Nykyajan kielenopas, luku 10 Lauseet ja virkkeet:

Mihin ”joka” tai ”mikä” viittaa?

Yleensä viittaus edelliseen sanaan

Relatiivipronomini joka tai mikä viittaa johonkin edeltävän lauseen ilmaukseen, jota sanotaan pronominin korrelaatiksi. Tavallisimmin korrelaatti on pronominia välittömästi edeltävä substantiivilauseke (substantiivi ja sen määritteet), ja tällaiset viittaukset ovat tietysti help­po­ja hahmottaa.

Ostin uuden puhelimen, jossa on parempi akkukesto kuin vanhassa. Pronominin jossa korrelaatti on uuden puhelimen

Hyppäävä viittaus

Melko tavallinen virhe on, että pronominilla yritetään viitata aiempana olevaan sanaan välissä olevan substantiivin ohi. Usein ilmaus on ymmärrettävä, koska sanojen merkityksen takia lähin substantiivi ei tule kyseeseen korrelaattina. Oikea menettely on kuitenkin se, että korrelaatiksi tarkoitetun sanan edessä käytetään sanaa se tai koko virke muotoillaan toisin.

Tämä on Villen auto, jonka tapasimme eilen. [Sääntöjen mukaan tarkoittaisi, että tapasimme auton]
Tämä on sen Villen auto, jonka tapasimme eilen.
Tämä on Villen auto. Tapasimme Villen eilen.

Joskus sanajärjestyksellä voidaan saada korrelaatti oikeaksi ilman se-sanaa. Kuitenkin esimerkiksi sivu­lauseen sijoittaminen sanan ja sen määritteen väliin tuottaisi todella huonon rakenteen, kuten ”Tämä on Villen, jonka tapasimme eilen, auto”.

Viittauksen osoittava se tai vastaava

Sanan edessä käytetty se tekee sanasta seuraavan relatiivi­pronominin korrelaatin.

Tuolla on sen miehen koira, jota ehdotettiin isännöitsijäksi. [Sana jota viittaa mieheen, ei koiraan.]

Sanan se sijasta tulee kyseeseen myös muu rajoittava määrite, kuten sellainen tai ainoa.

Hän kysyi sellaisten tuotteiden hintoja, joita meillä ei ole myynnissä. [Tässä joita viittaa ilmaukseen sellaisten tuotteiden.]

Viittaussuhteen selventäminen sanalla se merkitsee kuitenkin myös sitä, että relatiivi­lauseesta tulee rajoittava. Ilmauksessa ”sen Villen auto, jonka tapasimme eilen” viitataan tiettyyn Villeen: siihen, jonka tapasimme eilen. Jos relatiivilauseen ei ole tarkoitus olla rajoittava, on ilmaus muotoiltava toisin. Seuraavassa esimerkissä puhutaan Villestä, jonka puhuja ja kuulija hyvin tuntevat; tällöin ilmaus ”sen Villen, joka” ei tule kyseeseen.

Tämä on Villen auto, joka on nyt matkoilla. [Sääntöjen mukaan tarkoittaisi, että auto on matkoilla]
Tämä on Villen auto. Hän on muuten nyt matkoilla. [Käytetään kahta virkettä, koska on kaksi eri asiaa.]

Vaikka viittaussuhde olisi periaatteessa yksikäsitteinen, lukijaa rasittaa, kun hän joutuu palaamaan tekstissä taaksepäin löytääkseen viittauksen kohteen. Kuunneltaessa ei palaa­mi­nen yleensä edes ole mahdollista. Useinkin ongelma syntyy siitä, että yhteen virk­kee­seen yri­te­tään sisällyttää liian monia asioita. Ratkaisuksi sopii siten jakaminen useaksi virk­keeksi.

Muistatko miehen, jota ehdotettiin isännöitsijäksi? Tuolla on hänen koiransa.

Lauseenvastike ongelman kiertämisen tapana

Kirjallisessa tyylissä pronominien viittaus­ongelmat yritetään usein ratkaista lauseen­vastik­keil­la. Ilmaisusta tulee ehkä muodollisesti oikea, mutta hankala kirjoittaa ja lukea. Arkisista asioista kirjoitettaessa tällaiseen ei yleensä ole houkutusta, mutta esimerkiksi virka­kieles­sä tällainen tyyli on tavallinen.

Ohitimme naapureinamme Kittilässä olleiden Möttösten auton.
Tuolla on isännöitsijäksi ehdotetun miehen koira.

Postpositiosta ei pidä tehdä ongelmaa

Vaikka relatiivipronominin joka tulisi mieluiten olla heti korrelaattinsa eli sen sanan jäljessä, johon se viittaa, ei tarvitse turhaan pelätä sitä, että välissä on postpositio. Se ei aiheuta mitään todellista väärinkäsityksen mahdollisuutta, ja tällaisen rakenteen kiertäminen aiheuttaa helposti enemmän ongelmia kuin se itse.

Greg meni naimisiin Kellyn kanssa, joka oli kaunis ja menestynyt.

Väärinkäsityksen vaaraa ei ole, koska postpositio ei sovi korrelaatiksi. Kielikellon 4/2011 artikkeli Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä esittää: ”Korrelaatin ja relatiivipronominin välissä voi joskus olla postpositio”. Tällainen rakenne esitetään hyväksyttävänä myös Kielitoimiston kielioppioppaassa. Siinä on (s. 262) muun muassa seuraava esimerkki:

Hamilton hieroi ennen kisaa sopua Massan kanssa, joka on joutunut tällä kaudella useita kertoja McLaren-kuskin aggressiivisen ajotyylin uhriksi.

Opas kuitenkin lisää:

Tärkeää tällaisissa ilmauksissa on huolehtia siitä, että kokonaisuus hahmottuu lukijalle mahdollisimman vaivattomasti. Jos viittauskohteen ja joka-lauseen välinen postpositio hankaloittaa hahmottamista, ilmaus kannattaa muotoilla toisin:
Luottoluokitusyhtiö Moody’s pudotti Japanin luottoluokitusta maan velan takia, joka on kasautunut vuoden 2009 finanssikriisin seurauksena. – Selvemmin: Luottoluokitusyhtiö Moody’s pudotti Japanin luottoluokitusta maan velan takia. Velka oli kasautunut vuoden 2009 finanssikriisin seurauksena.

Korjaus on hyvä, mutta jättää tekstiin aivan toisenlaisen ongelman. Se sanoo, että Japanin velka oli finanssi­kriisin seuraus. Todellisuudessa tarkoitetaan, että velka oli huomattavasti kasvanut finanssikriisin takia.

Koska korrelaatin ja pronominin välissä oleva postpositio käytännössä aina vaikeuttaa hahmottamista jossain määrin, rakennetta on hyvä välttää. Useinkin virkkeen jakaminen kahdeksi virkkeeksi on hyvä ratkaisu. Edellä lainattu autourheiluaiheinen esimerkki olisi paljon sujuvampi, jos siinä ei turhaan välteltäisi nimien toistamista:

Hamilton hieroi ennen kisaa sopua Massan kanssa. Massa on joutunut tällä kaudella useita kertoja Hamiltonin aggressiivisen ajotyylin uhriksi.