Arkisen asiakirjoittamisen opas, luku 7 Ohjeita eri kirjoitustilanteisiin:

Opinnäytetyön kirjoittaminen

Opinnäytetyön, esimerkiksi harjoitustyöselosteen tai diplomityön, kirjoittaminen on monella tavoin muista kirjoitustehtävistä poikkeava. Opinnäytetyöllä on harvoin todellista viestintä­tarkoi­tus­ta, vaan se kirjoitetaan oppineisuuden osoittamiseksi. Tosin tämä voidaan tulkita erikois­tapaukseksi viestinnästä: oppilaan pitää viestiä opettajalle, että hän osaa asian.

Ensimmäinen neuvoni aiheesta on, että opinnäytetyön kirjoittamisessa pitää olla vakavalla mielellä, mutta ei liian vakavalla. Kysehän on yhdestä pakollisesta kuviosta opinnoissa, ja siitä voi oppiakin yhtä ja toista. Toisaalta asiasta ei pidä tehdä elämäntehtävää, ja on hyvä muistaa, että kyse on eräänlaisesta leikistä. Opinnäytetyön pitää olla asiallisen ja vakavamielisen näköinen ja viimeistelty, ikään kuin sen lukisi suurikin määrä ihmisiä, mutta todellisuudessa sen luultavasti lukee vain työn tarkastaja, jos hänkään. Tiivistelmän saattaa lukea useampikin, mutta lähinnä yleisestä mielenkiinnosta, siis tietääkseen, mitä kyseisellä alalla nykyisin puuhataan.

Koska kirjoitat noin yhdelle ihmiselle, on lähellä ajatus kirjoittaa nimenomaan hänelle ja häntä varten. Pelin sääntöihin ei kuitenkaan kuulu se, että tekee niin kovin näkyvästi. On luonnollista esimerkiksi ottaa kirjallisuusluetteloon mukaan työn tarkastajalle rakkaita julkaisuja, esimerkiksi hänen omiaan, ja on selvää, että sinun ei pidä käyttää sellaisia sanoja, joita tarkastaja ei ymmärrä. Mutta ei kuulu asiaan kirjoittaa avoimesti juuri hänelle; opinnäytetyön pitää siis leikkiä objektiivista.

Opinnäytetyön kirjoittaminen ei ole poikkeus siitä, että kaikki kirjoittaminen on pal­ve­le­mis­ta. Kirjoitat sen ennen kaikkea palvellaksesi itseäsi, itsesi takia, hoitaaksesi yhden asian opinnoissasi, viime kädessä saavuttaaksesi jonkin oppiarvon.

On toki mahdollista, että opinnäytetyöstä on todellista hyötyä muillekin. Jokin yritys ehkä maksaa sinulle työstä, ja silloin sinun on otettava huomioon myös yrityksen tarpeet. Silloin lukijakuntaasi kuuluvat työn tarkastajan ohella ne yrityksen työntekijät, jotka tarvitsevat saavuttamiasi tuloksia työssään.

On mahdollista sekin, että jotkut sinulle ennalta tuntemattomat ihmiset lukevat työsi ja hyötyvät siitä, ja ehkäpä saat sitä kautta mainetta. Nykyisin opinnäytetyön julkaiseminen on yhä helpompaa. Yhä yleisemmin ihmiset voivat julkaista töitään Internetissä, World Wide Webin kautta. Jos kyseiset välineet ovat sinulle tuttuja, aikaa menee parhaimmillaan vain muutamia minuutteja. Vaikka aikaa menisi tuntejakin, se on aika pieni hinta siitä, että lukijoiden määrä voi moninkertaistua. Jos työllä on ulkopuolinen rahoittaja tai jos siihen muutoin liittyy liiketaloudellisia etuja, sinun tietysti pitää selvittää, hyväksyykö tilaaja työn julkistamisen ja onko työ muutoinkin kaikilta osiltaan julkistettavissa.

Joka tapauksessa opinnäytetyö kirjoitetaan ensi sijassa sen alaa hyvin tunteville ihmisille, olivatpa nämä alan opettajia, professoreita, opiskelijoita tai harrastajia. Kirjoitustyylin on syytä olla tämän mukainen, mutta silti on parempi olettaa liian vähän kuin liian paljon lukijoiden esitiedoista. Alan yleisten perusteiden selkeä esittely voi olla tarpeen, ja sitä saatetaan jopa vaatia. Lukijan johdatteleminen aiheen merkitykseen, käsitteistöön ja teorioihin on tuskin koskaan haitaksi, kunhan sellaiset johdattelut esitetään niin, että otsikot ja työn kokonaisrakenne luovat lukijalle oikeita odotuksia. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että yleisesityksiä ei pidä sirotella muun esityksen sekaan. Aihepiiriä hyvin tuntevalle lukijalle on turhauttavaa huomata lukevansa jotakin, jonka voisi otsikon perusteella olevan alan uutta tietoa mutta joka onkin alan asiantuntijalle aivan tuttua.

Opinnäytetyössä on tärkeää noudattaa normeja. Tämä on yleensä suoranainen vaatimus. On myös mahdollista, että työn tarkastaja ei ymmärrä siitä paljoakaan tai ei ehdi paneutua siihen. Silloin hän oletettavasti kirjoittaa lausuntonsa ulkonaisten seikkojen mukaan, etenkin sen perusteella, miten hyvin on noudatettu yleisiä normeja. Hanki siis runsaasti tietoa siitä, millaisia muodollisia sääntöjä on olemassa. Esimerkiksi kirjallisuusviitteiden esittämisestä on olemassa useita keskenään kilpailevia menetelmiä. Selviä, mikä on sinun alallasi vallitseva tai työn tarkastajan suosittelema, ja noudata sitä. Menetelmillä on kullakin omat etunsa ja haittansa, eikä kannata ruveta pohtimaan sitä melko hedelmätöntä kysymystä, mikä niistä on paras. Sama koskee sellaisia seikkoja kuin mittayksiköiden käyttö, suureiden esittäminen, symbolien ja merkintätapojen käyttö ja erikoistermit.

Opinnäytetyön rakenteelle on hyvin usein asetettu tiukkoja vaatimuksia. Ne voivat olla kahlitsevia ja muutenkin typeriä, mutta noudata niitä. Hyvä kirjoittaja osaa esittää asiansa selkeästi, vaikka joutuisikin mukautumaan ylhäältä annettuihin rakennetta koskeviin rajoituksiin.

Hyviä käytännöllisiä ohjeita antaa Jukka-Pekka Santasen kirjoittama Opinnäytetöiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä (tieto­tekniikan opiskelijoille).