Hybridi: sekasikiöstä sekalaisiin sekoituksiin

Sana hybridi tarkoitti aluksi eliöiden risteymää, jollaista saatettiin kutsua myös nimellä sekasikiö. Nykyisin se tarkoittaa monenlaisia sekoituksia tai yhdis­tel­miä, usein niin, että monella alalla on omat hybridinsä ja sanan merkitys ajatellaan hyvinkin täsmälliseksi.

Alkujaan erilaisia eliöiden risteymiä

Alkujaan latinan sana ibrida tai hibrida tai hybrida tarkoittaa eläinten risteymää, erityisesti villin ja kesyn eläimen (esimerkiksi villikarjun ja kesyn naarassian) risteymää, toissijaisesti myös muunlaista risteymää, kuten roomalaisen ja muukalaisen taikka vapaan kansalaisen ja orjan jälkeläistä. (Lewis & Short: hibrida.)

Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen on arveltu olevan kreikkalais­peräinen ja liittyvän kreikan sanaan hýbris, joka tarkoitti monen­lai­sia kielteisiä asioita, kuten ylpeilyn tai kiihkon takia tehtyä väki­valtaa. (Nyky­kielissä siihen perustuva sana hybris tarkoittaa käsit­teel­li­sem­min ylimielisyyttä, mieletöntä ylpeyttä tms.)

Joskus vuoden 1850 tienoilla englannin kielessä ruvettiin sanalla hybrid tarkoittamaan myös yleisesti kahden erilaisen asian yhdistelmää. (Etymonline: hybrid.)

Suomeen aluksi risteymän nimitykseksi

Suomen kieleen hybridi tuli aluksi biologisen risteymän merkityksessä. Vuosina 1909–1922 julkaistu Tietosanakirja selittää sen vain sanalla sekasikiö, jonka kuvaus mainitsee myös synonyymit sekamuoto ja bastardi. Saman­lainen kuvaus on vielä Nykysuomen sana­kirjan 1. osassa (1951).

Ainakin sekasikiö on muodostunut kielteiseksi sanaksi, vaikka Kielitoimiston sanakirjan kuvaus ei esitäkään mitään tyyli­laji­mainintaa.

Toisaalta biologiassa ja muutoinkin tuli käyttöön sana risteytymä ja sen lyhentymä risteymä. Suomen kielen perussanakirjan 1. osassa hybridi-sanan selityksenä on vain ”ristey(ty)mä”, ja käytännössä omaperäisemmät nimitykset laajalti syrjäyttivät hybridi-sanan, joka tosin on käytössä joissakin tapauksissa, kuten sanassa hybridi­haapa-

Biologinen risteymän eli hybridin käsite ei ole aivan helppo määriteltävä. Tieteen termipankin mää­ri­tel­mä ”kahden perimältään erilaisen yksilön risteytymisen tuloksena syntynyt jälkeläinen” on liian laaja, koska suvullisesti lisääntyvät yksilöt ovat käytännössä aina perimältään erilaiset. Termipankin selitys avaa hiukan sitä, mitä tarkoitetaan: ”Perimältään erilaiset yksilöt voivat olla esimerkiksi eri kasvi­lajeja tai viljely­lajikkeita.”

Uusiokäyttöön

Mitä sitten tapahtui hybridi-sanalle? Se ei ole hävinnyt, vaan saanut uutta käyttöä. Osittain syynä lienee englannin ilmausten jäljittely huomaamatta, että suomessa on sana risteymä. Biologiassa käytetään kyllä edelleen sanaa hybridi risteymistä, lähinnä kasveista puhuttaessa, esi­mer­kik­si sanassa hybridi­haapa.

Muilla aloilla kyse on käytöstä, jota voitaisiin kuvata ilmauksella ”yleistynyt ja erikoistunut”. Ensinnäkin hybridi on muodostunut sanaksi, joka tarkoittaa hyvin väljästi kahden erilaisen asian jonkinlaista yhdistelmää ilman, että niiden voisi sanoa edes kuvaannollisesti risteytyneen. Toiseksi hybridi on saanut eri aloilla hyvin erikoistuneita merkityksiä ja se tai sen sisältävä sana kuvataan usein termiksi, vaikka merkitys ei aina olekaan kovin selvä. Merkitystä ei voi päätellä itse sanasta.

Erilaisia hybridejä

Esimerkkejä hybridi-sanan käytöstä:

Yhdyssanoissa hybridi tarkoittaa melko lailla samaa kuin suomen kielessä vanhastaan sanan­alku seka-. Kumpikaan ei ilmaise, millaisten asioiden sekoituksesta tai millaisesta sekoi­tuk­ses­ta on kyse.

Erona voisi pitää sitä, että hybridi viittaa nimenomaan kahden asian yhdistämiseen, mutta tämäkään ei ole selvää. Erityisesti vuonna 2010 käyttöön otettu iskusana hybridi­strategia niin sanotun korona­kriisin hoitamisessa on kuvailtu sellaisin sanakääntein, ettei se näytä koos­tu­van kahdesta osasta, vaan useammasta. Tämä sana sopii suomen kieleen jokseenkin huo­nos­ti, ja se ehkä otettiinkin käyttöön osittain juuri siksi, osittain siksi, että nimi ei mitenkään viittaa strategian keinoihin. Suomalaisempi ilmaus sekamenetelmä tai eri keinot ei var­maan­kaan olisi kuulostanut hyvältä eikä vaikuttavalta tiedotus­tilaisuuksissa.

Sana hybridi yksinään voi edustaa jotakin hybridi-alkuista yhdyssanaa. Tällainen on lisääntynyt myös asia­tyylissä. Esimerkiksi Kotuksen sivuston virka­kieli­osion kirjoitus Hybridi­uhkasta hybridi­suur­lähetti­lää­seen kuvailee, miten hybridi-alku voi viitata hybridi­uhkiin tai niiden torjumiseen. Kirjoituksessa mainittu Euroopan hybridi­uhkien torjunnan osaamis­keskus on käyttönimeltään hybridi­osaamis­keskus tai lyhyemmin hybridi­keskus; sanoja käytetään pienellä kirjoitettuna eli yleis­nimen tavoin, vaikka tarkoitus on viitata tiettyyn keskukseen.

Sanakirjoissa yhä vanha risteymämerkitys

Vaikka hybridi esiintyykin nykyisin valtaosin muussa kuin biologisessa merkityksessä, sana­kirjat kuvaavat sen biologian terminä ja vain lisäävät, että sitä käytetään myös laajemmin tai kuvaannollisemmin. Tämä koskee muun muassa Kieli­toimiston sanakirjan kuvausta hybridi-sanasta, ja Svensk ordbokin kuvaus hybrid-sanasta on vastaavan­lainen.

Kielikellon 2/2021 artikkeli Hybridi vai jotain muuta? kuitenkin kuvailee sanan merkitystä varsin moni­puoli­ses­ti.