Lynx-ohjeita

Sisältö:

Mikä Lynx on?

Lynx on helppokäyttöinen ohjelma, jolla voi lukea Webissä olevia tietoja. Se on tarkoitettu yksinkertaisilla päätteillä (tai niitä matkivilla mikroilla) käytettäväksi, ja se näyttää vain tekstimuotoista tietoa, ei esim. kuvia, joskin se pystyy avaamaan kuvia erillisten apuohjelmien avulla. Lynxin yksi käyttömuoto on sellainen, että järjestelmään liitetty puhesyntetisaattori lukee ääneen Lynxin esittämän tekstin. Tämä on melko alkeellinen mutta hinnaltaan edullinen tapa saada Web-sivut myös näkövammaisten ulottuville.

Luonteensa takia Lynx sopii sivujen yleisen käytettävyyden (esteettömyyden) yksinkertaiseen testaamiseen.

Lynx on saatavissa mm. sekä Unix- että Windows-ympäristöihin. Toiminnalliset erot ovat melko pieniä, sen sijaan ulkoasussa on eroavuutta.

Lynxin kotisivu on http://lynx.browser.org

Seuraava kuva esittää tämän sivun vanhan version alkua Lynxin eräällä versiolla katsottuna. Ikkunan yläpalkissa on MS-Dos-tunnus, mutta kyseessä on itse asiassa Windowsissa käytettävä versio, joka vain toimii Dos-ikkunassa.

[Kuva Lynxin erään version ikkunasta]

Käytön perusteet

Niissä Unix-koneissa, joihin Lynx on asennettu, se yleensä käynnistetään komennolla
lynx
ja Windows-koneissa se voidaan käynnistää esimerkiksi napsauttamalla pikakuvaketta.

Käynnistyessään Lynx tulostaa ensin aloitusdokumentin, joka riippuu järjestelmän asetuksista. Dokumentilla tarkoitamme kerralla tarkasteltavaa tiedon palasta. Siitä käytetään hyvin usein nimitystä sivu (page), mutta nimitys on hiukan harhaanjohtava, koska dokumentti ei välttämättä mahdu kuvaruudulle yhdellä kertaa. Loppuosan pääsee näkemään painamalla välilyöntinäppäintä.

Jos Lynxiä käyttäessäsi haluat takaisin aloitussivulle, paina m-näppäintä ja vastaa y kysymykseen siitä, haluatko todella aloitussivulle (main screen).

Kuvaruudulla osa sanoista tai pitemmistä ilmaisuista näkyy erilaisena kuin muu teksti, esimerkiksi musta ja valkoinen toisin päin kuin muutoin, tai teksti lihavalla, tai sinisellä värillä. Tässä on eroja Lynxin eri versioiden välillä. Joka tapauksessa on yleensä aika helppo oppia luonnonmenetelmällä, mikä on kunkin version tapa esittää linkit. Huomaa, että tekstissä on myös eroja tavallisen tekstin ja korostetun tekstin välillä, joten on opittava erottamaan korostus ja linkit toisistaan.

Nuolinäppäimillä "nuoli ylös" ja "nuoli alas" pääset siirtymään linkistä toiseen sivun sisällä. Voit seurata linkkiä, kun olet sen kohdalla, painamalla return- tai enter-näppäintä (tai oikealle osoittavaa nuolinäppäintä). Silloin saat näkyviin uuden dokumentin, jolta voit jatkaa eteenpäin samaan tapaan. Tämähän tarkoittaa, että liikut ns. hypertekstissä, jossa tekstipalaset sisältävät viittauksia eli linkkejä muihin palasiin. Jos haluat palata siihen dokumenttiin, josta tulit nykyiseen, paina vasemmalle osoittavaa nuolinäppäintä (siis ei merkinpoistonäppäintä vaan sitä, joka on muiden nuolinäppäinten joukossa).

Onnea matkalle! Kun haluat lopettaa, kirjoita Q.

Hiukan lisäohjeita näkyy ruudun alareunassa, ja yksityiskohtaisempia ohjeita saa Unixissa komennolla man lynx. Varsinainen Lynxin käsikirja on luettavissa Lynxillä; pääset lukemaan sitä painamalla h-näppäintä. Jäljempänä olevat ohjeet perustuvat pääosin em. tietolähteisiin; tähän on vain koottu tärkeimmiltä tuntuvia asioita ja selitelty niitä hiukan laveammin.

Lisätietoja käytöstä

Pikasuunnistus URLilla

WWW:n yhteydessä keskeinen käsite on URL (Uniform Resource Locator), jonka avulla voidaan yksiselitteisesti ja suhteellisen lyhyesti ilmaista, missä jokin tieto on Webissä taikka jossakin informaatiojärjestelmässä, johon on yhteys Webistä. Usein URLeja mainitaan esim. lehtiartikkeleissa viitteinä siihen, mistä saa lisätietoja tai missä artikkeli on tietokoneella luettavassa muodossa.

Käyttäjän tarvitsee oikeastaan tietää vain se, että jos hänelle ilmoitetaan jonkin tiedon URL, esimerkiksi http://www.vtt.fi/, niin hän pääsee käsiksi tietoon joko antamalla URL:n lynx-komennon argumenttina, siis esim.

lynx http://www.vtt.fi/
taikka, jos hän on jo käyttämässä Lynxiä, painamalla g-näppäintä ja kirjoittamalla Lynxin kysymykseen
URL to open:
vastaukseksi URL:n ja painamalla return-näppäintä.

URL alkaa useimmiten merkeillä http:// mutta voi alkaa myös esim. merkeillä ftp:// (jolloin se viittaa jossakin ns. tiedostopalvelimessa oleviin tietoihin) tai news: (jolloin se viittaa ns. news-järjestelmässä eli nyys(s)eissä olevaan keskustelu- tai muuhun ryhmään).

Kuvat

Kun sivulla on kuva, Lynx esittää sen tilalla sen vaihtoehtotekstin, jonka sivuntekijä on ilmoittanut ns. alt-määritteellä. Jos tällainen määrite on virheellisesti jätetty kirjoittamatta, Lynx esittää jonkinlaisen yleisen viitteen, jonka on tarkoitus kertoa "tässä kohtaa on kuva, josta ei ole kerrottu, mitä sen tilalla pitäisi olla tekstiesityksessä". Tämä viite voi olla esimerkiksi [IMAGE] taikka kuvatiedoston nimi hakasulkeissa. Tiedoston nimi ei yleensä sano paljoakaan, ja joskus se voi olla todella rasittavan sekava, mutta joskus se antaa jonkinlaisen vinkin siitä, mistä kuvassa on kyse.

Kirjanmerkit

Kun Lynxiä käyttäessäsi löydät jonkin erityisen kiinnostavan dokumentin, johon ehkä haluat myöhemmin palata, voit liittää sen ns. kirjanmerkkiluetteloon (eli -tiedostoon). Kirjanmerkki (bookmark) on talteen otettu tieto siitä, mistä dokumentti löytyy. Se on tekniseltä kannalta URL, mutta käyttäjän ei tarvitse itse kirjoittaa URL:ää ottaessaan kirjanmerkin talteen.

Käskyllä a lisätään kirjanmerkkiluetteloon viittaus siihen dokumenttiin, jota juuri ollaan katselemassa. Lynx pyytää vielä varmistuksen tähän (kysyy kysymyksen, johon vastataan y).

Kun haluat nähdä dokumentin, joka on mukana kirjanmerkkiluettelossasi, anna käsky v ja valitse sitten ruudulla näkyvästä luettelosta haluamasi.

Korostettakoon, että kirjanmerkkiluettelo koostuu viittauksista (linkeistä) dokumenttiin. Dokumentin sisältö voi hyvinkin muuttua. Kannattaa tallettaa itselleen mieluummin viittauksia dokumentteihin kuin itse dokumentteja, sillä kirjanmerkkiluettelon kautta pääset näkemään aina tuoreimman version. Lisäksi levytilaa säästyy.

Kirjanmerkkiluettelo on teknisesti HTML-muotoinen tiedosto, joka on käyttäjän kotihakemistossa nimellä lynx_bookmarks.html

Dokumentin tallentaminen levylle

Dokumentin, joka on luettavana, saa talletettua levylle (siihen Unix-koneeseen, jota käyttää, nykyiseen hakemistoon) käskyllä p. Tämä on hiukan hämäävää, koska ruudulla näkyvä selitys tästä käskystä viittaa vain tulostamiseen (print). Lynx avaa uuden sivun, jolta valitaan kohta "Save to local file". Sitten Lynx kirjoittaa "Enter a filename:" ja tarjoaa jotakin oletusarvoista nimeä. Jos tiedostolle haluaa jonkin muun nimen, voi poistaa (merkinpoistonäppäimellä) oletusnimen ja kirjoittaa haluamansa nimen tilalle, ennen kuin painaa return-näppäintä.

Dokumentteja voi tallettaa itselleen myös HTML-muodossa. Sellainen on aiheellista lähinnä silloin, kun haluaa itselleen kopion sivusta muokatakseen sitä tai käyttää osia siitä, tuotettaessa omia dokumentteja Webiin sijoitettaviksi. Tällöin pitää muistaa tekijänoikeusasiat. Kun ollaan jonkin linkin kohdalla, niin sivun, johon se viittaa, saa tallennettua HTML-muodossa käskyllä d. Lynx avaa uuden sivun, jolta valitaan kohta "Save to disk". Sitten Lynx kirjoittaa "Enter a filename:", jolloin jatketaan kuten edellä.

Haun keskeyttäminen

Joskus, tai oikeastaan aika useinkin, tiedon hakeminen Lynxillä kestää melko kauan, kymmeniä sekunteja tai jopa minuuttitolkulla. Siihen on useita mahdollisia selityksiä. Haettava tietomäärä voi olla suuri. Jokin tietoliikenneyhteys voi olla hidas tai jopa poikki, tai verkon käyttöaste voi olla korkea. Huomattakoon, että WWW on maailmanlaajuinen järjestelmä, jossa linkki voi viitata tietoon, joka on toisella puolella maapalloa olevassa koneessa.

Jos tiedonhaku tuntuu kestävän kohtuuttoman kauan tai muusta syystä haluat katkaista tiedonhaun, paina z-näppäintä.

Unixissa myös control-C:llä katkaisemista voi käyttää, mutta silloin koko Lynxin toiminta katkeaa ja palataan Unixin komentotasolle.

Merkkijonon etsiminen

Joskus yksittäinen dokumentti on niin pitkä, että siitä on hankala löytää haluamaansa tietoa. Tällöin voi käyttää merkkijonohakua: painetaan /-näppäintä, jolloin Lynx kirjoittaa esimerkiksi "Enter a search string" tai "Enter a whereis query". Sitten kirjoitetaan haettava merkkijono ja painetaan return-näppäintä. Merkkijonoa hakiessaan Lynx ei kiinnitä huomiota isojen ja pienten kirjainten eroon, vaan haettaessa esim. merkkijonoa suomi löytyy myös merkkijono Suomi. Lynx näyttää ruudulla osan dokumentista siten, että löydetty merkkijonon esiintymä on ruudun yläreunassa alleviivattuna.

Jos haluat hakea viimeksi etsityn merkkijonon seuraavan esiintymän dokumentista, anna käsky n.

Edellä kuvatut hakutoiminnot hakevat merkkijonoa dokumentin nykyisestä kohdasta alkaen. Jos mitään ei löydy, haku automaattisesti alkaa uudestaan dokumentin alusta.

Lisää suunnistuskeinoja

Control-H:lla saa näkyviin historian eli listan dokumenteista, joissa olet käynyt Lynx-istuntosi aikana. Ne näkyvät kulkujärjestyksessä "uusimmasta" "vanhimpaan". Historia on luonteeltaan dokumentti, josta voit valita haluamasi linkin, jos haluat palata lukemaan jotakin aiemmin katselemaasi dokumenttia. Huomaa, että historia nollautuu, jos poistut Lynxistä. Historiadokumentista pääset takaisin kuten muistakin dokumenteista eli vasemmalle osoittavalla nuolella.

Yhtäläisyysmerkillä = pääset informaatiodokumenttiin, joka kertoo teknisiä perustietoja siitä dokumentista, jota olet lukemassa, sekä siitä linkistä, jonka kohdalla kursori on.

Komentojen antaminen

Jos haluat Unixissa kesken Lynxin käytön antaa käyttöjärjestelmäkomentoja (shellin komentoja), käytettävissä on kaksi vaihtoehtoista tapaa:

Palautteen lähettäminen

Joissakin tapauksessa dokumentille on määritelty omistaja. Silloin voi omistajalle (kirjoittajalle) lähettää palautetta sähköpostitse siten, että ensin painetaan c-näppäintä ja sitten toimitaan Lynxin antamien ohjeiden mukaan.

Useimmiten dokumentille ei kuitenkaan ole määritelty omistajaa. Tämän havaitsee kokeilemalla c-käskyä, jolloin saadaan virheilmoitus. Silloin voi katsella, näkyisikö dokumentissa tekijän sähköpostiosoite (tai linkki, jonka kautta se löytyy). Sitten voi lähettää sähköpostia Lynxin ulkopuolella jollakin erillisellä sähköpostiohjelmalla (esim. Pine). On myös mahdollista lähettää sähköpostia Lynxistä siten, että annetaan g-käsky ja sitten URL, joka on muotoa mailto:sähköpostiosoite eli esim. mailto:jukkakk@gmail.com

Tiivistelmä Lynxin käskyistä

Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä Lynxin tärkeimmistä käskyistä. Useista on tarkempia selityksiä edellä.

Lynxin keskeisiä käskyjä
käsky merkitys
nuoli vasemmallepalaa dokumenttiin, josta tulit nykyiseen
nuoli alas siirrä kursori seuraavan linkin kohdalle
nuoli ylös siirrä kursori edellisen linkin kohdalle
nuoli oikealle näytä dokumentti, jolle linkki viittaa
välilyönti (tai +)näytä dokumentista seuraava ruudullinen
b (tai -) näytä dokumentista edellinen ruudullinen (b=back)
control-nsiirry dokumentissa kaksi riviä eteenpäin
hnäytä Lynxin käsikirja (help-järjestelmä)
alisää linkki (nykyiseen dokumenttiin) kirjanmerkkeihin
clähetä kommentti dokumentin omistajalle
dtalleta linkin osoittama dokumentti HTML-muodossa (d=download)
mmene aloitussivulle
ptalleta dokumentti tiedostoon
Qlopeta Lynxin käyttö
/etsi merkkijonoa
netsi merkkijonon seuraava esiintymä
vmene kirjanmerkkiluetteloon (view bookmarks)
zkeskeytä haku
=näytä historia

Lisäohjeita on kunkin Lynx-toteutuksen omissa ohjeissa sekä Webissä dokumentissa Lynx Users Guide.

Lynxin asennus Windows-koneeseen

Lynxistä on erilaisia Windowsiin sopivia versioita. Seuraavassa käsitellään yhtä niistä: http://www.fdisk.com/doslynx/lynxport.htm

Kyseisessä osoitteessa on linkki Lynxin Win32-version tuoreimpaan vakaaseen versioon (last stable). Seuraa sitä ja tallenna .zip-tiedosto haluamaasi hakemistoon (vaikkapa c:\Ohjelmatiedostot\Lynx) ja pura se jollakin unzippausohjelmalla (esim. WinZip) kyseiseen hakemistoon.

Kopioi sitten siihen sen alihakemistosta Samples tiedosto Lynx.bat ja muokkaa se asennukseesi sopivaksi, korvaten esimerkissä käytetyn d:\win32 kaikki esiintymät sen hakemiston nimellä, johon asensit Lynxin (esim. edellä c:\Ohjelmatiedostot\Lynx). Korvaa myös d:\tmp sellaisen olemassaolevan hakemiston nimellä, jota voi käyttää tilapäistiedostoille (esim. c:\temp on yleensä sellainen).

Muokkaa sitten kyseisessa hakemistossa olevaa asetustiedostoa lynx.cfg korvaamalla rivit
HELPFILE:http://www.crl.com/~subir/lynx/lynx_help/lynx_help_main.html
#CHARACTER_SET:iso-8859-1
#ASSUME_CHARSET:iso-8859-1
#ASSUME_LOCAL_CHARSET:iso-8859-1
(jotka eivät ole peräkkäin!) seuraavilla:
HELPFILE:file://localhost/c:/Ohjelmatiedostot/Lynx/help/lynx_help_main.html
CHARACTER_SET:cp-850
ASSUME_CHARSET:windows-1252
ASSUME_LOCAL_CHARSET:windows-1252
mihin tietysti tarvittaessa kirjoitat merkkijonon c:/Ohjelmatiedostot/Lynx tilalle sen hakemiston nimen, johon olet Lynxin asentanut.

Ennen muokkaamista voit toki varmuuden vuoksi tehdä alkuperäisestä lynx.cfg kopion eri nimelle, jotta voit myöhemmin palauttaa mieleesi, mitä olet muuttanut.

Tämä olettaen, että tietokoneessasi on merkistöksi asetettu CP-850, joka on suomenkielisissä Windowseissa normaali asetus. Englanninkielisessä toiminee CP-437. Näitä ns. koodisivuja on käytössä muitakin, mutta yllä mainitut ovat Suomessa selvästi tavallisimmat.

Lynx käynnistyy nyt, kun kaksoisnapsautat luomasi Lynx.bat-tiedoston kuvaketta. Käynnistämisen helpottamiseksi kannattaa ehkä tehdä sille pikakuvake työpöydälle.

Lynxin mukana tulee laaja englanninkielinen ohje, alihakemistoon help siihen hakemistoon, johon Lynx asennetaan.