Suomalaisen monikielisen näppäimistön kaavio ja selityksiä
Seuraava kaavio havainnollistaa
suomalaista monikielistä näppäimistöasettelua.
Kaikki kaavion merkit eivät välttämättä näy oikein
fonttiongelmien takia.
Merkkien kirjoittamisen pikaohje
Seuraava taulukko esittää näppäimistöllä
tuotettavat uudet merkit. Tarkkeelliset ja poikkiviivalliset esitetään vain
yhdellä esimerkillä. Viimeisessä sarakkeessa on esimerkki tai kommentti merkin
käytöstä.
Merkintä AltGr (tai Shift) tarkoittaa, että AltGr-näppäin (tai
Shift-näppäin) painetaan alas ja sitä pidetään alhaalla, kunnes seuraavaa
normaalia näppäintä on painettu. Esimerkiksi hattu-s š kirjoitetaan näin:
painetaan AltGr alas, näpäytetään heittomerkkinäppäintä ('), päästetään AltGr
ylös ja lopuksi näpäytetään s-näppäintä. Versaaleja (suuraakkosia,
isoja kirjaimia) kirjoitettaessa käytetään Vaihto- eli Shift-näppäintä silloin,
kun kirjoitetaan peruskirjain. Esimerkiksi
versaali hattu-s Š kirjoitetaan siis yhdistelmällä
AltGr ' Shift s.
ajatusviiva
|
–
|
AltGr -
|
suomessa, esim. 1–5
|
ajatusviiva, pitkä (m-viiva)
|
—
|
AltGr Shift m
|
amerikanenglannissa
|
alapiste-e
|
ẹ
|
AltGr . e
|
vietnamissa
|
asteen merkki
|
°
|
AltGr Shift 0
|
45°, 22 °C, 5 °F
|
eth
|
ð
|
AltGr d
|
islannissa
|
ezh
|
ʒ
|
AltGr z
|
saamessa
|
hattu-s
|
š
|
AltGr ' s
|
suomessa, esim. šeikki
|
heittomerkki (kaareva)
|
’
|
AltGr ,
|
suomen heittomerkki
|
kaksoisakuutti-o
|
ő
|
AltGr å o
|
unkarissa, esim. Petőfi
|
kaksois-s
|
ß
|
AltGr s
|
saksassa, esim. Strauß
|
kertomerkki
|
×
|
AltGr x
|
600 × 800
|
koukku-o
|
ỏ
|
AltGr Shift p o
|
vietnamissa
|
kraa
|
ĸ
|
AltGr k
|
grönlannissa
|
kulmalainausmerkki
|
»
|
AltGr Shift 3
|
kirjoissa, »Hei!»
|
kulmalainausmerkki, ”vasen”
|
«
|
AltGr Shift 4
|
ranskassa, « Allo ! »
|
lainausmerkki (kaareva)
|
”
|
AltGr Shift 2 (= AltGr ")
|
suomen lainausmerkki
|
lyhyysmerkki-g
|
ğ
|
AltGr Shift ' g
|
turkissa, esim. Erdoğan
|
oe-kirjain
|
œ
|
AltGr o
|
ranskassa, esim. cœur
|
ogonek-e
|
ę
|
AltGr Shift ´ e
|
puolassa, esim. Wałęsa
|
pisteetön i
|
ı
|
AltGr i
|
turkissa, esim. Elazığ
|
pituusmerkki-i
|
ī
|
AltGr Shift ¨ i
|
liettuassa, esim. Žīgure
|
poikkiviiva-l
|
ł
|
AltGr § l
|
puolassa, esim. Wojtyła
|
promillemerkki
|
‰
|
AltGr 5
|
tuhannesosa, esim. 1 ‰
|
rivinalinen lainausmerkki
|
„
|
AltGr Shift 6
|
saksassa, „Gut!“
|
rivinalinen yksink. lainausmerkki
|
‚
|
AltGr 6
|
saksassa, pilkun näköinen
|
rivinkeskinen piste
|
·
|
AltGr Shift x
|
mm. kertomerkkinä
|
sarvi-o
|
ơ
|
AltGr p o
|
vietnamissa
|
sedilji-c
|
ç
|
AltGr ´ c
|
ranskassa, esim. garçon
|
sitova (yhdistävä) välilyönti
|
|
AltGr välilyönti
|
estää jaon eri riveille
|
švaa
|
ə
|
AltGr a
|
ääntämisohjeissa
|
tanskalainen ä
|
æ
|
AltGr ä
|
myös muissa kielissä
|
tanskalainen ö
|
ø
|
AltGr ö
|
myös muissa kielissä
|
thorn
|
þ
|
AltGr t
|
islannissa
|
yläpiste-e
|
ė
|
AltGr Shift . e
|
liettuassa, esim. Klaipėda
|
ylösalainen huutomerkki
|
¡
|
AltGr Shift 1 (= AltGr !)
|
espanjassa, ¡Allo!
|
ylösalainen kysymysmerkki
|
¿
|
AltGr Shift + (= AltGr ?)
|
espanjassa, ¿Qué?
|
ylösalainen lainausmerkki
|
“
|
AltGr Shift 5
|
englannissa, “Hi!”
|
ylösalainen puolilainausmerkki
|
‘
|
AltGr Shift ,
|
englannissa, ‘Hi!’
|
ympyrä-u
|
ů
|
AltGr Shift å u
|
tšekissä, esim. Martinů
|
äng
|
ŋ
|
AltGr n
|
saamessa ja ääntämisohjeissa
|
Selityksiä
Seuraavissa selityksissä olevat linkit viittaavat
Nykyajan kielenoppaan
kohtiin, joissa merkkejä ja niiden käyttöä käsitellään.
Katso myös sen kohtaa Tarkkeet
ja tarkkeelliset merkit, jossa käsitellään yleisesti
tarkkeita (diakriittisiä merkkejä) kuten akuutti ´.
- Ajatusviivaa
”–” käytetään mm. rajakohtailmauksissa kuten
0–100 (nollasta sataan) ja välimerkkinä.
Suomen kielen normien mukainen ajatusviiva on ns. lyhyt ajatusviiva
eli n-viiva (en dash).
- Pitkää ajatusviivaa
eli m-viivaa (em dash) ”—” käytetään välimerkkinä
englannin kielessä, lähinnä amerikanenglannissa.
- Alapiste
on kirjaimen alla tarkkeena oleva piste, jota käytetään mm. vietnamin kielessä,
esimerkiksi u:n alla nimessä Thục.
Käytännössä se on usein jätetty pois teknisten vaikeuksien takia.
- Asteen merkki ° on muodoltaan pieni ympyrä, ja sitä käytetään
lämpötiloja ja kulmia ilmoitettaessa.
Asteen merkki kirjoitetaan kiinni lukuun, jota se seuraa (15°),
paitsi jos merkkiin liittyy kirjain, joka ilmoittaa käytetyn
lämpötila-asteikon, jolloin asteen merkki kirjoitetaan kiinni kirjaimeen
mutta erotetaan (sitovalla) välilyönnillä luvusta (15 °C).
Asteen merkkiä ei pidä sekoittaa
espanjan kielessä käytettyyn yläindeksi-o:hon º, joka on
maskuliinisukuisen järjestysluvun merkki ja edustaa
lukusanan lopussa olevaa o-kirjainta (esim.
2º = segundo ’toinen’).
- Eth ð esiintyy mm. islannissa, fäärissä
ja muinaisenglannissa ja tarkoittaa samanlaista äännettä kuin th
englannin sanassa the.
Versaali-eth Ð on muodoltaan D, jossa on poikkiviiva, ja samannäköinen
kuin poikkiviiva-D, mutta kyseessä ovat kuitenkin
eri merkit. Merkkien pitäminen erillään on olennaista mm. siksi, että
muutoin teksti muuttuu vääränlaiseksi, jos tapahtuu muunnos versaalista
gemenaksi.
- Ezh ʒ on
kielten varsinaisissa kirjoitusjärjestelmissä
harvinainen. Muodoltaan se muistuttaa numeroa 3, mutta se on kehittynyt
kaunokirjoitus-z:sta.
Se esiintyy lähinnä koltansaamessa, jossa
käytetään sekä ezhiä että hattu-ezhiä ǯ.
Yleisemmin ezhin kohtaa ääntämisohjeissa
(IPA-merkinnöissä), joissa
se tarkoittaa soinnillista suhuäännettä
(suomen oikeinkirjoituksen ž).
Ezh puuttuu useista muutoin laajahkoistakin fonteista.
- Hattu-s š on kuulunut suomen viralliseen
kirjoitusjärjestelmään jo vuosisadan ajan. Sitä käytetään joissakin
vierasperäisissä sanoissa (esim. šakki), venäjän ja eräiden muiden kielten
translitteroinnissa (esim. Puškin) ja tietysti myös sellaisissa
vieraissa nimissä, joiden alkuperäiseen kirjoitusasuun se kuuluu
(esim. Šiauliai, kaupunki Liettuassa).
Muita hatullisia kirjaimia ovat mm.
hattu-z ž ja tšekin kielessä tavallinen hattu-c č.
Suomessa puhutussa romanikielessä esiintyy hattu-h ȟ,
joka puuttuu useimmista
fonteista.
Hattu
on (tai sen tulisi olla) v:n muotoinen, siis alhaalta teräväkulmainen.
Vrt. lyhyysmerkkiin, joka on kaareva.
Hatusta käytetään merkistöstandardeissa nimeä caron mutta
muutoin englannissa yleensä tšekistä peräisin olevaa nimeä
hacek
(tšekin haček). Hattua ei pidä sekoittaa sirkumfleksiin,
jossa kärki osoittaa ylöspäin ja
joka esiintyy esimerkiksi merkissä â.
- Heittomerkki
’ on suomessa kaareva ja pienen 9:n (ei 6:n) muotoinen.
Tämän oikeanlaisen heittomerkin korvikkeena on usein käytetty
suoraa ns. Ascii-heittomerkkiä '.
Heittomerkkiä käytetään sanan sisällä mm. sellaisissa tapauksissa kuin
vaa’an ja Bordeaux’n. Lisäksi sitä käytetään
yksinkertaisena lainausmerkkinä eräissä erikoistapauksissa: lainauksen
sisällä olevan lainauksen ympärillä sekä ilmaistaessa sanan merkitystä.
- Kaksoisakuutti
on unkarin kielessä esiintyvä tarke, esimerkiksi nimessä
Petőfi.
Muodoltaan se koostuu kahdesta lähekkäin olevasta akuutista.
Käytännössä esimerkiksi kaksoisakuutti-o sekaantuu usein ö-kirjaimeen.
- Kaksois-s ß esiintyy saksan
kielessä joissakin tilanteissa, nykyisin vain diftongin tai pitkän
vokaalin jäljessä.
Erisnimissä esiintyy vaihtelua (esimerkiksi Richard Strauss mutta
Franz Josef Strauß); kirjoitusasun tarkistaminen suomenkielisistä
hakuteoksista voi olla vaikeaa, koska niissä on usein käytetty
ss:ää ß:n sijasta.
Esimerkiksi -strasse-loppuisina mainitut Saksan kadunnimet
on syytä korjata
-straße-loppuisiksi.
Ellei kaksois-s:ää voida käyttää, se korvataan
ss:llä, joskin teknistä pakkoa tällaiseen on nykyisin vain harvoin.
Sveitsissä tällainen korvaaminen on sallittua ja tavallista
kaikissa tilanteissa.
Nykyisestä käytöstä muutoin ks.
Dokumente zu den Inhalten der Rechtschreibreform.
- Kertomerkki
×
ilmaisee kertolaskua (2 × 2 = 4), mutta sitä käytetään myös mm.
ulottuvuuksia ilmaistaessa, esimerkiksi 5 m × 5 m.
Kertomerkin tilalla on aiemmin usein käytetty x-kirjainta, joka on
kuitenkin melko erinäköinen. Kertomerkki on käytännössä kaikissa
fonteissa pääteviivaton ja pienempi kuin x-kirjain, ja sen alimmat
kohdat ovat tekstin perusviivaa ylempänä. Vertaa: x× (x-kirjain ja kertomerkki).
- Koukku (engl. hook)
on kirjaimen yläpuolella oleva, ongenkoukkua
tai alaosatonta kysymysmerkkiä muistuttava tarke,
jota käytetään vietnamin kielessä,
esimerkiksi a:n päällä Haiphong-nimen vietnaminkielisessä asussa
Hải Phòng.
Käytännössä koukku on usein jätetty pois teknisten vaikeuksien takia,
samoin kuin ehkä muutkin vietnamilaisiin nimiin kuuluvat tarkkeet.
Vietnamin kielessä käytetään runsaasti tarkkeita, usein kahta
tarketta yhden kirjaimen yhteydessä samanaikaisesti.
Vietnaminkielisiä nimiä ei voida kirjoittaa oikein
suomalaisen monikielisen näppäimistön nykyisin tarjoamilla keinoilla,
sillä vaikka kaikki tarvittavat tarkkeet voidaan tuottaa, niiden
yhdistelmiä ei saada aikaan. Esimerkitsi Vietnamin omakielisessä nimessä
Viet Nam tulisi olla piste e:n alla ja sirkumfleksi sen yllä (ệ),
mutta näppäimistöasettelu ei tarjoa tähän keinoa. Asettelun ulkopuolisin
keinoin kuten tekstinkäsittelyohjelman
Lisää/Merkki-toiminnolla voidaan kyseinen merkki kyllä usein tuottaa.
- Kraa (kra)
ĸ esiintyy vain grönlannin kielessä. Muodoltaan se muistuttaa
kapiteeli-K:tä (K-kirjainta, joka on x-kirjaimen kokoinen).
-
Kulmalainausmerkkiä » käytetään lähinnä kirjoissa.
Merkitykseltään se vastaa tavallista lainausmerkkiä (”).
Toisensuuntainen, vasemmalle osoittava kulmalainausmerkki «
esiintyy lainausmerkkinä eräissä muissa kielissä, mm. ranskassa.
-
Lainausmerkki ” on suomen kielen sääntöjen
mukainen lainausmerkki.
Sen korvikkeena on usein käytetty
suoraa ns. Ascii-lainausmerkkiä ".
- Lyhyysmerkki (engl. breve)
on kirjaimen yläpuolella oleva muodoltaan hiukan u:n tapainen tarke,
jota käytetään useissa kielissä.
Se sekoitetaan melko usein hattuun.
Nimensä mukaisesti lyhyysmerkki tarkoittaa useissa tapauksissa,
että äänne ääntyy lyhyenä tai muuten heikkona.
- Oe-kirjainta œ käytetään ranskassa.
Sitä kutsutaan usein oe-ligatuuriksi, vaikka kyse on erillisestä
merkistä.
Vaikka se usein korvataan kirjainparilla ”oe”, tällainen
on ranskassa virheellinen asu.
Yleensä ”oe” on ranskassa virheellinen yhdistelmä.
Joissakin tapauksissa pitää olla ”oë”
(esimerkiksi Noël), jolloin treema (kaksi pistettä)
osoittaa sitä mitä ranskassa yleensäkin eli sitä,
että vokaali ääntyy erillisenä, siis ”o” ja ”e”
ääntyvät erikseen.
Muissa tapauksissa taas pitää yleensä olla oe-kirjain œ (esim.
cœuer, ei coeur). Se
on ranskassa oma kirjaimensa ja kuvaa ö:n tapaista äännettä.
Huomattakoon kuitenkin, että ranskalaisilla on myös muista kielistä
peräisin olevia nimiä, joissa saattaa esiintyä oe-yhdistelmä, esimerkiksi
Loeb. Lisäksi tämä yhdistelmä esiintyy mm. joissakin co-alkuisissa
latinalaisperäisissä sanoissa, kuten
coercion ja coexistence.
- Ogonek
on vokaalin alla käytettävä tarke, joka esiintyy muun muassa
puolassa ja balttilaisissa kielissä, esimerkiksi e:n alla nimessä
Wałęsa. Ogonek on kehittynyt n-kirjaimesta ja osoittaa
usein vokaalin nasaalisuutta tai pituutta. Ogonek lähtee kirjaimen alareunasta ja kaartuu oikealle, kun taas
sedilji kaartuu vasemmalle.
- Pisteetön i ı esiintyy
turkin ja azerin kielessä ja tarkoittaa vokaalia, joka ääntyy
eri tavalla kuin tavallinen pisteellinen i. Mainituissa kielissä
pisteetöntä i:tä vastaava versaalikirjain on tavallinen I, kun taas
tavallista i:tä vastaava versaalikirjain on pisteellinen I eli
versaali yläpiste-i İ.
- Pituusmerkki (macron)
on useissa kielissä ja foneettisissa merkinnöissä käytettävä tarke,
joka yleensä osoittaa vokaalin pitkäksi. Muodoltaan se on
vaakaviiva.
- Poikkiviivanäppäin on apunäppäin,
jolla tuotetaan erilaisia poikkiviivan (stroke) sisältäviä merkkejä:
poikkiviiva-d (Đ, đ),
poikkiviiva-g (Ǥ, ǥ),
poikkiviiva-h (Ħ, ħ),
poikkiviiva-l (Ł, ł) ja
poikkiviiva-t (Ŧ, ŧ).
Kyseessä ei ole varsinainen tarkenäppäin, koska poikkiviiva ei ole
merkistöstandardien kannalta tarke, vaan niissä poikkiviivalliset
merkit ovat itsenäisiä kirjaimia, jotka eivät ole hajotettavissa osiin.
Poikkiviivan sijainti ja asento vaihtelevat.
Huomaa, että poikkiviiva-d đ on eri merkki kuin
eth ð, vaikka näiden merkkien versaalit
ovat käytännössä keskenään samanlaiset (Đ).
Yhtenäisyyden vuoksi myös ”poikkiviiva-o” eli
tanskalainen ö
(Øø) on tuotettavissa poikkiviivanäppäimen avulla,
vaikka sen saa aikaan helpomminkin: AltGr o.
Poikkiviivanäppäimenä toimii ensisijaisesti yhdistelmä AltGr §,
mutta vaihtoehtoisesti voidaan käyttää yhdistelmää AltGr l.
Vaihtoehto on tarjolla siksi, että monissa kannettavissa tietokoneissa
ei ole §-näppäintä. Yhdistelmän AltGr l valinta johtuu siitä, että
Suomessa ehkä tavallisimmin tarvittava poikkiviivallinen merkki on puolan
poikkiviiva-l, joka siis saadaan aikaan yhdistelmällä AltGr l l (siis
painetaan AltGr alas, painetaan l-näppäintä,
päästetään AltGr ylös ja painetaan l-näppäintä.
– Jos poikkiviivanäppäimen jälkeen painetaan välilyöntinäppäintä,
vaikutus on standardissa määrittelemätön, mutta toteutuksissa tämä
yhdistelmä tuottaa negaation merkin (¬) ja välilyönnin.
- Promillemerkki ‰
tarkoittaa tuhannesosaa. Kuten prosenttimerkki %, se erotetaan
edeltävästä luvusta (sitovalla) välilyönnillä, esimerkiksi
5 ‰ (ei 5‰).
- Rivinalinen lainausmerkki
on muodoltaan samanlainen kuin suomen kielen lainausmerkki
mutta sijaitsee suunnilleen tekstin perusrivillä ja ulottuu sen
alle. Sitä käytetään mm. saksan kielessä.
- Rivinalinen yksinkertainen lainausmerkki
on muodoltaan samanlainen kuin heittomerkki eli
suomen kielen yksinkertainen lainausmerkki
mutta sijaitsee suunnilleen tekstin perusrivillä ja ulottuu sen
alle. Sitä käytetään mm. saksassa.
-
Rivinkeskinen piste ·
esiintyy muun muassa katalaanin kielessä kahden l-kirjaimen välissä,
esimerkiksi sanassa Col·legio.
Sitä on käytetty myös
kertomerkkinä (kertopisteenä) muun muassa
kertolaskulla muodostettujen mittayksiköiden
tunnuksissa kuten N·m (newtonmetri).
Se ei välttämättä kovin hyvin sovellu tällaiseen käyttöön, koska
sen sijainti pystysuunnassa saattaa heijastaa sen käyttöä katalaanin
kielessä. Lisäksi nykyisen matematiikkastandardin
ISO-SFS 80000-2 mukaan kertopiste on eri merkki,
pisteoperaattori.
- Sarvi (engl. horn)
on kirjaimen yhteydessä ylhäällä oikealla tarke,
jota käytetään vietnamin kielessä,
esimerkiksi o:n ja u:n yhteydessä nimessä Vương.
Ulkonaisesti se muistuttaa kaarevaa heittomerkkiä mutta on lähes kiinni
kirjaimessa, johon se liittyy.
Käytännössä se on usein jätetty pois teknisten vaikeuksien takia.
Ks. koukun yhteydessä esitettyjä huomautuksia.
- Sedilji (engl. cedilla)
on suomalaisille tutuin ranskan sedilji-c:stä ç, joka esiintyy
a:n, o:n tai u:n edellä, jolloin sedilji osoittaa, että kirjain
ääntyy s:nä (eikä k:na kuten pelkkä c ääntyy tässä asemassa).
Turkin kielessä esiintyy sedilji-c:b lisäksi sedilji-s, esimerkiksi nimessä
Çeşme.
Romanian kielen kirjoitusjärjestelmässä
on periaatteessa alapilkku-s ja alapilkku-t, mutta niiden sijasta käytetään
yleensä sedilji-s:ää ja sedilji-t:tä.
Standardia SFS 5966 on tarkoitus muuttaa niin, että
myös alapilkku-s ja alapilkku-t otetaan mukaan asetteluun
siten, että alapilkku tuotetaan yhdistelmällä
AltGr Shift . (joka on nyt merkitty varatuksi).
-
Sitova välilyönti (yhdistävä välilyönti, no-break space)
on tavallisen välilyönnin kaltainen mutta kieltää rivinvaihdon kohdasta,
jossa se esiintyy. Sitä siis käytetään tavallisen välilyönnin tilalla
sitomaan sanoja tai muita ilmauksia yhteen niin, että ne pysyvät samalla
rivillä. Tyypillistä käyttöä on luvun ja yksikön sitominen toisiinsa
esimerkiksi ilmauksissa 100 m ja 50 €. Uusi näppäimistöasettelu
tekee sitovan välilyönnin kirjoittamisen varsin helpoksi, joten sitä
voi opetella käyttämään aika rutiininomaisesti sopivissa tilanteissa.
- Švaa ə
on kehitetty foneettisen kirjoituksen tarpeisiin osoittamaan
neutraalia (”epämääräistä”) vokaalia. Esimerkiksi
englannin sana about kirjoitetaan foneettisesti suunnilleen
[ə'baut]. Tämä sana auttaa myös muistamaan švaan sijainnin
näppäimistöasettelussa (AltGr a).
Suomalainen kokee švaan ehkä ö:n kaltaiseksi,
mutta švaa on epäselvempi eikä missään tapauksessa
labiaalinen, eli huulet eivät pyöristy.
Švaa on otettu lisäkirjaimeksi joidenkin kielten
varsinaiseen kirjoitusjärjestelmään.
- Tanskalainen ä æ esiintyy
tanskan lisäksi myös mm. norjassa. Lisäksi sitä käytetään
alkuperänsä (a:n ja e:n ligatuuri) mukaisesti joissakin
vanhahtavissa tavoissa kirjoittaa latinalaisperäisiä sanoja,
esimerkiksi Linnæus (Linnaeus).
- Tanskalainen ö ø esiintyy
sekin myös mm. norjassa. Se ei ole sama merkki kuin halkaisijan
symboli ⌀
(jota ei voi suoraan kirjoittaa tässä
käsitellyllä näppäimistöasettelulla.
- Thorn þ esiintyy mm. islannissa ja
tarkoittaa samanlaista soinnitonta äännettä kuin th
englannin sanassa think.
Tämä kirjain on sikäli erikoinen, että versaali-thorn (”iso thorn”)
on usein jopa pienikokoisempi kuin
gemena-thorn (”pieni thorn”):
Þþ. Nämä merkit erottaa
toisistaan kuitenkin siitä, että versaali-thorn on kokonaan
perusrivin yläpuolella kuten versaalit yleensä, kun taas
gemena-thorn ulottuu perusrivin alle.
- Yläpiste
on kirjaimen yllä tarkkeena oleva piste, jota käytetään
mm. balttilaisissa kielissä.
Tavallisen i-kirjaimen pistettä ei pidetä tarkkeena.
Sen sijaan turkissa ja azerissa esiintyy yläpiste versaali-i:n
yläpuolella (İ), esimerkiksi nimissä
İzmir, İskender ja İsmet İnönü.
(Nimi Istanbul on kuitenkin katsottava ns. sovinnaisnimeksi, jota
suomessa käytetään turkinkielisen nimen İstanbul sijasta.)
Vrt. huomautuksiin
pisteettömästä i:stä.
- Ylösalainen huutomerkki ¡
esiintyy espanjan kielessä huudahduksen alussa. Huudahdus loppuu
tavalliseen huutomerkkiin.
- Ylösalainen kysymysmerkki ¿
esiintyy espanjan kielessä kysymyksen alussa. Kysymys loppuu
tavalliseen kysymysmerkkiin.
- Ylösalainen lainausmerkki “
(left double quotation mark) ei kuulu suomen kirjoitusjärjestelmään,
mutta sitä käytetään englannin kielessä lainauksen alussa.
- Ylösalainen puolilainausmerkki ‘
(left single quotation mark) ei sekään kuulu suomen kirjoitusjärjestelmään.
Sitä käytetään englannin kielessä lainauksen alussa.
- Ympyrä (engl. ring) on
kirjaimen yläpuolella tarkkeena käytettävä pieni ympyrä.
Tavallisimmin sen ehkä näkee u:n päällä (ů) eräissä
slaavilaisissa kielissä. Periaatteessa myös ruotsalainen å
on tuotettavissa ympyrätarkkeen avulla, mutta tähän ei yleensä ole mitään
syytä, koska sille on myös oma näppäimensä.
- Äng-kirjainta
ŋ käytetään eräissä saamen kielissä
ja joissakin Euroopan ulkopuolisissa kielissä
sekä ääntämisohjeissa äng-äänteen merkkinä.
Esimerkki: kenkä [keŋkä].
Äng-kirjaimen sijasta on ääntämisohjeissa usein käytetty sitä hiukan
muistuttavaa kreikkalaista eeta-kirjainta η.
Versaali-ängän Ŋ muoto on eri fonteissa erilainen;
ks.
näytteitä versaali-ängästä.
Siitä on kaksi päämuotoa:
-
Gemena-ängän tapainen mutta versaalikokoinen ja sellainen,
että oikealla oleva osakin on perusrivin yläpuolella tai ulottuu
vain vähän perusrivin alapuolelle. Tätä käytetään monissa
afrikkalaisissa kielissä.
Versaali-äng on tätä muotoa useimmissa tietokoneissa
yleisesti käytetyissä fonteissa, mm. Arial ja Times New Roman.
- Kuin versaali-N, johon liittyy oikeasta alareunasta lähtevä
ja vasemmalle kaartuva jalka.
Tätä käytetään yleensä niissä saamen kielissä, joiden kirjoitusjärjestelmään
äng-kirjain kuuluu.
Versaali-äng on tätä muotoa mm. seuraavissa fonteissa:
Georgia, Lucida Sans Unicode, Tahoma, Verdana.