Nykykreikan siirtokirjoitus
kreikkalaisen standardin ELOT 743 mukaan

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) suosittaa, että nykykreikkaa siirtokirjoitetaan (kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin) Kreikan kansallisen standardin ELOT 743 eikä Suomen kansallisen standardin SFS 5807 mukaan. ELOT 743 on ilmeisesti julkaistu vain kreikaksi. Tähän dokumenttiin on pyritty kokoamaan sen olennaisin sisältö, vertailu suomalaiseen standardiin ja pikaohjeet kreikan ääntämyksestä niin, että ELOT 743:n mukaan kirjoitettua tekstiä voidaan lukea suunnilleen oikein.

Perustaulukko

Seuraava taulukko kuvaa kreikkalaisten kirjainten korvaamisen latinalaisilla ELOT 743:n mukaan. Pystyviiva ”|” osoittaa vaihtoehtoisuutta: eräät kirjaimet korvataan tai ääntyvät eri tilanteissa eri tavoilla, jotka selitetään jäljempänä. Ääntämistä koskevat tiedot, jotka eivät kuulu standardiin eivätkä siirtokirjoitukseen, esitetään sekä kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA mukaan että yleistajuisina suuntaa-antavina selityksinä. IPA-sarakkeessa on ensimmäisenä perusääntämys, sitten muita ääntämyksiä, jotka riippuvat äänneympäristöstä,

Kirjain Nimi Vastine IPA Perusääntämyksen selitys
Α α alfa a ɑ Kuten suomen a, mutta avoimempi.
Β β beeta v v Kuten englannin v (hankausäänne, voimakkaampi kuin suomen v).
Γ γ gamma g | n ɣ | j | g | ŋ Perusääntämys g:n tapainen hankausäänne ɣ.
Δ δ delta d š Kuten (soinnillinen) th englannin sanassa the.
Ε ε epsilon e e Kuten suomen e.
Ζ ζ zeeta z z Soinnillinen s, kuten z englannissa.
Η η eeta i i Kuten suomen i.
Θ θ theeta th θ Kuten (soinniton) th englannin sanassa mouth.
Ι ι ioota i i Kuten suomen i.
Κ κ kappa k k | c Kuten suomen k (mutta selvästi soinniton).
Λ λ lambda l l Kuten suomen l.
Μ μ myy m m Kuten suomen m.
Ν ν nyy n n Kuten suomen n.
Ξ ξ ksii x ks Kuten suomen ks, mutta kuuluvat samaan tavuun.
Ο ο omikron o o Kuten suomen o.
Π π pii p p | b Kuten suomen p (mutta selvästi soinniton).
Ρ ρ roo r ɾ Yksitäryinen r.
Σ σ ςsigmas s | z Suunnilleen kuten suomen s (mutta selvästi soinniton).
Τ τ tau t t | d Kuten suomen y (mutta selvästi soinniton).
Υ υ ypsilon y | u | v | fi | v | f Eri ääntämyksiä äänneympäristön mukaan.
Φ φ fii f f Kuten englannin f (hankausäänne, vahvempi kuin suomen f).
Χ χ khii ch χ | ē Kuten h suomen sanassa lahti.
Ψ ψ psii ps ps Kuten ps, mutta kuuluvat samaan tavuun.
Ω ω oomega o o Kuten suomen o.

Siirtokirjoituksen vaihtelun säännöt

Seuraavien kirjainten siirtokirjoitus ELOT 743:ssa riippuu yhteydestä:

Seuraava kirjainpari siirtokirjoitetaan ELOT 743:ssa yleissäännöistä poikkeavasti:

Nämä säännöt merkitsevät poikkeuksia translitteraatiosta transkription suuntaan. Gamma γ siirtokirjoitetaan n:llä eräissä tilanteissa, joissa se ääntyy äng-äänteenä ([ŋ], kuten n suomen sanassa kenkä). Toisaalta gamma ääntyy siten myös kapan κ ja gamman edellä, mutta siirto­kirjoitetaan kuitenkin g:llä; täten siirtokirjoituksen gk ääntyy suunnilleen kuten suomen nk ja siirto­kirjoituksen gg suunnilleen kuten englannissa ng sanan keskellä ([ŋg] eli äng-äänne ja g-äänne). Siirtokirjoituksessa käytetään b:tä tilanteissa, joissa μπ ääntyy b-äänteenä <

Tarkkeet

p>Nykykreikan painomerkki (tonos) korvataan akuutilla aksentilla, ja nämä ovat merkistö­standardien kannalta sama merkki. Esimerkiksi ά korvataan siis į:lla. Käytännössä akuutti aksentti varsin usein jätetään pois; standardia tulkitaan niin, että on tämä on sallittua.

Joissakin ohjeissa ja käytännöissä jätetään painomerkki pois yksitavuisista sanoista. Standardeissa ei liene perustetta tällaiselle epäjohdonmukaisuudelle muutoin kuin sikäli, että näin saatetaan menetellä myös kreikkalaisilla kirjaimilla kirjoitettaessa.

Jos ypsilonilla υ on painomerkki yhdistelmässä αυ, ευ tai ηυ, niin siirtokirjoituksessa painomerkki sijoitetaan edeltävälle vokaalille.

Dialytika (kaksi pistettä) korvataan vastaavasti treemalla, johon se samastetaan. Esimerkiksi ϊ korvataan siis ļ:llä.

Ei ole virallista ohjetta siitä, otetaanko painomerkki huomioon, kun kreikan sanoja esiintyy suomen­kielisessä puheessa. Yleis-periaate on vieraan ääntämyksen noudattaminen, mutta käytännössä tästä poiketaan laajasti. Paino voi vaikuttaa taivutukseenkin, sillä jos vieras nimi loppuu painolliseen vokaaliin, sen tulkitaan loppuvan pitkään vokaaliin suomen kielen taivutuksen kannalta. Täten olisi taivutettava esimerkiksi Chaniį : Chaniįta : Chaniįhan (kuten maa : maata : maahan) Näin ei ilmeisesti juuri koskaan menetellä, vaan painomerkki jätetään huomiotta (paino sijoitetaan ensimmäiselle tavulle kuten suomessa yleensä) ja sana taivutetaan Chaniį : Chaniįa : Chaniįan. Paino­merkki on tällöin tavallaan vain muistutus siitä, miten nimi lausutaan kreikassa (ja englannissa ym.).

Välimerkit

ELOT 743:n mukaan kreikankielisen tekstin siirtokirjoituksessa puolipiste (;) korvataan kysymysmerkillä (?) ja rivinkeskinen piste (·) puolipisteellä (;). Tämä vastaa näiden välimerkkien merkitystä kreikassa.

Ääntämyksestä

Seuraavaan taulukkoon on koottu nyky­kreikan ääntämyksen keskeisimmät poikkeukset yksinkertaisista kirjainten ja äänteiden vastaavuuksista, jotka esitettiin tämän dokumentin alussa. Ensimmäisessä sarakkeessa on kirjain tai kirjainyhdistelmä ELOT 743:n mukaan siirto­kirjoitettuna. Tämän avulla voi ELOT 743:n mukaista tekstiä lukea suunnilleen oikein; tosin painon sijainti on arvattava tai pääteltävä.

Kirj. Äänt. Huomautuksia
ai ɛ Avoin e (ä:hän vivahtava). Näin kuitenkin vain, kun i edustaa iootaa ι; jos se edustaa eetaa η, ai ääntyy kahtena vokaalina.
ch χ Takavokaalin a, o tai u edellä.
ch c Etuvokaalin e tai i edellä.
ei i
ge je
gi jiTässä i ei äänny, jos seuraa vokaali.
gk ŋg Kuten ng englannissa sanan sisällä. Sanan alussa kuitenkin g.
i j Kun edellä on soinnillinen konsonantti ja seuraa vokaali.
i ēKun edellä on soinniton konsonantti ja seuraa vokaali.
ii i
ke ceTässä ja seuraavassa c on suunnilleen kj.
ki ci
ki ʎ Liudentunut l (suunnilleen lj), mutta vain jos i on painoton ja seuraa vokaali.
mp mb
nch ŋχ | ŋē Kuten äng-äänne + suomen h sanassa lahti tai pihti.
ng ŋg Kuten englannissa sanan sisällä.
ni ɲ Liudentunut n (suunnilleen nj), mutta vain jos i on painoton ja seuraa vokaali.
nt nd Sanan alussa kuitenkin d.
nx ŋks Kuten nks suomessa.
oi i Näin kuitenkin vain, kun i edustaa iootaa ι; jos se edustaa eetaa η, oi ääntyy kahtena vokaalina.
ou u
sl zl Vastaavasti kun s on muun soinnillisen konsonantin edellä.
tz dz
yi j

Lisäksi kaksoiskonsonantti (sama konsonantti kahdesti peräkkäib) luetaan lyhyenä, esimerkiksi Ierissou lausutaan [jerisu].

Esimerkiksi įi ja aļ luetaan kuitenkin a’i (välissä tavuraja). Muutoinkin vokaaliparin ensim­mäi­sen vokaalin päällä oleva aksentti tai jälkimmäisen päällä oleva treema (kaksi pistettä) kumoaa edellä esitetyn säännön, ja vokaalit ääntyvät erillisinä (ja kuuluvat eri tavuihin).

Esimerkkejä näiden sääntöjen vaikutuksesta on Kotuksen sivulla Kreikan paikannimet: Muuntotaulukko, Siinä oleva esimerkki Emboreio on kuitenkin virheellinen (pitää olla Emporeio).

Lähteistä

Kuvaus ELOT 743:sta perustuu toisen käden lähteisiin kuten sivuston transliteration.eki.ee sivuun Transliteration of Greek (joka vertailee eri siirto­kirjoitus­menetelmiä) ja seuraaviin lähteisiin:

ISO-standardi määrittelee painomerkin käsittelyn siirto­kirjoituksessa sanomatta mitään siitä, että sen voisi jättää pois. YK:n konferenssin kannanotto ei sano painomerkistä mitään muuta kuin että se jos se siirto­kirjoitetaan, niin se siirtyy edelliselle vokaalille tietyissä tapauksissa (jotka mainittiin edellä kohdassa Tarkkeet).

Esitetyt tiedot nykykreikan ääntämyksestä perustuvat lähinnä Omniglot-sivuston sivuun Greek. ISO 843 sisältää ääntämistietoja, mutta ne ovat isolta osin virheellisiä (mm. deltan δ ja theetan θ väitetään ääntyvän samoin).

Vertailua suomalaiseen standardiin

ELOT 743 on siirtokirjoituksena luonteeltaan translitteraatio: kreikan kirjaimet korvataan latinalaisilla kirjaimilla tai kirjainpareilla. Tällöin ei oteta huomioon sitä, että kirjain voi ääntyä eri tilanteissa eri tavoilla; ELOT 743 poikkeaa tästä vain parissa kohdassa.

Sen sijaan suomalainen standardi SFS 5807 määrittelee nykykreikalle transkription eli tavan muuntaa kreikkalaisin kirjaimin kirjoitetut sanat latinalaiseen kirjaimistoon niin, että kirjoitusasu kuvastaa (suomalaiselle) sanan ääntämystä. Esimerkiksi suomalaisen standardin mukainen asu Hrisśpoli on suomen sääntöjen mukaan luettuna varsin lähellä kreikkalaista ääntämystä (etenkin jos osataan painottaa sitä tavua, jossa on aksentillinen vokaali ś), kun taas ELOT 743:n mukainen Chrysoupoli voidaan lukea suunnilleen oikein vain, jos tunnetaan joukko erityisiä ääntämis­sääntöjä ja tiedetään tai arvataan painon sijainti.

Suomalaisen standardin SFS 5807 mukainen nyky­kreikan siirto­kirjoitus on lähempänä transkriptiota kuin ELOT 743, ja standardi käyttääkin siitä transkriptio-nimitystä.

Kirjainten muuntamisen perustaulukossa on vain kaksi eroa:

Suomalaiseen standardiin kuuluvat lisäksi seuraavat erikoissäännöt, jotka ottavat huomioon ääntämyksen:

Näitä sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun jälkimmäisellä vokaalilla on dialytikon; se osoittaa, että vokaali ääntyy erikseen. Esimerkiksi αϊ siirto­kirjoitetaan ai. SFS-standardin mukaisessa siirto­kirjoituksessa yleisesti dialytika otetaan huomioon tähän tapaan, mutta sillä ei ole mitään vastinetta siirto­kirjoitetussa tekstissä.

Standardi SFS 5807 vahvistettiin alun perin vuonna 1996. Se vastasi melko hyvin Suomessa mm. lehdissä, kirjoissa, kartoissa ja matkailu­julkaisuissa vallinnutta käytäntöä. Vuonna 2008 standardia muutettiin selvästi enemmän transkription suuntaan, ottaen huomioon mm. gamman γ ääntyminen j:nä useissa tilanteissa. Tässä muodossa standardi on jäänyt melko vähälle huomiolle ja käytölle. Eroja on selostettu verkko­sivulla Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio.

Suomalainen vai kreikkalainen standardi?

Tulisiko suomenkielisissä teksteissä ja aineistoissa (esimerkiksi kartoissa) kirjoittaa nyky­kreikan sanat suomalaisen vai kreikkalaisen standardin mukaan? Virta näyttää vievän kreikkalaiseen suuntaan. ELOT 743:n käyttöä puoltavat seuraavat seikat:

Suomalaisen SFS-standardin käyttämistä puoltavat seuraavat seikat: