Merkit

Kielikello 3/93

Sisällys: Piste | Kaksoispiste | Pilkku | Puolipiste | Yhdysmerkki | Ajatusviiva | Luetelmaviiva | Alaviiva | Yhtäläisyysmerkki | Kysymysmerkki | Huutomerkki | Lainausmerkki | Heittomerkki | Kaarisulkeet | Hakasulkeet | Aaltosulkeet | Vinoviiva | Kenoviiva | Prosenttimerkki | Pykälämerkki | Plusmerkki | Asteen merkki | Lisämerkkejä | Joistakin näppäimistöistä puuttuvien merkkien kirjoitus

Tämän tekstin tässä WWW-versiossa on käytetty kahta alaviivaa ajatusviivan asemesta, koska WWW:ssä ajatusviiva ei toistaiseksi ole käytettävissä riittävän luotettavasti. Alaviivat mahdollisesti näkyvät rivin perustasoa ylempänä (testi: __), jolloin ulkoasu muistuttaa ajatusviivaa, mutta kyseessä on tietysti tätä erityistä tilannetta varten tehty erikoisratkaisu, jota en suosittele yleiseen käyttöön. Vastaavista syistä on oikeiden lainaus- ja heittomerkkien asemesta käytetty ns. Ascii-merkkejä " ja '. (Ks. dokumenttiani Mikrojen merkistöjen aiheuttamista ongelmista Webissä.) Tästä dokumentista on myös versio, jossa käytetään oikeita ajatusviivoja, lainausmerkkejä ja heittomerkkejä; kyseinen versio toimii mm. Netscape 4:ssä ja Internet Explorer 4:ssä.

Jukka Korpela

Piste

Pistettä käytetään toteamusvirkkeen lopussa. Virkkeen pisteen jälkeen tulee koneella kirjoitettaessa normaali sanaväli, siis vain yksi tyhjä lyönti. Irrallisten, omana rivinään olevien ilmausten, esimerkiksi otsikon ja allekirjoituksen sekä osoitteen eri rivien jäljessä, pistettä ei käytetä.

Järjestysluvun perässä on piste erotukseksi perusluvusta:

8. luokka
4. § (lakitekstissä kuitenkin pisteettömänä: 4 §)
joulukuun 6. päivänä
6.12.1993__6.1.1994
Pistettä käytetään osoittamaan lopun puuttumista lyhenteissä, jotka eivät sisällä sanan loppua:
mm. = muun muassa
ns. = niin sanottu
ks. = katso
as. = asukas(ta), asunto, asema
esim. = esimerkiksi, esimerkki, esimerkkejä
J. K. Paasikivi
Myös yhdyssanoja voidaan lyhentää:
apul.prof. = apulaisprofessori
dipl.ins. = diplomi-insinööri
suom.ugr. = suomalais-ugrilainen
Jos lyhenne sisältää sanan viimeisen kirjaimen, ei pistettä käytetä:
nro klo krs
Lyhenteen sisällä käytetään pisteen jälkeen välilyöntiä, jos on lyhennetty kahden tai useamman erillisen sanan muodostama ilmaus:
fil. maist. = filosofian maisteri
maat. ja metsät. kand. = maatalous- ja metsätieteiden
kandidaatti
Poikkeuksena ovat muutamat vakiintuneet liitot: jne. = ja niin edespäin, em. = edellä mainittu ym.

Mittayksiköiden lyhenteet ja tunnukset ovat pisteettömiä, samoin isokirjainlyhenteet:

mm = millimetri(ä)
kk = kuukausi, kuukautta
MM = maailmanmestaruus
MMK = maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti
EY = Euroopan yhteisö(t)
Pisteellistä lyhennettä taivutettaessa piste jää kaksoispisteen edeltä pois:
as:n = asukkaan, asunnon, aseman
vt:ksi = virkaa toimittavaksi
lvv:ineen = liikevaihtoveroineen
Jos pisteellinen lyhenne tai päivämäärä päättää virkkeen, ei toista pistettä kirjoiteta:
Kokouksessa käsiteltiin talousarvio, toimintasuunnitelma jne.
mutta
Kokouksessa käsiteltiin normaalit vuosikokousasiat (talousarvio, toimintasuunnitelma jne.).
Kellonajan ja suoritusajan ilmauksissa pisteellä erotetaan toisistaan tunnit, minuutit ja sekunnit; pilkulla erotetaan sekunnit desimaaleistaan:
kello 13.30
1.20.15 = 1 tunti 20 minuuttia 15 sekuntia
2.35,5 = 2 minuuttia 35 sekuntia 5 kymmenesosasekuntia

Kaksoispiste

Kaksoispistettä käytetään välimerkkinä (tarkemmin Kielikellossa nro 2, 1969 s. 11):
Ovelta kuului huuto: "Mikä hätänä?"
Puheenjohtaja ilmoitti: "Kokous jatkuu tunnin kuluttua."
Evankelistoja on neljä: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.
Taas näyttää valoisalta: työpaikka on tiedossa.
Kaksoispisteen jälkeen tuleva jakso aloitetaan pienellä alkukirjaimella, jos kaksoispisteen vaikutus ulottuu vain lähimpään pisteeseen. Jos kaksoispisteen vaikutus taas ulottuu ohi ensimmäisen pisteen, tulee iso alkukirjain kaksoispisteen jälkeiseen ensimmäiseenkin lauseeseen. Samoin iso alkukirjain tulee kaksoispisteen jälkeiseen lainattuun lauseeseen.

Kaksoispistettä ei käytetä, jos lauseen loppu ei ole täsmennys johonkin täsmennystä odottavaan ilmaukseen vaan välttämätön osa lausetta:

Neljä evankelistaa ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. (Ei: Yhdistyksen nimen kirjoittavat: puheenjohtaja ja sihteeri.)
Numeron, merkin, symbolin tai lyhenteen ja sitä seuraavan sijapäätteen välissä käytetään kaksoispistettä, jos lyhenne luetaan täydeksi edustamakseen sanaksi:
13:lla (= kolmellatoista)
5 %:iin (= prosenttiin)
300 mk:sta (= markasta)
tai jos se luetaan kirjain kirjaimelta
SAK:ta (= äs-aa-koota)
Jos taas lyhenne luetaan sanaksi, pääte liitetään siihen ilman kaksoispistettä:
Etlaa (tai ETLAa)
Jos tällainen lyhenne on konsonanttiloppuinen, käytetään i:tä sidevokaalina:
Opecin (tai OPECin)
Lisäesimerkkejä:
mrd:iin
EY:hyn
USA:han
oy:hyn (luetaan: "ooyyhyn") tai oy:öön (luetaan "osakeyhtiöön")
Sijapääte on aina merkittävä lyhenteeseen ja tunnukseen lauserakenteen vaatimalla tavalla:
40 W:n lamppu (= neljänkymmenen watin lamppu)
5 m:n jakso (= viiden metrin jakso, vrt. 5 m jakso = viisi metriä jakso)
3 kk:n ikäinen (= kolmen kuukauden ikäinen)
Myös johdin liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen välityksellä, esimerkiksi OAJ:läinen. Jos taas lyhenne on osana yhdyssanassa, lyhenteen ja perusosan välissä on yhdysmerkki, esimerkiksi EY-neuvottelut, ETA-yksikkö.

Kaksoispisteen molemmin puolin tulee tyhjä lyönti, kun kaksoispistettä käytetään jakomerkkinä:

10 000 : 5 = 2 000
Kaksoispistettä käytetään myös osoittamassa suhdetta ja sarjan osanumeroa:
mittakaava 1:20 000
Matt. 3:15 (Matteuksen evankeliumin kolmannen luvun viidestoista jae)
komiteanmietintö 1993:22
Standardi SFS-EN 28 601 suosittaa kellonajan merkittäväksi käyttäen kaksoispistettä:
16:15
Tällainen merkintä on tarkoitettu käytettäväksi tiedonvälityksessä, erityisesti tietojärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden välillä. Yleiskielessä käytetään merkintää 16.15.

Pilkku

Pilkkua käytetään välimerkkinä (ks. Kielikello 2, 1969 s. 5__) ja desimaalipilkkuna. Tekstissä pilkun jälkeen tulee aina sanaväli. Desimaaliluvun kokonais- ja desimaaliosa erotetaan toisistaan pilkulla:
20,50 mk
1.27,42 = 1 minuutti 27 sekuntia 42 sadasosasekuntia
Yleiskielessä desimaaliluvussa ei pitäisi käyttää pistettä kokonaisten ja osien välissä.

Puolipiste

Puolipistettä käytetään virkkeen sisäisenä välimerkkinä muodoltaan itsenäisten, sisällöltään läheisesti yhteen kuuluvien lauseiden välissä:
Luulosairautta tarkoittava hypokondria perustuu latinan sanaan hypochondrium, joka puolestaan merkitsee kyljenalusta; luulotaudin syyn nimittäin ajateltiin sijaitsevan täällä.
Puolipistettä on syytä käyttää luettelomaisessa tekstissä laajoissa rinnastuksissa osien välissä, varsinkin jos pilkulla on tekstissä muita tehtäviä. Tällaisia luetteloita ovat esimerkiksi desimaalilukujen sarja ja sanakirjan tai tietosanakirjan merkityksen selitykset:
2,5; 3,7; 4,8; 1,3
baletti näyttämöllä musiikin säestyksellä esitettävä taidetanssi; sitä varten sävelletty musiikki; sitä esittävä tanssijaryhmä

Yhdysmerkki

Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana rivin lopussa. Tavujaossa olisi huolehdittava siitä, että yhdyssana jaetaan yhdysosien välistä ja ettei omalle rivilleen jää vain yhtä vokaalia: esi-merkki (ei: e-simerkki), talous-elämä (ei: talouse-lämä), yht-äkkiä, kardio-grammi, syn-kroninen, oftalmo-skooppi (ks. Terho Itkonen, Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoin kyseenalaistaa? Kielikello 4/1992 s. 23__). Vierasperäisten yhdyssanojen raja on usein hämärtynyt, ja silloin voidaan tavuttaa suomen tavutusperiaatteiden mukaan: synk-roninen, oftalmos-kooppi. Hankalien lainasanojen tavutusohjeet on merkitty Nykysuomen sivistyssanakirjan hakusanoihin.

Yhdysmerkkiä käytetään eräissä yhdysnimissä:

Maija-Liisa
Seppo Uusi-Oukari
Helsinki-Vantaan lentoasema
Keski-Suomi (Keski-Suomessa)
Iso-Britannia (Isoon-Britanniaan)
Pohjois-Karjala-projekti
Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan osien välissä mm. silloin, kun Kieleen jo mukautuneita lainasanoja yhdistettäessä ei yhdysmerkkiä tarvita:
debentuurilaina
biedermeierkalusto
winchesterkivääri
leasingsopimus
moselviini
nougatjäätelö
laserkirjoitin
Sanan hahmotuksen helpottamiseksi on joskus syytä käyttää yhdysmerkkiä osiltaan tutuissa vierassanoissa ja omissakin yhdyssanoissa:
pop-ura
tango-ilta
kevät-aiheinen runo
Yhdysmerkkiä ei käytetä lukusanailmauksessa, jos lukusana ei ole yhdyssanan osa: 90 vuotta (ei: 90-vuotta), 3 hengen huone (ei: 3-hengen huone), 34__40 vuoden iässä (ei: 34-40-vuoden iässä). Yhdyssanoissa merkki tarvitaan: 90-vuotias, 3-henkinen seurue.

Jos useampiosaisen yhdyssanan määriteosakin on yhdyssana, ei perusosan edelle tule sanaväliä: Pohjois-Karjala-projekti (ei: Pohjois-Karjala -projekti). Jos määriteosana taas on erillisistä sanoista tai numeroista muodostuva ilmaus, määriteosan jälkeen tulee välilyönti. Riveille jaettaessa yhdysmerkki tulee alemman rivin alkuun:

avaimet käteen -periaate avaimet käteen
-periaate
formula 1 -ajot formula 1
-ajot
Saab 9000 -merkkinen Saab 9000
-merkkinen
pro gradu -työ pro gradu
-työ
Seitsemän veljestä -teos Seitsemän veljestä
-teos
New Yorkin -matka New Yorkin
-matka
Edellä oleviin tapauksiin rinnastuu myös ilmaus
deoksiribonukleiinihappo (DNA) -molekyyli
Jos yhdyssanan osat ovat rinnasteiset, niiden välissä käytetään yhdysmerkkiä:
parturi-kampaamo
liha-makaronilaatikko
kahvila-ravintola-ala
äiti-lapsikerhot
kupari-tina-volframiseos
happo-emästasapaino
maatalous-metsätieteellinen
puna-keltaraitainen
Esimerkiksi sanoissa punakeltainen, afroaasialainen ja indoeurooppalainen osat ovat rinnasteisia vain sisällöltään, eivät muodoltaan (toisin kuin puna-vihersokeus, afrikkalais-aasialainen jne.), eikä niihin siten tule yhdysmerkkiä. Jos yhdyssanan osat eivät ole rinnasteisia vaan toinen määrittää toista, ei osien välissä käytetä yhdysmerkkiä: roomalaiskatolinen, evankelisluterilainen (ei ole evankelinen ja luterilainen vaan evankelisesti luterilainen); käyttöyhteydessään on mahdollinen sana taloudellistekninen, jonka merkitys on 'tekniikkaa taloudellisesti koskeva', ja omassa yhteydessään taas taloudellis-tekninen, jonka merkitys on 'taloudellinen ja tekninen'.

Yhdysmerkkiä käytetään myös osoittamaan, että yhdyssanojen yhteinen osa on jätetty pois: syntymäaika ja -paikka, kesä- ja heinäkuu, 80- ja 90-luvulla, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä -raha, kolmi- ja puolivuotias. Peräkkäiset kuukaudet voi kirjoittaa myös seuraavasti: kesä-heinäkuun vaihteessa, kesä-heinäkuussa. Poiston osoittava merkki tulee myös sanaliiton loppuun: pro gradu- ja lisensiaatintyöt, in vitro- ja in vivo -kokeissa. Luontevampia kuin moniosaiset yhdyssanat ovat usein sanaliitoiksi puretut rakenteet: potilas-lääkärisuhde > potilaan ja lääkärin suhde.

Vuosiluvun lyhentämistapaa -93 ei suositeta, ei myöskään merkintää '93. Useimmiten on paras kirjoittaa vuosiluku kokonaan, ja jos lyhennetään, yhdysmerkki ei ole tarpeen: kesällä 93, 28.6.93, vuoden 94 toimintasuunnitelma.

Ajatusviiva

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva, joka on vanhastaan voitu tuottaa painotekstissä mutta ei konekirjoituksessa. Useissa nykyaikaisissa tekstinkäsittelylaitteissa voidaan tulostaa ajatusviiva, ja se onkin seuraavissa esimerkeissä ensisijainen suositus. Jos koneessa ei ole ajatusviivan merkkiä, voidaan ajatusviivan tehtävään käyttää yhdysmerkkiä. Silloin yhdysmerkin molemmin puolin jätetään rajakohtailmauksissa tyhjä lyönti. Konekirjoituksessa käytettävät esimerkit on seuraavassa merkitty sulkeisiin.

Ajatusviivaa käytetään välimerkkinä. Tällöin sen (myös oikeanpituisen ajatusviivan, ei vain yhdysmerkin) molemmin puolin jätetään tyhjä lyönti.

Myös muulla kuin sanallisella viestinnällä __ muun muassa kirkkotilaan ja toimintaan liittyvällä symboliikalla ja hiljaisuudella __ on liturgiassa oma merkityksensä.
Ajatusviivoin erotetun virkkeenosan jäljestä voi pilkun jättää pois:
Tarkoituksena on __ niin kuin aina politiikan tutkimuksessa __ että analysoidaan vallankäyttöä.
Rajakohtamerkinnöissä käytetään ajatusviivaa:
2__4 metrin pituinen (2 - 4 metrin pituinen)
1990__95 (1990 - 95)
1.4.__30.4.93 (1.4. - 30.4.93)
On huomattava, että suomenkielisessä tekstissä on järjestysluvun perässä piste myös ajatusviivan edellä.

Peräkkäisiä vuosilukuja ilmaistaessa tekstiyhteydestä käy yleensä selville, että kysymyksessä ovat vuosiluvut, joten sanaa vuosina tai lyhennettä v. ei tarvitse käyttää (lyhenne vv. on vanhentunut). Rajakohtamerkinnöissä numerot ja ajatusviiva ilmaisevat yhdessä jo kahta ääripäätä ja niiden väliä, joten samaa ei pidä ilmaista sanoin:

1.4.__30.4. välisenä aikana > 1.4.__30.4.
määrä vaihtelee 20__30 %:n välillä > määrä on 20__30 %
Silloinkin, kun rajakohtailmauksen ääriarvoja osoittavat luvut on kirjoitettu kirjaimin, käytetään ajatusviivaa:
viisi__kymmenen asukasta (viisi - kymmenen asukasta)
Ajatusviivaa ei kuitenkaan käytetä sellaisissa kiinteissä sanapareissa, joissa on kirjaimin kirjoitettuna kaksi peräkkäistä lukua:
kolme neljä henkeä
Numeroin kirjoitettaessa ajatusviivaa käytetään tällaisessakin tapauksessa:
3__4 henkeä
Jos rajakohtailmauksen rajakohdat muodostavat seuraavan sanan kanssa yhdyssanan, tarvitaan sekä ajatusviiva että yhdysmerkki:
3__6-vuotiaat (3 - 6-vuotiaat)
2__4-metrinen (2 - 4-metrinen)
Ruotsi__Suomi-maaottelu (Ruotsi - Suomi-maaottelu)
Suomi__Kiina-seura (Suomi - Kiina-seura)
Rajakohtina olevat paikannimet taipuvat lauserakenteen vaatimalla tavalla:
Helsingin__Turun rata (Helsingin - Turun rata)
Lahden__Heinolan väli (Lahden - Heinolan väli)
Ranskan__Saksan raja (Ranskan - Saksan raja)
välillä Lahti__Heinola (välillä Lahti - Heinola)

Usein on sujuvampaa rakentaa lause rinnastamalla rajakohdat: Lahden ja Heinolan välillä. On huomattava, että rajakohtaa osoittavaa ajatusviivaa ei lueta. Ilmaus 3__5 % luetaan "kolmesta viiteen prosenttia", ei "kolme viiva viisi prosenttia".

Ajatusviivaa käytetään myös silloin, kun loppurajaa ei ole merkitty:

s. 320__ (s. 320 - = sivulta 320 alkaen)
Tekstijakson poisjätön merkkinä käytetään kahta ajatusviivaa, konekirjoituksessa kahta yhdysmerkkiä. Jos pois on jätetty osa virkkeen lopusta, ajatusviivojen perään tulee piste:
Tässä selkeässä teoksessa __ __ käsitellään talouteen vaikuttavia kansainvälisiä suhteita.
(Tässä selkeässä teoksessa - - käsitellään talouteen
vaikuttavia kansainvälisiä suhteita.)
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus __ __ .
(Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus - - .)
Luonnontieteen ja tekniikan kielessä sekä eräissä kirjallisuusviitteissä raja-arvojen väli merkitään kolmella pisteellä (näistä enemmän standardeissa SFS 3100 Matemaattiset merkinnät ja SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen). Tällaista merkintätapaa ei käytetä yleiskielisessä tekstissä.

Teoksen tms. tekijöiden nimet erotetaan toisistaan ajatusviivalla:

Hakulinen__Karlsson: Nykysuomen lauseoppia
Uusi-Mattila__Nieminen: Opaskirja
Paasikiven__Kekkosen linja
Setälän__Niemisen Suomen kielen oppikirja
(Hakulinen - Karlsson: Nykysuomen lauseoppia
Uusi-Mattila - Nieminen: Opaskirja
Paasikiven - Kekkosen linja
Setälän - Niemisen Suomen kielen oppikirja)
Kahden tekijän teoksesta puhuttaessa kummankin nimeä on syytä taivuttaa erotukseksi yhdysnimestä. Voi puhua myös Setälän ja Niemisen Suomen kielen oppikirjasta. Jos nimiä on useita, viimeisen taivuttaminen riittää:
Laurence__Moon__Bordet__Biedlin syndrooma
Rahamäärien merkitsemisessä voi käyttää ajatusviivaa, konekirjoituksessa yhdysmerkkiä, kun kokonaisia tai desimaaleja on nolla:
20,__ mk tai 20,__ (20,- mk tai 20,-)
__,50 mk tai __,50 (-,50 mk tai -,50)
Nollan käyttö tällaisissa tapauksissa on aina tietenkin selkeää. Viivaa tai nollaa ei tarvitse merkitä sellaisissa yhteyksissä, joissa on vain kokonaislukuja.

Ajatusviivaa (konekirjoituksessa yhdysmerkkiä) käytetään miinusmerkkinä. Laskutoimituksissa sen molemmin puolin on sanaväli. Arvosanaa, maksuhyvitystä ja negatiivista lukua osoittaessaan merkki on kiinni numerossa:

5 __ 2 = 3 (5 - 2 = 3)
arvosana 8__ (arvosana 8-)
hyvitys: 14 pv__2 % (hyvitys: 14 pv -2 %)
__12; __8 °C (-12; -8 °C)

Luetelmaviiva

Ajatusviivaa (konekirjoituksessa yhdysmerkkiä) käytetään luetelmaviivana eli ns. ranskalaisena viivana. Luetelmaviivaa käytettäessä luettelon kokonaisrakenne noudattaa samoja periaatteita kuin muissakin luettelotyypeissä: käytettäessä numero- tai kirjainluokitusta, rakennettaessa luettelomainen virke tai käsiteltäessä asioita luettelomaisesti kappale kappaleelta. Luetelmaviivarakenteita on syytä käyttää harkiten; jos niitä käytetään runsaasti, koko teksti saa helposti luonnosmaisen sävyn. Pelkkä sisennys tai luettelon jäsenten numerointi ovat usein hyviä ryhmityskeinoja (ks. myös sulkeet). Seuraavat esimerkit selventävät erityyppisiä luetelmaviivan avulla rakennettavia luetteloita:

Viesti voi olla kiireellisyydeltään
__ hälytyssanoma
__ kiireellinen sanoma
__ tavallinen sanoma.

Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka
__ on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista
__ käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa ja
__ on virkerakenteeltaan yksinkertaista.

Tavoitejohtamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:
__ Sovitaan tavoitteet päämäärien toteuttamiseksi.
__ Tavoitteet muunnetaan eri yksiköiden ja niiden vastuuhenkilöiden tavoitteiksi.

Tavoitejohtamisessa
__ sovitaan tavoitteet päämäärien toteuttamiseksi
__ muunnetaan tavoitteet eri yksiköiden ja niiden vastuuhenkilöiden tavoitteiksi.

Kaksoispisteen käyttö luetelmaviivoilla alkavan luettelon edessä riippuu johtojakson sanamuodosta. Luetelma päätetään pisteeseen. Pilkkua ei käytetä lyhyiden jaksojen lopussa, koska viiva on jo välimerkin luonteinen.

Saman luettelon eri jaksojen on oltava samanmuotoisia:

Alaviiva

Alleviivauksia on syytä käyttää säästeliäästi. Suuraakkosin kirjoitettuja sanoja ei alleviivata, elleivät ne kuulu pitempään alleviivattavaan jaksoon. Esimerkki rahasummien alleviivauksesta ja kaksoisalleviivauksesta:
325,00 mk
 22,50 mk
347,50 mk
¯¯¯¯¯¯¯¯¯
Jos koko virke alleviivataan, alaviiva ulottuu myös virkkeen päättävän välimerkin alle. Jos alleviivattava jakso jatkuu seuraavalle riville, ei tavuviivaa alleviivata:
Varokaa hauk-
kuvaa koiraa!

Yhtäläisyysmerkki

Yhtäläisyysmerkin molemmin puolin on tavallisesti tyhjä väli:
t = tunti, tuntia
Sulkeiden sisässä vain yhtäläisyysmerkin jäljessä on tyhjä väli:
s. 20__ (= sivulta 20 alkaen)

Kysymysmerkki

Kysymysmerkki päättää suoran kysymysvirkkeen, ja se merkitään lainausmerkkien sisään:
"Onko meillä siihen varaa?" kysyi puhuja.
Epäsuoran kysymyslauseen perään kysymysmerkkiä ei tule:
Epäillä sopii, onko meillä siihen varaa.

Huutomerkki

Huutomerkkiä käytetään huudahduksen, käskyn tai kiellon sisältävien __ varsinkin lyhyiden __ virkkeiden lopussa:
"Ole nyt jo hiljaa!"
Levollissävyiset käsky-, kielto- ja huudahdusvirkkeet lopetetaan pisteeseen.

Lainausmerkki

Lainausmerkkinä käytetään ns. kokolainausmerkkejä (" "). Suoran lainauksen edellä oleva puhujan ilmoittava johtolause erotetaan lainatusta lauseesta kaksoispisteellä. Suoran lainauksen jäljessä (tai keskellä) oleva johtolause erotetaan lainatusta lauseesta pilku(i)lla, paitsi silloin kun lainaus päättyy kysymys- tai huutomerkkiin. Johtolausetta erottavat pilkut ovat lainausmerkkien ulkopuolella:
"Suunnitelmat on laadittava nopeasti", vaati puhuja.
"Haluaisin lopuksi", sanoi puhuja, "tähdentää suunnitelman kiireellisyyttä."
Suorassa esityksessä lainaukseen kuuluva piste, kysymysmerkki ja huutomerkki tulevat ennen lainausmerkkiä:
Ludvig XIV:n kerrotaan sanoneen: "Valtio olen minä."
"Onko suunnitelmista mitään hyötyä?" kysyi puhuja.
"Ole hiljaa!" komensi Pekka.
Jos nämä merkit eivät kuulu lainattuun jaksoon, ne tulevat lainausmerkkien ulkopuolelle:
Hänen mielilauseensa oli "valtio olen minä".
Kuka sanoikaan: "Valtio olen minä"?
Useamman kuin yhden kappaleen laajuisissa lainauksissa neuvotaan eräissä kielioppaissa käyttämään lainausmerkkejä kunkin kappaleen alussa mutta ei lopussa. Koska tämä merkintätapa kuitenkin on epäselvä, lainausmerkkejä on syytä käyttää joko koko lainauksen alussa ja lopussa tai selvyyden vaatiessa __ hyvin pitkissä lainauksissa __ kunkin kappaleen alussa ja lopussa.

Lainausmerkillä voidaan osoittaa muunkinlaista "lainausta": tekstistä poikkeavaa tyylisävyä tai sitä, että ilmaus on peräisin muusta yhteydestä:

August Ahlqvistin kaltaisia "ankaria puutarhureita" ei juuri enää tapaa.
"Plakkari" on vanha länsimurteiden sana.
Normaaleja kuvailmauksia ei panna lainausmerkkeihin, eikä muutenkaan ole syytä kovin runsaasti käyttää lainausmerkkejä osoittamaan poikkeavaa tyylisävyä __ kirjoittajan on itse kannettava vastuu tekstistään.

Kirjallisen tuotteen tai taideteoksen tai niihin verrattavan nimi pannaan selvyyden vaatiessa lainausmerkkeihin:

Näitkö "Peterin ystävät"?
Osasto toimittaa tiedotteen "Opetusosasto tiedottaa" joka kuukausi.
Päätösilmoitukseen tehdään merkintä "Ei lainvoimainen".
Tunnettujen teosten nimissä ei lainausmerkkejä käytetä:
Nummisuutarit esitetään tänäkin kesänä Taaborilla.
Asiasta kirjoitti viimeviikkoinen Suomen Kuvalehti.
Lainausmerkkiä käytetään myös luetteloissa osoittamaan ylemmällä rivillä esitetyn toistoa. Toistomerkki sijoitetaan sarkaimen kohdalle:
Lauri LehtinenHelsinki
Ville Virtanen"

Heittomerkki

Heittomerkkiä käytetään osoittamaan tavurajaa astevaihtelutapauksissa, jos peräkkäin tulisi kaksi samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin. Tällöin on usein kolme vokaalia vierekkäin:
vaa'an ko'oissa rei'itys (ikä :) i'issä
Heittomerkkiä voidaan käyttää joskus yhdyssanoissa osoittamassa alkuosan loppuvokaalin puuttumista, esimerkiksi jok'ainoa, mutta vakiintuneet sanat kirjoitetaan ilman yhdysmerkkiä: yhtäkkiä, paraikaa, vastedes.

Jos sana rivin lopussa katkaistaan heittomerkin kohdalta, heittomerkkiä ei merkitä:

rei-
ittää
Vierasperäisiä sanoja taivutettaessa pääte erotetaan sanasta heittomerkillä, jos sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin (vieraiden nimien taivutuksesta ks. Kielikello 2/1985 s. 14__):
Glasgow'n Bordeaux'hon Beaujolais'ta Versailles'ssa
show'ssa parfait'n nougat'ta know-how'ta
Heittomerkkiä käytetään myös puolilainausmerkkinä toisen lainauksen sisällä:
"Puhuit silloin 'epäselvyyksistä'. Mitä tarkoitit?" hän kysyi.
Kielitieteellisessä tekstissä heittomerkkejä käytetään merkityksen selityksen ympärillä:
lesen 'lukea'

Kaarisulkeet

Sulkeilla voidaan esittää vaihtoehtoa:
teknillinen (tekninen)
tekni(lli)nen
Jos sulkeissa on kokonainen virke tai virkkeitä, piste tulee ennen oikeaa suljetta, muutoin sen jälkeen:
__ __ koulutusmäärärahat on tänä vuonna entistä selvemmin kohdistettu tietotekniikan sovellusten käyttöön. (Viime vuonna 10 % määrärahoista kohdistettiin tietotekniikan koulutukseen.)
__ __ koulutusmäärärahat on tänä vuonna entistä selvemmin kohdistettu tietotekniikan sovellusten käyttöön (viime vuonna 10 % määrärahoista).
Jos sulkeissa oleva tekstiviite liittyy vain yhteen virkkeeseen tai virkkeen osaan, se sijoitetaan kyseisen virkkeen sisään. Jos viite liittyy useampaan kuin yhteen virkkeseen, se sijoitetaan erilliseksi virkkeeksi. (Se kirjoitetaan pisteen jälkeen sulkeisiin, aloitetaan isolla alkukirjaimella ja päätetään pisteeseen.):
Luukon mukaan Seinäjärvi-nimi olisi siirtonimi, joka on syntynyt Kangasalan Seinäjärven mukaan (Etelä-Pohjanmaan historia II s. 27).
Mitä Lönnrotin lahjoihin ja taipumuksiin tuli, olivat ne ensi sijassa tutkijan ja tiedemiehen eivätkä runoilijan. Lönnrotilta puuttui runoilijan luovaa mielikuvitusta. (Kalevalaseuran vuosikirja 1924:119.)
Kaarisulkeita voidaan käyttää asiakirjoissa sivun numeron jäljessä osoittamaan kokonaissivumäärää:
3 (20)
Oikeaa kaarisuljetta voi luettelossa käyttää yhdessä numeron tai kirjaimen kanssa luettelon jäsenen osoittamiseen, siis samaan tehtävään kuin luetelmaviivaa:
Kaksoispistettä käytetään
1) välimerkkinä
2) päätteen edellä ja
3) osoittamassa suhdetta.

Kaksoispistettä käytetään a) välimerkkinä, b) päätteen edellä ja c) osoittamassa suhdetta.

Viitenumeron jäljessä suljetta ei käytetä. Ei kirjoiteta: "Kansainvälinen teleliikenteen neuvoa antava komitea CCITTš) on __ __" vaan "Kansainvälinen teleliikenteen neuvoa antava komitea CCITTš on __ __".

Hakasulkeet

Hakasulkeita käytetään vieraan nimen tai lainasanan yhteydessä osoittamaan ääntämystä:
Marlowe [maarlou] Glasgow [glaasgou]
chili [tshili] magyar [madjar]
Hakasulkeita käytetään kaarisulkeiden sisällä:
EY teki päätöksensä maaliskuussa (mukana oli myös OPEC [öljyntuottajamaiden järjestö]).
Hakasulkeita käytetään myös lainauksessa osoittamassa lainaajan lisäystä:
"Talvi tuli sinä syksynä [1992] yllättäen."

Aaltosulkeet

Aaltosulkeita käytetään esimerkiksi matematiikan ja tietotekniikan erikoiskielessä sekä kemian kaavoissa. Lisäksi aaltosulkeita voidaan käyttää yhdistämässä läheisesti yhteen kuuluvia asioita:
{ hakasulkeet
kaarisulkeet
aaltosulkeet

Vinoviiva

Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa ja jakolaskuissa:
4/5 x/y
Vinoviivaa käytetään osoittamassa suhdetta (jotakin kohti):
m/s = metriä sekunnissa
Vinoviivaa voidaan käyttää lomakkeen tyyppisissä yhteyksissä osoittamassa vaihtoehtoa:
naimisissa/naimaton/leski/eronnut
Lisäksi vinoviivaa käytetään erottamassa runon säkeitä toisistaan sekä eräissä numerosarjoissa lukujen välillä:
Kielikello 1/1993
lastensuojeluasetus (1010/83)
Jos vinoviivan kummallakin puolella on vain yksi sana, kuten edellisissä esimerkeissä, ei tule välilyöntejä, mutta jos vinoviiva on erottamassa sanajaksoja, sen molemmin puolin tulee välilyönti:
__ __ vesiylioikeus / korkein hallinto-oikeus
Hän kanteloa soitti / ja laulun lauleli.
Vinoviivaa ei pitäisi käyttää vaihtoehtoisuuden merkkinä muuten kuin lomakkeissa tai niihin verrattavissa. Tavallisessa juoksevassa tekstissä ei pitäisi käyttää sellaisia ilmauksia kuin ja/tai (olisi kaiketi luettava: "ja tai tai"). "A ja/tai B" voidaan korvata ilmauksella "A tai B tai molemmat".

Kenoviiva

Vasemmalle kallistuvaa vinoviivaa eli kenoviivaa (\) käytetään tietotekniikassa esimerkiksi eräissä käyttöjärjestelmissä hakemistojen, alihakemistojen ja tiedostojen välillä ns. polkumerkinnässä:
C:\data\wp51\kello\merkit

Prosenttimerkki

Prosenttimerkkiä käytetään vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä: 10 % (ei: kymmenen %), prosenttimäärä (ei: %-määrä). Adjektiivijohdos prosenttinen suositetaan kirjoitettavaksi sanana: 10-prosenttinen (ei: 10-%:inen), sataprosenttisesti tai 100-prosenttisesti (ei: 100-%:isesti).

Jos tekstissä esiintyy sekä prosentteja että promilleja eikä kirjoittimella voi tuottaa 0/00-merkkejä, molempien merkit muodostetaan samalla tavoin pienistä o-kirjaimista ja vinoviivasta: o/o, o/oo.

Pykälämerkki

Pykälämerkkiä käytetään vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä: 3. § tai kolmas pykälä (ei kolmas §). Esimerkkejä käyttötavoista:
5. § § 5
5.__7. § §:t 5__7 (ei: §§ 5__7)
5. ja 7. §:ssä §:issä 5 ja 7
5. §:ään §:ään 5
Lakikielessä käytetään merkintätapaa 3 §, 5__7 § jne.

Plusmerkki

Yhteenlaskua osoittavissa laskutoimituksissa plusmerkin molemmin puolin on sanaväli. Arvosanaa ja positiivista lukua osoittaessaan merkki on kiinni numerossa:
2 + 3 = 5
arvosana 8+
meriveden korkeus +20 m

Asteen merkki

Käytettäessä asteen tunnusta (°) numeron yhteydessä lämpö- tai kulma-asteen osoittamiseen tunnus kirjoitetaan ilman välilyöntiä numeron perään:
3° lämmintä (= kolme astetta lämmintä)
90°:n kulma (= yhdeksänkymmenen asteen kulma)
Jos lämpötilaa esitettäessä ilmaistaan myös käytetty asteikko, luku ja yksikkö erotetaan tavalliseen tapaan välilyönnillä:
+3 °C (= plus kolme celsiusastetta)
32 °F (= kolmekymmentäkaksi fahrenheitastetta, jään sulamispiste)
80 °R (= kahdeksankymmentä réaumurastetta [poistumassa käytöstä], veden kiehumispiste)

Lisämerkkejä

Nykyaikaisilla tekstinkäsittelylaitteilla voidaan kirjoittaa ja kirjoittimilla tulostaa monia muitakin merkkejä. Seuraavia lisämerkkejä käytetään kirjainten yhteydessä ja ne kirjoitetaan kirjaimen päälle: akuutti (é), gravis (à), sirkumfleksi (â), ylösalainen sirkumfleksi eli "hattu", treema (ü) ja tilde (ñ).

Joistakin näppäimistöistä puuttuvien merkkien kirjoitus


Tämä dokumentti kuuluu kokoelmaan "Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä)"