Kirjoitus on ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä, eikä sen yleistä merkitystä tarvitse erityisesti perustella. Olennaista on ymmärtää, että kirjoitustaito on meistä jokaiselle keskeinen taito. Lukemattomat asiat maailmassamme hoidetaan nimenomaan kirjallisesti. Kirjoituksella on puheeseen verrattuna sekä etuja että haittoja, mutta yksi tärkeä ja kiistaton etu on se, että puhutut sanat ovat vain värinää ilmassa ja katoavat nopeasti, kun taas kirjoitetut sanat pysyvät.
Esimerkiksi suullinen sopimus on kyllä lähes kaikissa tilanteissa oikeudellisesti aivan yhtä pätevä kuin kirjallinen. Kuitenkin sen todistaminen, että sopimus on tehty ja että sen sisältö oli juuri se, mitä väitetään, voi olla paljon vaikeampaa suullisen kuin kirjallisen sopimuksen tapauksessa. Jos suullisella sopimuksella ei ollut todistajia tai tilanne oli jotenkin epämääräinen, sopimuksen olemassaoloa ei ehkä voida todistaa. Sen sijaan kirjallisten asiakirjojen osalta on oikeuskäytännössä voimassa ns. oikeaperäisyysolettama: lähtökohtana on, että asiakirjaa pidetään oikeana, ja sillä, joka muuta väittää, on velvollisuus todistaa väitteensä. Se, että tällainen periaate on nähty välttämättömäksi, kuvastaa sitä, miten tärkeitä kirjalliset asiakirjat ovat nykymaailmassa.
Kirjoitetut tekstit ovat yleensä täsmällisempiä kuin puheet. Kun asiat on pantu paperille, ihmisillä on yleensä paljon selvempi käsitys siitä, mistä tarkkaan ottaen on kyse, esimerkiksi mikä on sopimuksen tarkka sisältö.
Kirjoitetulla viestinnällä on monia rajoituksia, mutta hyvin usein se on tehokkaampaa kuin suullinen. Jos joku kysyy sinulta vaikeita asioita, joudut yleensä miettimään sekä asioita että niiden muotoiluja pitkäänkin. Lopuksi ehkä sanot olennaisen parilla lauseella, mutta kuulijan aikaa on saattanut kulua paljonkin hänen odotellessaan, että päädyt pohdinnoissasi johonkin. Vielä paljon tärkeämpää on, että jos samoja asioita kysytään sinulta useasti, voit kylläkin vastata nopeammin mutta sinun aikaasi kuluu vastailuun. Olisi paljon tehokkaampaa, jos kirjoittaisit asiasta ja monistaisit tekstin tarvitsijoiden saatavaksi.
Jos osaat kirjoittaa niin, että viestisi menee perille, saat myös todennäköisesti enemmän aikaan. Lisäksi kirjoittamisen osaamista arvostetaan - ehkäpä joskus enemmän kuin olisi aihettakaan. Tokkopa on mitenkään harvinaista, että esimerkiksi opinnäytetyön kirjallinen asu vaikuttaa työn arvosteluun enemmän kuin sisältö. Ei myöskään ole harvinaista, että asioista jaaritellaan työryhmissä ja kokouksissa saamatta mitään selkeää aikaiseksi - kunnes joku ottaa tehdäkseen keskustelun pohjalta kirjallisen ehdotuksen. Silloin hän käytännössä saa itselleen valmistelijan valtaa usein paljonkin: hän voi ajaa tärkeinä pitämiään asioita ottamalla ne mukaan ehdotukseen, joka saatetaan hyväksyä suunnilleen sellaisenaan, vain joitakin kohtia muuttaen.
Kehittyneissä maissa emme enää elä sellaista aikaa, jolloin kirjoitustaito sanan teknisessä mielessä oli hyvin harvinainen ja sen hallitsevilla siten korkea asema ja suuri valta. Sen sijaan kirjoitustaito sanan syvemmässä merkityksessä, siis kyky viestiä ajatuksensa kirjoituksen kautta, on melko harvinainen ja senkin takia arvokas.