Kirjoitus on alkujaan julkaistu Kielikello-lehden numerossa 3/1993. Aiheesta on uudempi artikkeli saman lehden numerossa 3/1998. Puhelinnumeroista, henkilötunnuksista, valuutoista, ISBN-tunnuksista jne. kerrotaan artikkelissa Koodinumeroiden merkitsemistapoja.

Numerot – numeroin ilmaistut luvut

Suure, luku(arvo), mittayksikkö

Suureita ovat aika, pituus, massa, voima jne. ja mittayksikköjä sekunti, metri, kilogramma, newton jne. Esimerkiksi ilmauksessa pituus on viisi metriä on pituus suure, 5 lukuarvo ja metri mittayksikkö. Tässä tekstissä, niin kuin tavallisesti yleiskielessä, käytetään ”lukuarvon” sijasta sanaa luku ja ”mittayksikön” sijasta sanaa yksikkö

Numeroin vai kirjaimin?

Tavallisessa yleiskielisessä (esseetyylisessä) tekstissä lukusanat 1–10 merkitään yleensä kirjaimin:
Työkomennus kestää kolme vuotta.
Luvun suuruus yksinään ei kuitenkaan ratkaise numeroin tai kirjaimin kirjoittamista vaan tekstiyhteys. Jos tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kaikki luvut kirjoitetaan hahmottamisen helpottamiseksi numeroin:
Mäkinen työskenteli Saksassa 4 vuotta, Mattila 3 ja Ollila 2,5 vuotta.
Luvut kirjoitetaan numeroin matemaattisessa ja tilastollisessa esityksessä. Samoin numeroita käytetään yleensä mittayksiköiden lyhenteiden ja tunnusten yhteydessä:
Huoneen korkeus on 2 m, leveys 3 m ja pituus 4 m (ei: kaksi m, kolme m jne.).
Hinta pysyi 3 mk:na (ei: kolmena mk:na).
Pöytäkirjan 3. § (ei: kolmas §).
Vahvuus on 5 % (ei: viisi %).
Tasaluvut 100, 1 000, 1 000 000 jne. merkitään tavallisesti kirjaimin, ellei ole kysymys täsmällisestä lukumäärästä:
Mukaan tuli lähes sata henkeä.
Tasalukukin merkitään numeroin, jos se on tarkoitettu tarkaksi:
Tutkimukseen oli valittu 100 koehenkilöä.
1 000 000 markan lisäerä.

Luvun erottaminen välilyönnein

Luku erotetaan välilyönnillä yksiköstä ja sen lyhenteestä tai tunnuksesta:
30 markkaa 30 mk
4 prosenttia 4 %
Poikkeuksena on asteen (lämpö- ja kulma-asteen) sekä kulmaminuutin ja -sekunnin ilmaiseminen:
3° lämmintä (= kolme astetta lämmintä)
39°:n kuume (= kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuume)
90°:n kulma (= yhdeksänkymmenen asteen kulma)
Jos lämpötilaa esitettäessä kuitenkin ilmaistaan myös käytetty asteikko, erotetaan luku ja yksikkö normaaliin tapaan välilyönnillä:
–15 °C (= miinus viisitoista celsiusastetta)
+10 °C:seen (= plus kymmeneen celsiusasteeseen)
Välilyönnittä lukuun liitetään tuuman merkki (lainausmerkki):
1" (= yksi tuuma eli 2,54 cm)
Luku erotetaan välilyönnillä viereisestä tekstistä. Ilman välilyöntejä kirjoitetaan jotkin kirjain-numerokoodit:
A4-kokoinen
palkkausluokka A20
E79-tie
3.C-luokka
Tekstinkäsittelyssä on huolehdittava (vahvistamalla välilyönti) siitä, ettei rivijakoa synny väärään kohtaan. Luku ja siihen liittyvä yksikön lyhenne tai tunnus kirjoitetaan tavallisesti samalle riville:
Hankkeen kustannukset olivat 1 723 800 mk.
Jos moninumeroinen luku ja sen yksikön lyhenne tai tunnus eivät mahdu samalle riville, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun:
Hankkeen kokonaiskustannukset kasvoivat 1 723 800
markkaan.

Luvun ryhmittäminen

Nelinumeroiset ja sitä suuremmat luvut ryhmitetään yleensä kolmen numeron ryhmiin lopusta päin, siis ykkösistä alkaen:
3 000 mk
2 856 423 mk
Ryhmitysmerkkinä on sanaväli, ei siis piste eikä pilkku; vain silloin, kun on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esimerkiksi sekeissä ja vekseleissä), numeroryhmät voi erottaa pisteellä.

Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa:

3 000 mk = kolmetuhatta markkaa
2 856 423 mk = kaksimiljoonaa kahdeksansataaviisikymmentäkuusituhatta neljäsataakaksikymmentäkolme markkaa
Suuret tasaluvut voidaan kirjoittaa eri sanoiksikin:
3 000 000 mk = kolme miljoonaa markkaa
Ryhmityssäännöistä poikkeavat esimerkiksi vuosiluku, monet koodinluonteiset tunnusluvut sekä luvun desimaaliosa:
vuonna 1993
SFS 4175
kirjanpitoasetus 1575/92
010677-530E
π = 3,14159

Numeropäiväys voidaan koodinluonteisuutensa takia kirjoittaa ilman välejä: 17.3.1993.

Esimerkkejä erilaisten koodinumeroiden ryhmittämisestä on [artikkelissa Koodinumeroiden merkitsemistapoja].

Lukujen kirjoittaminen peräkkäin

Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkeillä (100, 150, 200, 250 jne.):
Kokonaistuotto vuonna 1992 oli 250 000 mk.
(Ei: Kokonaistuotto oli vuonna 1992 250 000 mk.)

Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella

Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla, jos teksti vaatii:
5 000 metrin alkukilpailu juostiin sateessa.
2 tuntia 38 minuuttia myöhemmin (ei: Kaksi tuntia 38 minuuttia myöhemmin).
Jos tekstissä käytetään kappaleiden numerointia, ei kappaleen ensimmäistä virkettä pitäisi aloittaa numerolla. Hahmottamisongelmia saattaa syntyä myös silloin, kun edellinen virke päättyy ja seuraava alkaa numeroilmauksella, joten tällaista numeroilmausta on hyvä välttää muuttamalla jommankumman virkkeen sanajärjestystä.

Perusluvut ja järjestysluvut

Perusluvun osoittamiseen käytetään arabialaista numeroa (2 + 3, 3 päivää, 8 mk). Järjestysluvun osoittamiseen käytetään arabialaista numeroa, jota seuraa piste tai järjestysluvun tunnus, tai (harvoin, lähinnä vain hallitsijoiden nimissä) roomalaista numeroa:
6. sija
6. sijalla
6:s
6:nneksi
(VI, VI:ksi)

Luvun sijamuodon muodostaminen

Kun peruslukujen taivutusmuodoissa luku merkitään numeroin, kirjoitetaan sen perään sijapääte, joka saadaan luvun viimeisestä taipuvasta osasta. Pitkä vokaali merkitään kuitenkin kokonaan, vaikka sijapäätteeseen kuuluukin vain viimeinen vokaali. (On huomattava, että luvuissa 11–19 taipuu vain alkuosa, minkä vuoksi sijapääte merkitään sen perusteella.)
2:n 5:n 100:n 20:n 14:n (= neljä/n/toista)
2:ta 5:tä 100:aa 20:tä 14:ää (= nelj/ää/toista)
2:ssa 5:ssä 100:ssa 20:ssä 14:ssä (= neljä/ssä/toista)
2:een 5:een 100:aan 20:een 14:ään (= nelj/ään/toista)

Luvun sijamuodon osoittaminen

Yksinäiseen lukuun on aina merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte:
Äänestysprosentti kasvoi 80:een.
Määrä vaihtelee 11:stä 16:een.
Tilaisuus järjestetään Sörnäisten rantatie 25:ssä.
Kokous kesti kello 18:aan.
Avoinna kello 20:een.
Tavallisesti numeroilmaus on sanaliitto, johon kuuluu lukusana ja sen pääsana (usein mittayksikkö, sen lyhenne tai tunnus). Jos lukusana on perusmuodossa eli nominatiivissa, on pääsana partitiivissa, jota ei osoiteta sijapäätteellä:
23 kertaa (= kaksikymmentäkolme kertaa)
14 tuntia (= neljätoista tuntia)
5 mk (= viisi markkaa)
20 km (= kaksikymmentä kilometriä)
5 % (= viisi prosenttia)
Jos numeroilmauksen lukusana on samassa taivutusmuodossa kuin pääsana, ei päätettä merkitä lukusanaan, koska se ilmenee pääsanasta (usein yksikön lyhenteestä tai tunnuksesta):
23 kerralla (= kahdellakymmenelläkolmella kerralla)
14 tunnissa (= neljässätoista tunnissa)
5 mk:sta (= viidestä markasta)
20 km:llä (= kahdellakymmenellä kilometrillä)
5 %:iin (= viiteen prosenttiin)
On huomattava, että jos lukusana ja seuraava sana eivät muodosta sanaliittoa – jos lukusana ei siis määritä seuraavaa sanaa – lukusana on itsenäinen ja sitä on taivutettava:
Työttömyyseläkkeiden lukumäärässä saavutettiin tilastointivuonna 50 000:n raja.
Pääte on merkittävä myös lukuun, Seuraavilla lauseilla, joissa lukusana on nominatiivissa, on toinen merkitys kuin edellisillä:
Jos työjakso on 48 tuntia pitempi (= neljäkymmentäkahdeksan tuntia pitempi).
Hinta on 15 markkaa halvempi (= viisitoista markkaa halvempi).
Lasku on 200 markkaa suurempi (= kaksisataa markkaa suurempi).
Pankki myi 60 huoneistoa (= kuusikymmentä huoneistoa).
Korko on 10 prosenttia pienempi (= kymmenen prosenttia pienempi [kuin jokin muu korko]).
Seuraavissa esimerkeissä pitäisi osoittaa lukusanassa lauserakenteen vaatima partitiivi:

Kotimaisten kielten opiskelutarve koskisi työryhmän arvion mukaan 10 000 opiskelijaa. > – – koskisi työryhmän arvion mukaan 10 000:ta opiskelijaa.

Edellä tarkoitettuja 360 päivää laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päivät, joilta edunsaaja on saanut työttömyysturvalain (602/84) mukaista päivärahaa. > Edellä tarkoitettuja 360:tä päivää laskettaessa – – .

Tutkimuksessa on haastateltu 3 500 leskeä eri puolilta maata vuonna 1984. > Tutkimuksessa on haastateltu 3 500:aa leskeä – – .

Eikä päiväraha saa ylittää 90 prosenttia päiväpalkasta. > Eikä päiväraha saa ylittää 90:tä prosenttia päiväpalkasta.

Jos näissä tapauksissa mittayksiköstä käytetään lyhennettä, partitiivin pääte merkitään lyhenteen perään kuten muulloinkin lyhennettä tai tunnusta käytettäessä:
48 t:a pitempi (mutta: 48:aa tuntia pitempi)
15 mk:aa halvempi (mutta: 15:tä markkaa halvempi)
10 %:a pienempi (mutta: 10:tä prosenttia pienempi)
Viime vuonna alkaneista vanhuuseläkkeistä 25 500:aa eläkettä (66 %:a) edelsi joko työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika-, sukupolvenvaihdos- tai rintamaveteraanien varhaiseläke.
Usein on selkeämpää muokata lauserakenne sellaiseksi, ettei partitiivia tarvita:
Lasku on suurempi kuin 200 markkaa.

Järjestysluvun muodostaminen

Kun järjestyslukuun liitetään sijapääte, pitää kaksoispisteen jälkeen merkitä ensin järjestysluvun tunnus ja sen jälkeen sijapääte:
5:s (= viide/s) 11:s (= yhde/s/toista)
5:ttä (= viide/t+tä) 11:ttä (= yhde/t+tä/toista)
5:nnessä (= viide/nne+ssä) 11:nnessä (= yhde/nne+ssä/toista)
5:nteen (= viide/nte+en) 11:nteen (= yhde/nte+en/toista)
5:nsiin (= viide/nsi+in) 11:nsiin (= yhde/nsi+in/toista)

Järjestysluvun käyttö

Numeroilmauksesta on voitava päätellä, onko kysymyksessä perusluku vai järjestysluku:
Tulos saavutettiin vasta 3. kerralla (= kolmannella kerralla; vrt. Sama tulos saatiin kaikilla 3 kerralla).
Jos järjestyslukua seuraa siihen liittyvä sanaliiton pääsana, käytetään arabialaista numeroa ja pistettä. Järjestysluku ja sitä seuraava sanaliiton pääsana (sana, lyhenne tai tunnus) taipuvat aina samassa sijassa (myös perusmuodossa, toisin kuin perusluku). Sija käy ilmi pääsanasta, eikä sitä merkitä lukuun (ei siis partitiiviinkaan):
6. päivä (tai: 6. p. = kuudes päivä; vrt. 6 päivää tai 6 pv [”päivän” lyhenne on muulloin p., mittayksikkönä pv])
6. päivänä (tai: 6. pnä = kuudentena päivänä)
18. kierrosta (= kahdeksattatoista kierrosta, vrt. 18:aa kierrosta)
6. kilometriä (tai: 6. km:ä = kuudetta kilometriä)
ennen huhtikuun 1. päivää
Yksinäistä järjestyslukua on aina taivutettava lauserakenteen vaatimissa sijoissa:
Hanke on kiireysjärjestyksessä 13:ntena.
Tutkimukseen valittiin joka 50:s.
Tarja on 9:nneksi kaunein maailmassa (ei: 9. kaunein).
Yritys on alallaan 5:nneksi suurin (ei: 5. suurin).
Jos järjestysluvun taivutusmuodon voi tulkita väärin, luku on paras kirjoittaa kirjaimin.

Päiväys

Päiväyksessä sijapääte voi jäädä kirjoituksesta pois, mutta se luetaan:
Helsingissä 1. huhtikuuta 1993 (lue: ensimmäisenä huhtikuuta)
Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1993
Helsingissä 1.4.1993 (lue: ensimmäisenä neljättä).
Helsingissä huhtikuun 1. päivänä 1993

Rahan ja ajan yksiköt

Rahayksiköt eivät kuulu SI-järjestelmän piiriin (kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä, ransk. Système International d'Unités). Niinpä ei puhuta kilomarkoista eikä megamarkoista, vaan tuhansista ja miljoonista markoista. Tuhannella markalla ei ole vakiintunutta lyhennettä. Yleiskielisessä tekstissä ei siis pitäisi käyttää lyhennettä tmk. Jos taulukoissa tms. halutaan esittää luvut lyhyesti, voidaan selitetekstissä ilmaista, että luvut tarkoittavat tuhansia markkoja, jolloin ei tarvitse käyttää epäselvää lyhennettä. Sanan miljoona ensisijainen lyhenne on milj., jota käytetään tavallisessa tekstissä, lyhennettä Mmk käytetään lähinnä luetteloissa, taulukoissa jne.:
54 000 000 mk = 54 miljoonaa markkaa = 54 milj. mk = 54 Mmk
54 000 000 000 mk = 54 miljardia markkaa = 54 mrd. mk
Ikää, työaikaa yms. koskevissa yleiskielen ilmauksissa käytetään seuraavia suomen kielen lyhenteitä:
v = vuosi, vuotta
kk = kuukausi, kuukautta
vk = viikko, viikkoa
vrk = vuorokausi, vuorokautta
pv = päivä, päivää
t = tunti, tuntia
min = minuutti, minuuttia
Esimerkkejä:
opetusvelvollisuus 16 t/vk
vuokra 1 500 mk/kk
hotellihuoneen hinta 400 mk/vrk
työttömyysaika 1 v 3 kk 14 pv

Murtoluvut

Murtoluku muodostetaan johtimella nnes : nnekse, esimerkiksi
1/4 = (yksi) neljännes
1/4:een = neljännekseen
1/8 = kahdeksannes
3/8:ta = kolmea kahdeksannesta
Murtoluvut voidaan aina ilmaista myös yhdyssanoilla, joko niin että yhdyssanasta taipuu vain jälkiosa:
1/4 = yksi neljäsosa
1/4:aan = yhteen neljäsosaan
2/5 = kaksi viidesosaa
2/5:aan = kahteen viidesosaan
tai niin että yhdyssanan molemmat osat taipuvat:
yhteen neljänteenosaan
kaksi viidettäosaa
kahteen viidenteenosaan

Jaottelu ja numerointi

Standardissa ISO 2145 on esitetty kirjallisen esityksen kansainvälinen numerointijärjestelmä. Se soveltuu esimerkiksi käsikirjoituksiin, painotuotteisiin, kirjoihin, lehtiartikkeleihin, käyttöohjeisiin ja standardeihin.

Numeroinnissa käytetään arabialaisia numeroita. Tekstin pääryhmät numeroidaan juoksevasti numerosta 1 alkaen. Kukin pääryhmä (pääjaottelu) puolestaan voidaan jakaa alaryhmiin (alajaottelu), joissa käytetään samoin juoksevaa numerointia. Tätä jaottelu- ja numerointimenetelmää voidaan jatkaa edelleen (toinen ja kolmas alajaottelu jne.). Alajaotteluja ei pitäisi käyttää useampaa kuin kolmea tai neljää. Eri jaotteluja osoittavien numeroiden väliin merkitään piste. Pistettä ei standardin mukaan käytetä viimeistä jaottelua osoittavan numeron jäljessä. (Eräiden erikoisalojen teksteissä kuitenkin käytetään myös loppupistettä.) Esimerkki: 

Pääjaottelu   1. alajaottelu   2. alajaottelu
1                                              
2 ----------| 2.1
3           | 2.2
4           | 2.3 -----------| 2.3.1
.           | .              | 2.3.2
.           | .              | 2.3.3
.           | .              | .
9           | 2.8            | .
10          | 2.9            | 2.3.8
11          | 2.10           | 2.3.9
Tämä dokumentti kuuluu kokoelmaan "Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä)"