Emacs-opas, luku 3 Perustietoja Emacsista, nimitykset:

Käskyrivi (minibuffer, echo area)

Näytön alinta riviä kutsutaan suomen kielellä käskyriviksi. Nimitys on huono, sillä käskyrivillä on useampi tehtävä täytettävänään. Sen kautta annetaan Emacsille käskyjä ja käskyille argumentteja ja sen kautta Emacs välittää käyttäjälle lyhyitä viestejä mm. mahdollisista virhetilanteista. Sellaisessa yhteydessä, jossa Emacs lukee käskyriviltä tietoja, käytetään usein nimitystä minipuskuri (minibuffer); tämä korostaa sitä seikkaa, että kyseessä on Emacsin tavallisiin puskureihin verrattava alue, jossa toimivat Emacsin normaalit editointikäskyt. Yhdestä ainoasta merkistä koostuvat käskyt eivät kaiutu, ja useamman merkin käskytkin kaiuttuvat vain muistin tueksi silloin, kun käyttäjä pitää käskyn antamisen keskellä tauon.

Jos Emacs ei tunnista käskyä tai ei voi muusta syystä suorittaa sitä, niin Emacs antaa äänimerkin tai väläyttää ruutua ja kenties tulostaa käskyriville virheilmoituksen.

Usein käskyt, joiden suorittaminen kestää pitkään, tulostavat käskyriville kolmeen pisteeseen ... päättyvän viestin, jotta käyttäjä tietää odottaa. Suorituksen päätyttyä Emacs tulostaa perään sanan done.

Jos jokin käsky tarvitsee argumentin, esim. tiedoston, puskurin tai funktion nimen, niin Emacs tulostaa tätä koskevan kehotteen käskyriville.

Seuraavassa esimerkissä käyttäjä on antanut käskyn C-x C-f (lue tiedosto ja sijoita se uuteen puskuriin). Tämän jälkeen Emacs odottaa haettavan tiedoston nimeä käskyrivillä siten, että se on tulostanut tiedostonnimen oletusarvoisen alkuosan. Jos käyttäjä haluaa antaa hakemistossa ~/mail olevan tiedoston nimen, hän voi kirjoittaa varsinaisen nimen näkyvissä olevan alkuosan perään. Kuvaruudun alareunassa tilanne näkyy seuraavasti:


--**-Emacs: foobar              (Text Fill) ---All---
Find file: ~/mail

Jos käsky on kesken kirjoittamisen tai kesken suorituksen, sen voi vielä perua painamalla C-g:tä. Emacs kilauttaa kelloa ja kirjoittaa käskyriville Quit.