisemmäksi.
Samanlaiset huomiot voidaan esittää sanasta muutamasti, joskin se on merkitykseltään väljempi. Nykyisin se tarkoittanee vain ’muutamia kertoja’, mutta Nykysuomen sanakirja esittää sille myös merkityksen ’erään kerran’, ja tässä merkityksessä se on tulkittava johdokseksi sanasta muuan.
Myös harvasti esiintyy Nykysuomen sanakirjassa, vieläpä ilman harvinaisuusmerkintää. Sillä on kuitenkin sen mukaan kaksi merkitystä, ja nämä ovat käytössä nykykielessäkin, vaikka eivät ole päässeet nykysanakirjoihin: ’harvaan, harvakseen’ (esimerkiksi pinota puita harvasti) ja ’harvoja kertoja’. Jälkimmäisessä merkityksessä se lienee harvinainen, koska käytettävissä on sana harvoin.
Vastaava muodoste olisi jokusesti, mutta sen tavallisin merkitys lienee ’jonkin verran, jossain määrin’. Merkitys ’jokusen kerran’ lienee varsin harvinainen.
Myös sanaa yhdesti on joskus ihmetelty. Se on kuitenkin sanan yksi säännöllinen johdos ja mainitaan sanakirjoissakin. Se on harvinaisempi kuin kerran, mutta merkitykseltään tarkempi. Tapasin hänet kerran Joensuussa ei varsinaisesti sisällä ajatusta vain yhden kerran tapaamisesti, vaan kerran on suunnilleen samanlaisessa tehtävässä kuin sadunaloituksessa Olipa kerran.
Erikoinen sen sijaan on nollasti, jota sitäkin jonkin verran käytetään. Tosin merkitys ei suinkaan aina ole johdonmukaisesti ’nolla kertaa’ eli ’ei yhtään kertaa, ei kertaakaan’, vaan esimerkiksi ’nollan verran, ei lainkaan’ (puhuttaessa muusta kuin lukumäärästä, esimerkiksi nollasti lisäaineita).