Kirjainten tarinoita, luku 5 Lisäkirjaimet:

5.4 Ezh ʒ

Ezh-kirjain ʒ lienee kehittynyt käsialakirjoituksessa ja vanhoissa kirjasintyypeissä käytetystä z-kirjaimen muodosta. Muoto muistuttaa ensi näkemältä numeroa 3 etenkin, kun numeron ylempi osa on varsinkin käsin kirjoitettaessa kulmikas.

Ezh-kirjainta käytetään foneettisessa IPA-kirjoituksessa soinnillisen suhuässän merkkinä eli samassa merkityksessä kuin suomen kirjoitusjärjestelmän hattu-z ž. Ezh-kirjain foneettisena merkkinä lienee Isaac Pitmanin kehittämä; hän sisällytti sen vuonna 1847 julkaisemaansa foneettiseen aakkostoon. Mallina oli todennäköisesti vanha käsin kirjoitetun z:n muoto. Kirjainta onkin kutsuttu myös nimellä pitkä z, koska se on muodoltaan kuin venytetty z.

Lisäksi ezh-kirjainta käytetään joidenkin kielten (koltansaamen ja eräiden afrikkalaisten kielten) varsinaisessa kirjoitusjärjestelmässä. Se on siis päätynyt foneettisesta merkistä myös ”tavalliseksi” kirjaimeksi.

Koltansaamessa ezh ʒ ei tarkoita samaa äännettä kuin IPAssa vaan affrikaattaa [ʣ̥], missä alapuolinen ympyrä tarkoittaa soinnittomuutta. Koltansaamessa käytössä myös hattu-ezh ǯ, joka tarkoittaa affrikaatan liudentunutta versiota [ʣ̥ʲ]. Hattu-ezhiä käytetään myös joissakin karjalan kielen kirjoitustavoissa.

Suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä ezh voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr(z).

Mitään erityisen hyvää syytä ei ole sille, että kirjaimen suomenkielisen nimen kirjoitusasuksi on päätetty ezh eli sama kuin merkin Unicode-nimessä. Loogisempi olisi kirjoitusasu .

Versaali-ezh Ʒ on käytännössä muodostettu gemenamuodosta, sitä suurentamalla. Joissakin fonteissa saattaa versaali-ezh ulottua kirjainten perusrivin alapuolelle.

Ezh-kirjain puuttuu joistakin tärkeistä fonteista, kuten leipätekstissä usein käytetyn Times New Romanin vanhoista versioista.

Unicode-standardissa gemena-ezh ʒ tulkitaan samaksi merkiksi kuin erään vanhan, aiemmin apteekeissa käytetyn paino- ja tilavuusyksikön dramin eli drakhman symboli; 1 ʒ oli noin 3,888 grammaa.