Suomen lait Webissä

Tämä dokumentti on vanhentunut. Se on säilytetty vain historiallisista syistä. Dokumentista on uusittu versio.

Miten Suomen laeista ja niiden esitöistä (lakiesityksistä) löytyy luotettavia tietoja Webistä? Miten näin löytyneisiin dokumentteihin voi viitata omalla Web-sivulla?

Sisältö

Taustaa
Tietolähteitä
Lakeja koskevat tiedot
Oikeuskäytäntö (tuomioistuinratkaisuja)
EU:n säädökset

Taustaa

Jo useiden vuosien ajan Internetistä on ollut saatavilla erilaisia lakitekstejä ja lakien perusteluja ja otteita niistä. Tiedot olivat kuitenkin hyvin hajanaisia ja epäluotettavia, etenkin, kun tarjonta perustui lähinnä asianharrastajien innostukseen - ja tiedot jäivät päivittämättä lakien muuttuessa.

Tilanne on kuitenkin parina viime vuonna parantunut merkittävästi. Uusin lainsäädäntö ja siihen liittyvä aineisto on ruvettu viemään nettiin, ja vanhempaakin on varsin paljon. Tilanne oli kuitenkin pitkään se, että tarkkaa tietoa jonkin lain voimassaolevasta sisällöstä ei yleensä ollut suoraan saatavissa.

Lainsäädäntömenettely nimittäin on sellainen, että muutettaessa lakia ei hyväksytä ja julkaista sitä muutetussa muodossa vaan ainoastaan muutoslaki, esimerkiksi laki rikoslain muuttamisesta. Joitakin lakeja, ääriesimerkkinä kai rikoslaki, on muutettu (ja muutoksia mahdollisesti muutettu) niin moneen kertaan, että kyseessä on melkoinen tilkkutäkki. Jos tarjolla ovat vain tilkut erillisinä, on lain voimassaolevan sisällön selville saaminen usein erittäin työlästä.

Lisäksi tietojärjestelmät, joihin lait ym. viedään, ovat edelleenkin osittain vielä hankalakäyttöisiä. Järjestelmiä on myös uudistettu myös sillä Webissä valitettavan yleisellä tyylillä, että vanhat linkit rikotaan. Esimerkiksi tämän dokumentin eräässä vanhassa versiossa kuvatuilla tavoilla tehdyistä linkeistä suuri osa lakkasi toimimasta mm. sen takia, miten Finlex v. 2001 siirrettiin palvelimesta finlex.edita.fi palvelimeen www.finlex.fi. Valitettavasti. Ja luultavasti aivan turhaan. Cool URIs don't change.

Kun uudistettu Finlex otettiin käyttöön 2002-02-12, saatiin suurin osa lainsäädännöstä suhteellisen käyttökelpoisessa muodossa saataville. Kuitenkin se aluksi vaati pakollisen rekisteröinnin. Tästä on onneksi nyttemmin luovuttu, ilmeisesti valtiovarainministeriön suosituksen Tunnistaminen sähköisiä asiointipalveluita käytettäessä (2002-08-20) ansiosta. Suositus merkitsee muun muassa sitä, että tietopalveluissa, joissa päästään vain julkisiin tietoihin, ei pidä vaatia rekisteröintiä. Tosin Finlex edelleenkin vaatii käyttäjää napsauttamaan painiketta "Hyväksyn" eräissä tilanteissa. Taustalla lienee amerikkalaisperäinen oikeudellinen kuvitelma siitä, että tällä muka sidottaisiin käyttäjä joihinkin käyttöehtoihin.

Valitettavasti Finlex käyttää ns. kehyksiä (frames), vieläpä tavalla, jota ei ole vaivauduttu tekemään sellaiseksi, että sivusto toimisi kunnolla ilman kehyksiä. Lisäksi osa toiminnoista, muun muassa käyttöohjeiden lukeminen eräissä tilanteissa, edellyttää, että selaimessa on JavaScript käytössä. Onneksi sentään Finlexin ohjeet ovat myös erikseen luettavissa (kehyksittä).

Tietolähteitä

Vapaasti saatavilla olevat lakikoosteet

Jonkin verran Webissä on eri ihmisten laatimia lakien koosteita, joihin on pyritty ottamaan lain voimassaoleva sisältö. Yleisesti on huomattava, että ne saattavat nopeastikin vanhentua. Kannattaa siis tarkistaa, mihin asti kussakin koosteessa on seurattu lainsäädäntöä. Epäselvissä tilanteissa on syytä selvittää (jäljempänä kuvattavalla tavalla), onko lakia myöhemmin muutettu ja miten.

Säädöstietopankki Finlex

Valtion säädöstietopankki Finlex sisältää nykyisin mm. seuraavan aineiston, josta ensin mainittu kohta on käytännössä useimmiten selvästi tärkein:

Säädöstietokanta, joka sisältää lait sellaisina, kuin ne nyt ovat voimassa. Siitä voi hakea tietoja avainsanojen (kuten lain nimikkeen) perusteella tai säädösnumeron perusteella. Lait ovat HTML-muodossa. Lisäksi lakeihin liittyy linkkejä lain ns. esitöihin (valmisteluasiakirjoihin) kuten hallituksen esityksiin ja eduskunnan valiokuntien mietintöihin, jotka ovat tärkeitä lähteitä lakien tulkinnassa. Uusimpien lakien osalta näin pääsee käsiksi jopa eduskunnan pöytäkirjoihin lain käsittelystä eduskunnan täysistunnossa käytettyjä puheenvuoroja myöten.
Säädökset alkuperäisinä -aineisto. Sisältää lait sellaisina, kuin ne on säädetty, siis alkuperäiset lait ja muutoslait erikseen, myös jo kumottuja lakeja. Tästä aineistosta on hyötyä, kun selvitetään, mikä on ollut lain sisältö jonakin ajankohtana tai tutkitaan lainmuutosten historiaa.
Sähköinen säädöskokoelma (v:sta 1995 alkaen), joka on olennaisesti Suomen säädöskokoelman (ent. asetuskokoelma) faksimilejäljennös digitaalisessa muodossa. Muoto on tarkemmin sanottuna PDF-muoto, jota voidaan katsella ja tulostaa paperille esim. (maksuttomalla) Adobe Acrobat Reader -ohjelmalla. Tämä saattaa olla uusimpien säädösten osalta sopiva juuri paperitulostuksiin. Huomattakoon, että Sähköinen säädöskokoelma sisältää lakeja sellaisina kuin ne on säädetty, ei lakeja, jotka olisi koostettu ottaen huomioon muutoslait.

Säädöskokoelmassa ja siten myös edellä mainituissa aineistoissa julkaistaan lakien lisäksi myös asetukset sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä, ilmoituksia ym.

Muita lähteitä

Eduskunnan Web-palvelimessa on tietoja lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa, osittain varsin yksityiskohtaisestikin. Valitettavasti palvelimen aineiston rakenne on sekava ja sitä on muuteltu. Jäljempänä on kohta tietojen etsimisestä eduskunnan palvelimesta.

Oikeusministeriön sivuilta, kohdasta Säädöshankkeet, löytyy tietoja ministeriössä valmisteilla olevista laeista. Tosin nämä tiedot ovat melko suppeita ja koskevat lähinnä lainvalmisteluprosessia, eivät juurikaan sisältöä. Ks. myös ministeriön tiedotteiden kronologista luetteloa.

Jos halutaan tietää, onko eduskunnan jo hyväksymä laki vahvistettu, niin ajantasaisin tieto Webistä löytynee valtioneuvoston sivujen kohdan Hallituksen toiminta kautta, valitsemalla Päätökset, sitten Tasavallan presidentin esittely. Kyseisten tietojen joukossa ovat myös tiedot siitä, mitä hallituksen esityksiä eduskunnalle presidentti on päättänyt antaa, ja tietoja annetuista asetuksista.

Kauppakaari Oyj tarjoaa maksullisia tietokantoja, mm. Suomen Laki ja Euroopan Unionin laki. Hinnat ovat korkeat, mutta toisaalta tietomäärä on suuri ja sisältää mm. lakitekstien yhteydessä oikeustapausviittauksia yms. kuten painettu lakikirjakin. Mainittakoon, että mm. korkeakoulut ovat tehneet kampuslisenssisopimuksia kyseisistä tietokannoista. Tietokantojen käyttö on jossain määrin hankalaa; ks. dokumenttiani Kauppakaaren oikeudellisten tietokantojen käytöstä.

Toinen maksullinen palvelu on Editan Edilex. Se näyttäisi olevan hinnaltaan edullisempi mutta sisältävän vähemmän lakitekstien yhteydessä olevia viittauksia oikeustapauksiin yms. Toisaalta palvelussa on runsaasti korkeatasoisia oikeudellisia kirjoituksia, ja osa aineistosta on käytettävissä joko täysin vapaasti tai maksuttoman rekisteröitymisen jälkeen.

Muutakin lakiaiheista tietoa Webissä on paljon, mutta ei kovinkaan systemaattisesti. Ks. erityisesti laadukkaan Makupalat-linkkihakemiston osastoa Oikeus, lait, poliisi.

Lakeja koskevat tiedot

Lain sisällön selville saaminen

Halutaan tietää esimerkiksi, mikä on voimassaoleva henkilötietolaki. Yleensä tällainen tehtävä onnistuu, kun tiedetään lain numero tai nimi, usein myös kun tiedetään tai arvataan muutama hyvä avainsana.

Kuitenkaan tässä kuvattavat haut eivät aina ole täysin kattavia mm. siksi, että uusin lainsäädäntö ei ole ehtinyt mukaan. Tätä kirjoitettaessa (2002-12-03) ei vuoden 2002 lainsäädännöstä ilmeisesti ole mukana mitään! Uusimmat lait ilmeisesti löytyvät vain Sähköisestä säädöskokoelmasta.

Hakeminen säädösnumerolla

Jos tiedämme lain numeron, eli antamisvuoden ja numeron vuoden sisällä, voimme käyttää sitä tietoa, että laki on osoitteessa

http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/vvvvnnnn

Tässä vvvv on vuosiluku nelinumeroisena ja nnnn on lain järjestysnumero vuoden sisällä nelinumeroisena, tarvittaessa etunollia käyttäen.

Esimerkiksi henkilötietolakiin (523/1999) viitataan siis seuraavalla osoitteella (URLilla):
http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990523

Näin saadaan lain voimassaoleva sisältö, kun tiedetään alkuperäisen lain säädösnumero. Tämä on jo melko kätevää. Mutta valitettavasti lakitekstien HTML-merkkauksessa ei ole mitään "ankkureita", joiden avulla linkkiin voisi lisätä viittauksen lain määrättyyn kohtaan.

Hakeminen nimellä tai muilla avainsanoilla

Jos emme tiedä lain numeroa, voimme etsiä sitä nimen tai muiden avainsanojen perusteella: menemme Finlexin osaan Lainsäädäntö ja kirjoitamme siellä olevaan syöttökenttään sanan henkilötietolaki. Kuten yleensä ha'uissa, täsmällisillä hakutermeillä, kuten lain nimellä, saa parempia tuloksia kuin tavallisilla sanoilla. Saamme hiukan kömpelön ilmoituksen siitä, että haku tuotti 1 osuman, jossa on linkki, jossa linkkitekstinä on 1999. Kun linkkiä seurataan, saadaan uusi sivu, jossa on pykälänmerkin sisältävä kuvake , joka on linkki, vaikka tämä ei olekaan kovin ilmeistä. Linkki johtaa sivuun, joka sisältää voimassaolevan henkilötietolain.

Finlexin käyttöohjeista löytyy muun muassa kohta Tiedonhaku lainsäädännöstä, jossa on tietoja erilaisista hakumahdollisuuksista. Erityisesti Finlexissä on erillinen tarkennetun haun lomake.

Viittaaminen lakiin esim. Web-sivulla

Web-sivulla voi viitata lakiin käyttäen edellä kuvattua osoitemuotoa esimerkiksi seuraavasti:

Tietokoneen käyttäjistä kerättyjen tietojen kokoelma, käyttäjätietokanta, muodostaa henkilötietolaissa tarkoitetun henkilörekisterin, mikä asettaa rekisterinpitäjälle useita velvollisuuksia.

Tässä sana "henkilötietolaissa" on tehty linkiksi, joka viittaa osoitteeseen http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990523 edellä kuvatun menettelyn mukaisesti.

Linkkien tekemisen lisäksi voi ilmoittaa vastaavia osoitteita esimerkiksi painojulkaisuissa, meilissä (sähköpostissa), nettikirjoittelussa yleensä jne. Pelkän osoitteen monet ohjelmat tunnistavat linkkiä vastaavaksi.

Lain "historiaa" koskevat tiedot

Lain "historialla" tarkoitetaan tässä niiden tietojen kokonaisuutta, jotka kertovat, milloin ja millaisena laki on alkujaan ja säädetty ja mitä muutoksia siihen on eri aikoina tehty. Käytännössä esitysmuotona Finlexissä on "kortti", joka sisältää luettelon alkuperäisistä laeista ja muutoslaeista ja linkit näihin.

Säädöshistorian (lain "kortin") haku numeron perusteella

Jos tiedät alkuperäisen lain säädösnumeron, niin voit hakea lain säädöshistorian eli "kortin" sen perusteella.

Tässä ja jäljempänä esitämme Web-osoitteet (URLit) sellaisina, kuin ne kirjoitetaan HTML:ssä. Jos käytät niitä muualla, esim. paperijulkaisuissa tai meilissä, korvaa & merkillä & (eli poista amp;). Huomaa myös, että osoite on kirjoitettava yhdelle riville. Selaimesi saattaa jakaa pitkien osoitteiden yleisen muodon kuvaukset ja esimerkit eri riveille; tämä riippuu sivunleveydestä, selaimesta ym.

Yleinen "korttiin" viittamisen muoto:

http://www.finlex.fi/lains/smurkortti2.php?numero=nnnn&vuosi=vvvv&sivu=0

missä vvvv on vuosiluku nelinumeroisena ja nnnn on numero kyseisen vuoden sisällä.

Esimerkiksi viittaus henkilötietolain "korttiin voitaisiin tehdä sen säädöskokoelmanumeron 523/1999 perusteella näin:
http://www.finlex.fi/lains/smurkortti2.php?numero=523&vuosi=1999&sivu=0

Yleensä lakiin on syytä viitata aiemmin kuvatulla tavalla niin, että linkki viittaa lain voimassaolevaan sisältöön. Jos kuitenkin - lähinnä oikeushistoriallisessa esityksessä - haluat viitata nimenomaan johonkin lakiin sellaisena kuin se aikanaan on säädetty, niin parasta lienee etsiä ensin sen "kortti" edellä kuvatulla ja sitten seurata linkkiä alkuperäiseen lakiin ja lopuksi kopioida selaimen näyttämä osoite (URL) sellaisenaan omaan dokumenttiisi. Osoite on hankalannäköinen, esimerkiksi
"http://finlex4.edita.fi/dynaweb/stp/stp/1960_69sd/@ebt-link?showtoc=false;target=IDMATCH(id,19610404.sd)
Viittausesimerkki:

Alkuperäinen tekijänoikeuslaki eli Laki tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin (8.7.1961/404)

Tällaisia viittauksia tehtäessä on syytä olla tarkkana. Lukijalle, joka seuraa linkkiä, voi syntyä virheellinen käsitys siitä, mistä on kyse. Sellaisilla Finlexin sivuilla, joihin tällaiset linkit viittaavat, ei ole mitään mainintaa siitä, miten lakia on myöhemmin muutettu ja onko laki ylipäänsä enää voimassa.

Säädöshistorian etsiminen nimen perusteella

Jos emme tiedä lain numeroa, voimme mennä Säädöstietokantaan (http://www.finlex.fi/lains/) ja kirjoittaa tekstinsyöttökenttään lain nimen, esimerkiksi sanan henkilötietolaki, ja napsauttaa painiketta HAE. Tulos saataisiin selainikkunan oikeanpuoleiseen kehykseen.

Tässä tapauksessa tulos on seuraavantapainen (ulkoasu tietysti riippuu selaimesta):

523 / 1999

Laki Henkilötietolaki

Hallinnonala: Oikeusministeriö

Voimaantulo: 01.06.1999;

Huomautus:

Kumonnut säädökset:

471/1987

Muutokset:

986/2000
1.12.2000

muutt. 23 §:ää, lis. 22 a §

Tuloksen alussa on kirjaa esittävä kuvake (tekstivaihtoehtona selvempi "Viittaus säädöstekstiin"), joka on linkki itse lain alkuperäiseen versioon. Lait, joilla alkuperäisen lain sisältöä on muutettu, ilmenevät Muutokset-kohdasta. Tässä tapauksessa muutoslakeja on (tätä kirjoitettaessa) vain yksi.

Esimerkkitapauksessamme on Kumonnut-kohdan alla viittaus lakiin (henkilörekisterilakiin), jonka kyseessä oleva laki on kumonnut. Linkki viittaa ns. säädöskorttiin eli viitekorttiin, joka tarkoittaa kokoelmaa tietoja jostakin säädöksestä. Kokoelmassa on linkki alkuperäiseen säädökseen ja muutossäädöksiin.

Usein haku tuottaa useita tuloksia, "osumia". Esimerkiksi haku sanalla tekijänoikeus tuottaa luettelon osumia, joissa on tekijänoikeuslaki, tekijänoikeusasetus, asetus tekijänoikeuslain soveltamisesta eräissä tapauksissa jne. Luettelossa on tällöin kunkin osuman osalta linkki säädökseen, linkki viitekorttiin ja säädöksen nimi ja numero. Tällöin on huomattava vastaava kuin yllä mainittu: ensimmäinen linkki antaa vain alkuperäisen säädöstekstin.

Haulla saattaa löytyä myös kumottuja lakeja. Jos esimerkiksi hakisit hakusanalla henkilörekisterilaki, löytäisit kyseisen lain "kortin", joka edellä jo on mainittu. Ja siinä kyllä sanotaan, että laki on kumottu, mutta sen voinee onnistua olemaan huomaamatta, jos on jo asennoitunut menemään lukemaan lain tekstiä - alussahan on linkki lain alkuperäiseen tekstiin. Ja itse lakitekstissä (alkuperäisen lain tai sen muutoslakien tekstissä) mikään ei sano, ettei se enää ole voimassa.

Lain perustelujen (HE:n) tutkiminen

Oletetaan, että olemme Webistä tai painetusta lakikirjasta lukeneet joitakin säädöksiä. Olemme kiinnostuneet niiden tulkinnasta. Yksi tärkeä tietolähde on silloin se hallituksen esitys, jonka perusteella muutokset on säädetty, ja siihen liittyvä eduskunnan valiokunnan mietintö. Hallituksen esityksessä on perusteluja, joita käytännössä pidetään itse lain perusteluina, ellei eduskunta ole erikseen ottanut toisenlaista kantaa.

Lakikirjassa ja usein myös Webissä olevissa lakiteksteissä on muutettujen pykälien kohdalla merkintä siitä, mihin muutoslakiin perustuu pykälän voimassaoleva sisältö. Joissakin yhteyksissä tällaiset merkinnät saattavat olla linkkejä muutoslakien perusteluihin.

Hallituksen esityksen haku sen numeron perusteella

Tällä lomakkeella voi hakea hallituksen esityksen:

Numero vuoden sisällä:

Vuosi:

Näin saataviin sivuihin voit myös viitata suoraan osoitteilla seuraavasti.

Jos tiedämme hallituksen esityksen numeron, niin tietoihin siitä ja sen käsittelystä voi viitata seuraavaa muotoa olevalla osoitteella:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7bKEY%7d=HE+n%2fvvvv

Tässä vvvv on vuosiluku nelinumeroisena ja n on numero vuoden sisällä (ilman etunollia). Usein hallituksen esityksiin viitataan kirjoituksissa sellaisilla ilmaisuilla kuin HE 211/1992, josta siis saadaan tarvittavat numerot.

Esimerkki, joka viittaa esitykseen HE 211/1992:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7bKEY%7d=HE+211%2f1992

Selityksenä edellä esiintyvään merkintään & mainittakoon, että se on HTML-kielen määrittelyn mukainen tapa esittää &-merkki silloin, kun tämä esiintyy datassa (esimerkiksi URL:ssä) eikä itse HTML-kieleen kuuluvan rakenteen osana. Käytännössä pelkän &-merkin käyttökin usein toimii, mutta tässä käytetty tapa on varmempi.

Tällainen osoite viittaa sivuun, jolla on linkki hallituksen esitykseen. Hallituksen esitys on melko kömpelössä muodossa, pelkkänä tekstinä, jossa lisäksi saattaa rivijako olla väärin. Lisäksi esitys on WP-muodossa eli ensisijaisesti WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelmalla luettavaksi sekä uusien esitysten osalta myös PDF-muodossa, tosin varsin kömpelösti (sillä siinä käytetään tasattuja palstoja ilman tavutusta, jolloin sananvälit ovat usein häiritsevän isoja).

Saatavalla sivulla on myös tietoja esityksen käsittelystä eduskunnassa eri vaiheissa, kansanedustajien puheenvuoroja myöten. Tietojen laajuus riippuu siitä, miten vanhasta esityksestä on kyse; uudemmista on tietoja kansanedustajien puheenvuorojen tekstejä myöten.

Entä näyttääkö osa %2f kovin omituiselta? Omituinen se onkin, mutta se on URL-spesifikaation mukainen tapa koodata eräs merkki, vinoviiva, jota ei voi sellaisenaan kirjoittaa hakulausekkeeseen, kun se on osa URLia. Vastaavasti %7b ja %7d tarkoittavat aaltosulkuja { ja }.

Uudehkojen esitysten (1999-03-25 alkaen) etsiminen

Voimme etsiä hallituksen esityksiä ja eräitä muita ns. lakien esitöitä eduskunnan Web-palvelimesta, vaikka se onkin sekava. Eduskunnan pääsivulla on linkki Asiat ja asiakirjat, jonka kautta löytyy Asiakirjat-sivu, jonka avulla voi etsiä useita dokumentteja, ja ensimmäisenä vaihtoehtona on haku hallituksen esityksistä. Sillä voi kuitenkin hakea vain uudehkoja asiakirjoja: hallituksen esityksiä 25. maaliskuuta 1999 alkaen.

Hakua asiakirjan otsikon mukaan ei ilmeisesti kannata käyttää. Se ei tunnu löytävän mitään, vaikka hakusana esiintyy esityksen nimessä.

Jos näin löytyneeseen hallituksen esitykseen haluaa viitata URLilla, on parasta muodostaa URL esityksen numeron perusteella siten, kuin edellä kuvattiin.

Vanhat esitykset (ennen 1999-03-25)

Vanhempia (noin vuosien 1990 - 1999) hallituksen esityksiä pitää hakea erillisellä lomakkeella, johon edellä mainittu sivu viittaa.

Kyseinen haku näyttää tuottavan osumia myös vuotta 1990 edeltävältä ajalta. Niiden osalta tuloksissa kuitenkin näyttäisi olevan vain suppeita tietoja esityksen antamisesta ja käsittelemisestä, ei esimerkiksi itse esityksiä.

Lakiesityksen eduskuntakäsittelyn tilanne

Edellä kuvatuista hakumahdollisuuksista on apua, jos meitä kiinnostaa tietää, mikä on jonkin lainsäädäntöhankkeen tilanne eduskunnassa. Tällöin etsimme tietoja hallituksen esityksistä, koska niiden yhteydessä on myös käsittelytietoja.

Esimerkki: Olemme kuulleet huhun, että vireillä olisi hanke tietokonevirusten tekemisen kriminalisoinnista. Käytämme edellä kuvattua uudehkojen esitysten hakua. Hakusanaksi sopii vaikkapa viru#, sillä ristikkomerkki # toimii näissä ha'uissa ns. katkaisumerkkinä eli etsitään kaikkia viru-alkuisia sanoja:

Tässä tapauksessa osuimme oikeaan. Tuloksissa on osuma 4/1999, joka löytyi tekstisisältönsä perusteella. Edellä olevan lomakkeen ensimmäinen kohta täyttämällä voidaan tehdä hakuja sisällöstä. Usein sillä tavoin saataisiin aivan liikaa osumia. Mutta toisaalta useinhan lakiesityksen nimi sisältää vain vähän informaatiota tästä, koska se voi viitata esim. vain siihen, mitä rikoslain lukua on tarkoitus muuttaa. Monasti on siis tarpeellista kokeilla erityyppisiä hakuja.

Kun sitten käytämme edellä kuvattua tapaa etsiä tiedot esityksestä ja sen käsittelystä numeron perusteella, löydämme tiedot esityksestä 4/1999. Ne kertovat, että esitys on hyväksytty ja vahvistettu lakina 951/1999.

Kuten edellä mainittiin, saatavat tiedot sisältävät myös melko yksityiskohtaisen kuvauksen esityksen käsittelyvaiheista, valiokuntien mietinnöistä tässä. Tässä tapauksessa mm. lakivaliokunnan mietinnöllä LaVM 2/1999, on mielenkiintoa pyrittäessä selvittämään lainsäätäjän tarkoituksia, painotuksia, asiaan liittyneitä ongelmia jne.

Eduskunnan valiokuntien lausunnot

Eduskunnan eri valiokuntien lausunnot lakiesityksistä muodostavat yhden tärkeän lähteen tulkittaessa lainsäätäjän tarkoituksia. On toki muistettava, että lakiesitystä ei välttämättä ole hyväksytty valiokunnan ehdottamassa muodossa.

Eduskunnan palvelimessa on sivu, jonka kautta voi hakea valiokuntien lausuntoja sekä käsitellyistä että käsiteltävinä olevista lakiesityksistä. Tämän lisäksi voi lausuntoihin päätyä aiemmin kuvatuilla tavoilla (etsimällä esitystä koskevat tiedot).

Näyttäisi siltä, että lausuntoihin voi viitata seuraavanlaisilla osoitteilla:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?%7bKEY%7d=valiokunta+nro%2fvuosi+vp

missä valiokunta on valiokunnan nimen koodi, vuosi on mietinnön antamisvuosi ja nro järjestysluku vuoden sisällä.

Esimerkki, jossa valiokuntana on sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVL):
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?%7bKEY%7d=StVL+12%2f1998+vp

Eri ha'uilla saadaan erilaisia toinen toistaan kummallisempia URLeja, joita on syytä epäillä aika lyhytikäisiksi. Yllä oleva muoto näyttää siltä, että se voisi toimia pitempään. Se "kääntyy" toisenlaiseksi URLiksi (esim. http://www.eduskunta.fi/thwfakta/tmp/uta12113_p.htm) jossa on jonkinlainen juokseva numero, luultavasti eri tilanteissa erilainen samalle dokumentille, joten sitä ei kannattane käyttää linkeissä.

Esimerkki linkkien tekemisestä:

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto, jonka se on antanut hallituksen esityksestä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ...

Oikeuskäytäntö (tuomioistuinratkaisuja)

Korkeimman oikeuden (KKO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) eräitä päätöksiä julkaistaan ns. ennakkopäätöksinä (eli ennakkoratkaisuina), koska ne "ovat tärkeitä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa" tai muuten merkittäviä. Tuoreimmat tapaukset ovat kätevästi luettavissa seuraavien sivujen kautta:

Lisäksi ennakkopäätöksiä on etsittävissä ja luettavissa Finlexistä kohdasta Oikeuskäytäntö. Kaikkein uusimpia ennakkopäätöksiä niistä ei kuitenkaan välttämättä löydy; näyttää siltä, että niitä viedään Finlexiin hiukan hitaammin kuin edellä mainittuihin listoihin.

Mainitussa Finlexin Oikeuskäytäntö-osassa on myös välineitä monipuolisempiin hakuihin sekä mahdollisuus hakea hovi- ja hallinto-oikeuksien, työtuomioistuimen ja EY-tuomioistuinten ratkaisuja. Lisäksi on oikeuskäytäntö kirjallisuudessa -haku, jolla voi hakea viitetietoja oikeudellisesta kirjallisuudesta, jossa tiettyä oikeustapausta on kommentoitu tai käsitelty.

Haut saattavat tuottaa näennäisesti pitkän listan osumia, vaikka osumia ei ole lainkaan! Kannattaa siis ensin katsoa alusta tieto osumien määrästä. Jos tieto on Search for produced no hits., niin sen jälkeen on silti (satunnainen?) lista joistakin ennakkopäätöksistä!

Kyseisiin KKO:n päätöksiin voi viitata Web-osoitteilla (URLeilla), jotka ovat seuraavaa muotoa:

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/oiktap/kko/fkko/@Generic__BookTocView;lang=fi?DwebQuery=KKO:vvvv:n

(Osoite on kirjoitettava yhdelle riville, vaikka se tässä saattaa jakautua kahdelle riville.)

Tässä vvvv on vuosiluku ja n on päätöksen järjestysnumero kyseisen vuoden sisällä. Haluttaessa viitata KHO:n päätöksiin menetellään samalla tavalla mutta korvaten kko/fkko kho/fkho:lla ja KKO KHO:lla.

Voisimme siis kirjoittaa esimerkiksi näin (tässä taas saattaa jakautua kahdelle riville osoite, joka pitää kirjoittaa yhdelle riville itse HTML-dokumenttiin):

Päätöksessään <A HREF= "http://finlex1.edita.fi/dynaweb/oiktap/kko/fkko/ @Generic__BookTocView;lang=fi?DwebQuery=KKO:1993:50" >KKO:1993:50</A> Korkein oikeus ...

Tämän näkyvä esitysmuoto voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:

Päätöksessään KKO:1993:50 Korkein oikeus ...

Tosin edellä kuvatun lainen osoite ei johda suoraan itse päätökseen vaan sivulle, jolla on linkki sivulle, joka sisältää päätöksen. Mutta näyttää siltä, että näin selville saatava osoite, joka esimerkkitapauksessamme oli joskus
http://finlex1.edita.fi/dynaweb/oiktap/kko/fkko/@Generic__BookTextView/186200;nh=1;hf=0;lang=fi?DwebQuery=KKO%3A1993%3A50 121737;nh=1;hf=0?DwebQuery=KKO%3A1993%3A50
ei ole sellainen, jota voidaan pysyvästi käyttää viittaamaan kyseiseen sivuun. Pikemminkin se ilmeisesti sisältää tilannekohtaisen koodinumeron ja viittaa myöhemmin johonkin ihan muuhun sivuun tai ei minnekään.

Rovaniemen hovioikeus julkaisee Webissä omia laajempaa oikeudellista merkitystä omaavia ratkaisujaan.

EU:n säädökset

Kansallisen lainsäädännön ohella on Euroopan unionin säädöksillä varsin tärkeä merkitys. Niistä on tietoa erityisesti Eur-Lex-tietopankissa, jossa on mm. yhteisön voimassaolevan lainsäädännön luettelo hyperlinkkeineen sekä tietoja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä. Eur-Lexin hakusivuston kautta voi mm. etsiä direktiivin sen numeron perusteella.

Vuosi kahdella numerolla:

Numero nelinumeroisena:

Eur-Lexin rakenne on usein muuttunut, ja nykyisin siinä itsessään on erityinen suositus linkittämisestä. Linkit esimerkiksi yksittäisiin direktiiveihin ovat suosituksen mukaan mahdollisia, mutta niiden tekeminen on melko hankalaa. Siinä käytetään seuraavasti kirjoitettua osoitetta:

http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver&amp;COLLECTION=lif&amp;SERVICE=all&amp;LANGUAGE=fi&amp;DOCID=3

vuosiLnro

Käytännössä tätä voi ilmeisesti hiukan yksinkertaistaa: &-merkin tilalla voidaan näissä osoitteissa käyttää puolipistettä (;), jolloin URLien muoto on hiukan siistimpi ja samanlainen HTML:ssä kuin muuallakin:

http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver;COLLECTION=lif;SERVICE=all;LANGUAGE=fi;DOCID=3vuosiLnro

Osoite on kirjoitettava yhdelle riville. Tässä vuosi on antamisvuosi kaksinumeroisena (!) ja nro on numero vuoden sisällä nelinumeroisena. Esimerkiksi direktiivin 96/9/EY (ns. tietokantadirektiivi) osoite on siis
http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver;COLLECTION=lif;SERVICE=all;LANGUAGE=fi;DOCID=396L0009
(joka tietysti pitää kirjoittaa yhdelle riville).

Edellä olevassa LANGUAGE=fi tarkoittaa, että halutaan suomenkielinen versio. Ruotsinkielisen version saa korvaamalla kaksikirjaimisen kielikoodin fi koodilla sv:llä jne. Toisaalta erikielisissä versioissa on linkit muunkielisiin versioihin.

Mainitunlaiset osoitteet merkitsevät tietokantahakuja, ja haun jälkeen selaimen osoiterivillä näkyvä osoite on sentapainen kuin http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!CELEXnumdoc&lg=fi&numdoc=31996L0009&model=guichett mutta tällaisten osoitteiden tulevasta toimivuudesta ei ole mitään takeita. Linkeissä on siis parempi käyttää edellä kuvattua muotoa.

Euroopan unionin virallisen lehden numeroihin voidaan ohjeen mukaan viitata seuraavaa muotoa olevilla osoitteilla (kun sovelletaan edellä mainittua periaatetta &-merkkien korvaamisesta puolipisteillä):

http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver;COLLECTION=oj;SERVICE=all;LANGUAGE=cc;DOCID=vvvvSnnn

missä

cc kielikoodi on kuten edellä, siis suomelle fi
vvvv on vuosiluku nelinumeroisena
S on julkaisusarjan koodi: c, l tai ca
nnn on lehden numero kolminumeroisena.

Esimerkiksi jos EU:n virallisen lehden numeroon on viitattu koodilla "EYVL C 86 10.4.2002", niin sen suomenkieliseen versioon viittaava URL on
http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver;COLLECTION=oj;SERVICE=all;LANGUAGE=fi;DOCID=2002c086

Näin saatava URL viittaa dokumenttiin, joka sisältää virallisen lehden numeron sisällysluettelon, jossa sivunumerot ovat linkkejä sisällön osiin PDF-muodossa. Jos halutaan tehdä linkki, joka viittaa suoraan sellaiseen osaan, liitetään URLin loppuun (suoraan, ilman mitään välimerkkiä) p-kirjain ja nelinumeroinen sivunumero, esimerkiksi p0002. Esimerkiksi seuraava URL siis viittaa virallisen lehden 2002/C 86 sivulta 2 alkavaan dokumenttiin:
http://europa.eu.int/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver;COLLECTION=oj;SERVICE=all;LANGUAGE=fi;DOCID=2002c086p0002