Nuorukainen: palaamassa sukupuolesta riippumattomaksi sanaksi

Vaikka nuorukainen tarkoittaa nykyisten sanakirjojen mukaan vain mies­puolis­ta ihmistä (nuorta miestä), sitä on aiemmin käytetty myös nuorista naisista. Tällainen käytäntö on taas yleistynyt, ja tuskinpa sanaa enää voidaan pakottaa vain miehiä tarkoittavaksi.

Nykysuomen sanakirjassa (NSK, 1951–1961) on seuraava kuvaus:

nuorukai|nen⁶³ 1. nuori, naimaton mies, sukupuolikypsyyden saavuttanut poika. | Reipas, lupaava n. Neitosten parissa punasteleva n. Yletä, varttua n:seksi. — Yhd. aatelis-, herras-, maalais-, sankari-, talonpoikais-, työläis-, urheilijan. 2. kansanr. myös neitosesta | Neitokainen, n.! /.Tuota nyt sanonen sinulle. KAL. 3. murt. hieho.

Yleiskielinen merkitys esitetään siis varsin täsmällisesti, tosin ilman selvää yläikärajaa: nuorukainen on mies­puolinen ihminen, joka on saavuttanut suku­kypsyyden (joka saavutetaan keski­määrin 13 vuoden iässä) ja joka ei ole naimisissa. Selvästi yli 20-vuotiasta ei kai enää sanota nuorukaiseksi.

Uudemmissa sanakirjoissa (Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) kuvausta on lyhennetty vahvasti ja myös muutettu merkitykseltään:

nuorukainen³⁸ varttunut poika, nuori mies. 17-vuotias nuorukainen. Urheilijanuorukainen.

Kansanrunouden nuorta naista tarkoittava merkitys ja myös murteiden hiehoa (poikimatonta lehmää) tarkoittava merkitys on siis kokonaan pudotettu pois. Toisaalta merkitys on epä­mää­räi­sem­pi, koska viittaukset sukukypsyyteen ja naimattomuuteen on jätetty pois.

Nykyisin sanaa nuorukainen käytetään myös nuorista naisista, niin yleisesti, että se herät­tää närkästystä ja kirvoittaa kommentteja. Lasse Koskela kirjoitti Kotuksen blogissa 14.6.2013 jutussa Kun sanojen merkitykset horjuvat näin: ”Radiossa haastatellaan nuorukaista. Äänessä on tyttö. Ennenvanhaan nuorukainen oli nuori mies.” Johanna Laakso kommentoi tätä näin: ”Niin varmaan 1800-luvun lopulta lähtien, kun se sivistyneiden kirjakielen käyttäjien mie­les­sä vakiintui esim. ruotsin yngling-sanan vastineeksi. Mutta luulenpa, että kansan kielenkäyttö on tässä suhteessa koko ajan ollut kirjavampaa – –.” (Ruotsin kielen yngling on ilmeisesti aina tarkoittanut vain nuorta miestä ja tarkoittaa edelleen, ainakin Svensk ordbokin kuvauksen mukaan.) Hän viittaa myös Annastiina Viertiön kirjoitukseen Nuorukainen hyppää, nuo­ru­kai­nen juoksee (2005), joka selostaa, että monissa murteissa nuorukainen on voinut viitata myös naiseen. Samaan tapaan aihetta on kommentoitu Kieli-ikkunassa Nuorikko ja nuorukainen (1998).

Sanaa nuorukainen on käytetty nuoresta naisesta myös kirjoitetussa kielessä jo varhain. Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuvaus esittää 1. merkityksenä ”nuori (aikuinen) henkilö”, joskin jakaa sen a-kohtaan, jossa tarkoitetaan nimenomaan nuorta miestä, ja b-kohtaan, jossa sanaa käytetään ”nuoresta ihmisestä sukupuoleen katsomatta”; vanhin b-kohdan esimerkeistä on Agricolan tekstistä. (Sanakirjassa 2. merkitys on ”(poika)lapsi; lapsi-ikäinen, alaikäinen”. Tämän erottaminen 1. merkityksestä on ongelmallista; esimerkeissä puhutaan mm. 15 tai 16 vuoden ikäisistä pojista, jolloin kyseessä on nuorukainen nykyisessä mielessä eikä lapsi.)

Edellä mainittu Viertiön kirjoitus ei suoraan sano, että nuorukainen voisi hyvin tarkoittaa myös naista, mutta viittaa tähän suuntaan mm. seuraavasti:

Itse sanassahan ei ole mitään miehistä: sekä kantasana nuori että johdinaines -kainen ovat sukupuoleltaan neutraaleja. Ainokainen, pienokainen ja paksukainen voivat olla yhtä hyvin mies- kuin naispuolisia. Kaunokainen mielletään usein pikemminkin naiseksi. Nuorukainen voisi siis viitata nuoreen ihmiseen samalla tavoin kuin vanhus vanhaan.

On luonnollisempaa tulkita, että johdinainesta tässä on -ukainen. Vastaavia johdoksia on hyvin vähän, Kielitoimiston sanakirjassa vain lapsukainen ja uutukainen, sillä u kuuluu kantasanan vartaloon esimerkiksi sanassa paksukainen. Sana lapsukainen on hyvin samanlainen kuin nuorukainen eikä sisällä mitään viittausta suku­puoleen. Sellaista viittausta ei ole niissäkään (melko harvoissa) sanoissa, joissa johdinaineksena on -kainen. (Tosin keijukainen saatetaan mieltää naispuoliseksi, mutta tämä johtuu siitä, että sellainen mielle liittyy jo kantasanaan keiju.)