Kirjainten tarinoita, luku 6 Kirjainten käyttö eräissä kielissä:

6.62 Vietnam

Vietnamin kieltä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin useita eri tarkkeita käyttäen. Tarkkeilla ilmaistaan toisaalta vokaalin laatu useissa tapauksissa, toisaalta tavun tooni eli sävelkulku. Tämän takia yhteen kirjaimeen voi liittyä kaksi tarketta. Lisäksi vietnamissa esiintyy poikkiviiva-d đ. Se tarkoittaa d-äännettä, kun taas poikkiviivaton d tarkoittaa vietnamin eri murteissa eri äänteitä (pohjoisessa lähinnä [z], etelässä lähinnä [j]).

Seuraavissa kirjaimissa tarke (lyhyysmerkki, sirkumfleksi tai sarvi) osoittaa vokaalin laatua: ă, â, ê, ô, ơ, ư. Esimerkki sanasta, jossa kahdessa vokaalissa on sarvi (engl. horn): Vương. Suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä tällaiset kirjaimet voidaan kirjoittaa tarkenäppäinten avulla; lyhyysmerkki saadaan aikaa näppäilyllä AltGr(vaihto(')) ennen vokaalia, sarvi taas näppäilyllä AltGr(p) enne vokaalia. Sarven liittämiselle juuri p-näp­päi­meen ei ole muuta selitystä kuin että se on lähellä varsinaisia tarkenäppäimiä.

Tooneja vietnamissa on kuusi, joista ensimmäisellä (tasainen matala) ei ole merkkiä, eli ilman toonimerkkiä oleva tavu äännetään sen mukaan. Muut toonit ilmaistaan vokaalin yhteydessä (yllä tai alla) olevilla tarkkeilla seuraavan taulukon mukaan. Huomaa, että merkintätapa poikkeaa huomattavasti siitä, miten kiinan toonit merkitään pīnyīnissä.

Tooni

Tarke

Esimerkki

tasainen

 

a

korkea nouseva

U+0301 akuutti

á

matala (laskeva)

U+0300 gravis

à

laskeva-nouseva

U+0309 koukku

korkea nouseva glottalisoitunut

U+0303 tilde

ã

matala glottalisoitunut

U+0323 alapuolinen piste

 

Vaikka kaikki viimeisessä sarakkeessa mainitut kirjaimet voidaan kirjoittaa suoraan näppäimistöltä, kun käytetään suomalaista monikielistä näppäinasettelua, tämä ei riitä pitkällekään. Kyseisellä asettelulla ei nimittäin voida (ainakaan vielä) tuottaa merkkejä, joissa on useita tarkkeita. Sellaisia vietnamissa esiintyy hyvin usein, koska vokaaliin, jossa on laatua osoittava tarke, tulee siis toinenkin tarke, ellei tooni ole tasainen.

Kaksitarkkeinen merkki voidaan usein tuottaa Unicode-koodiarvonsa perusteella, kuten ệ koodin U+1EC7 avulla (esimerkiksi monissa ohjelmissa Windowsissa näppäilyllä 1EC7 Alt(x)), tai poimimalla se ns. merkistökartasta, kuten luvussa 7 kuvataan. Toinen, usein luontevampi keino on se, että kirjoitetaan ensin (jollakin tekniikalla, esimerkiksi tarkenäppäintä käyttäen) merkki, jossa on vokaalin laatua ilmaiseva tarke, esimerkiksi ê, ja sitten ns. kombinoituva tarke, jonka koodi on mainittu edellä olevan taulukon toisessa sarakkeessa. Näppäily olisi tällöin esimerkiksi ^e323 Alt(x). Tällöin riittää viiden tarkkeen koodin muistaminen tai tarkistaminen. – Periaatteessa nämä kaksi erilaista lähestymistapaa tuottavat merkin kahdella eri tavalla koodattuna, nimittäin ns. yhdistelmämerkkinä (kuten U+1EC7) tai kahtena Unicode-merkkinä, joista jälkimmäinen on kombinoituva tarke (kuten U+00EA U+1EC7). Ulkoasussa ja toimivuudessa voi olla eroa, jolloin yhdistelmämerkki yleensä tuottaa typografisesti paremman tuloksen ja toimii useammissa ohjelmissa.

Länsimaissa vietnamilaiset nimet kirjoitetaan usein ilman mitään tarkkeita, paitsi ehkä huolitelluimmissa hakuteoksissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Tarkkeiden pois jättäminen on kuitenkin ongelmallista, koska tarkkeilla on suuri merkitys vietnamissa. Esimerkiksi ma, , , mả, ja mạ ovat aivan eri sanoja, joilla on kullakin oma merkityksensä ja joiden ero ääntämyksessä on vietnamilaiselle selvä.

Länsimaisissa teksteissä myös poikkiviiva đ korvataan usein d:llä. Esimerkiksi taistelupaikkana tunnettu Dien Bien Phu on oikein kirjoitettuna Điện Biên Phủ.

Luotettavamman tietolähteen puuttuessa voi käyttää lähteenä vietnaminkielistä Wikipediaa ”http://vi.wikipedia.org”, jossa vietnamilaisten nimien kirjoitusasujen voi olettaa olevan yleensä oikeita.

Ilman tarkkeita on kuitenkin syytä kirjoittaa vakiintuneet sovinnaisasut kuten Vietnam (vietnamiksi Việt Nam), Hanoi (Hà Nội), Haiphong (Hải Phòng) ja Ho Chi Minh (Hồ Chí Minh), vaikka niitä ei yleensä ole mukautettu suomen kieleen, vaan käytämme englannista omaksuttuja asuja.

Vietnamin kielessä ei käytetä hattu-s:ää š, joten sitä ei ole syytä käyttää vietnamilaisissa nimissä myöskään suomenkielisessä tekstissä. Esimerkiksi Ho Chi Minhin keskimmäinen nimi on usein kirjoitettu Tši, Tshi tai Tsi, mutta tällaisia asuja on pidettävä virheellisinä.

Vietnamia kirjoitetaan yleensä yksitavuisin sanoin. Muissa kielissä vietnaminkielisen nimen osat kirjoitetaan usein kokonaan tai osittain yhteen (esimerkiksi Vietnam). Näin sopii tehdä lähinnä juuri sovinnaisasujen osalta.