Lesti: muotista muotoon ja vähän muuksikin

Alkujaan lesti tarkoittaa jalkaterää muistuttavaa muottia, jonka ympärille jalkine tehdään ja joka on tehty esimerkiksi puusta tai metallista. Sanaa käytetään myös esineestä, joka pannaan jalkineen sisälle edistämään kuivumista tms. Näiden lisäksi on sanaa ruvettu käyttämään myös jalkineen sisäosan muodosta ja koosta. Arkikielessä sitä käytetään myös viinapullosta. Sanonnassa pysyä lestissään se mielletään usein ammatti­alaan viittaavaksi.

Laina ruotsista

Suomen sana lesti on lainaa ruotsin sanasta läst, joka ruotsin kielen sanakirjojen mukaan tarkoittaa edelleenkin toisaalta jalkineen valmistuksessa käytettävää jalan mallia, toisaalta esinettä, jota käytetään jalkineen venyttämisessä tai säilyttämisessä. Tämän mukaisia ovat myös sanan kuvaukset suomen kielen sana­kirjoissa kuten Kieli­toimiston sana­kirjassa. Tosin niissä mainitaan myös arkikielinen merkitys ’viinapullo, leka’, joka lienee syntynyt alku­peräisestä merkityksestä melko suoraan: jotain kovaa, joka on ehkä piilossa jonkin sisällä. Tällaiseen merkitykseen liittyy tietysti yhdys­sana lestinheittäjä.

Muotista muodoksi

Koska lesti määrää pitkälti jalkineen (sisäpuolen) muodon ja koon, on ymmärrettävää, että sana lesti on ruvennut tarkoittamaan myös jalkineen muotoa. Puhutaan esimerkiksi kengän leveästä lestistä tai leveälestisestä kengästä. Tämän voisi ajatella johtuvan sanan lesti vanhasta merkityksestä, mutta se tuskin on läsnä ihmisten mieli­kuvissa. Ei ajatella, että kengän valmistuksessa käytetty lesti on ollut leveä, eikä ylipäänsä ajatella lestiä, jota ei ehkä nykyaikaisessa valmistuksessa edes käytetä, vaan kyse on vain kengän muodosta.

Sanakirjoihin asti tällainen merkitys ei vielä ole päässyt, mutta se laajalle levinnyt, kuten helposti havaitsee esimerkiksi lukemalla Google-haulla saatavia tuloksia. Kun mainostetaan jalkineen lestiä, ei todellakaan tarkoiteta mitään jalkineesta erillistä esinettä, vaan jalkineen muotoa.

Sana lesti ei uudessa ja nykyisin tavallisimmassa käytössään kuitenkaan välttämättä tarkoita puhdasta muotoa, vaan jalkineen sisäosan ulottuvuuksia, jolloin mukana on siis myös koko. Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa myös pelkkää muotoa, joka toteutuu erikokoisina jalkineen koon mukaan.

Kun esimerkiksi kenkää mainostetaan sanoilla mukavan tilava lesti, ei tietenkään tarkoiteta kengän muottia, vaan itse kengän sisä­osan mukavuutta ja tilavuutta.

Lestissään pysyminen

Sananlaskussa suutari pysyköön lestissään sana lesti on alkujaan kyllä tarkoittanut jalkineen valmistuksessa käytettävää muottia, mutta sanonta on alettu ymmärtää niin, että kyse on oman ammatti­alan, oman osaamisen alueen sisällä pysyttelemisestä. Ilmeisesti jo varhain suutarin lesti on mielletty suutarin ammatiksi.

Taustalla on ruotsin kielen sanonta, jota Ruotsin akatemian sanakirjan kuvaus selostaa näin:

ss. beteckning för skomakares värksamhet; särsk. i uttr. bliva vid sin läst o. d., hålla sig till sitt skomakeri, äv. allmännare: hålla sig till sitt eget fack l. område (som man förstår sig på); i sht i ordspråket skomakare, bliv vid din läst! [jfr lat. ne sutor supra (l. ultra) crepidam – –.

Sanakirjassa mainittu latinan­kielinen sanan­parsi tarkoittaa ’älköön suutari (nousko) sandaalin yläpuolelle’. Se on saanut alkunsa Plinius vanhemman kertomuksesta (Naturalis historia, XXXV, 85), jonka mukaan eräs suutari arvosteli eräässä maalauksessa olevia sandaaleja, ja kun taiteilija oli tämän takia korjannut teostaan, suutari puuttui muihinkin taulun kohtiin, jolloin taiteilija sanoi: ne supra crepidam sutor iudicaret ’älköön suutari arvostelko sandaalin yläpuolella olevia asioita’. Epäselvää on, miksi ruotsin­kieliseen versioon tuli sandaalin tilalle lesti.