Ajatuksia SI-järjestelmästä, luku 6 Loppuhuomautuksia:

Onko kymmenjärjestelmä sittenkään oikea?

Kysymykseen SI-järjestelmän sovellusalasta liittyy myös se, miten tulisi suhtautua ATK-alalla vallitsevaan käytäntöön puhua esim. "kilobiteistä" ja "megatavuista". Etuliitteet kilo, mega jne. nimittäin voivat tarkoittaa joko tuhannella, miljoonalla jne. kertomista myös luvuilla 2^10 (=1024), 2^20 (=1024x1024) jne. kertomista. Tämä omituisuus johtuu siitä, että ATK-alalla lukujärjestelmien normaali kantaluku on kaksi eikä kymmenen ja että 2^10 sattuu olemaan lähellä tuhatta eli "binaarinen kilo" on lähes sama kuin "desimaalinen kilo".

Joku voi tietysti sanoa, että 1000:n ja 1024:n ero on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Mutta eikö juuri tieteessä ja tekniikassa pitäisi pyrkiä täsmällisyyteen? Ja eikö juuri silloin, kun ilmaisujen merkitykset ovat melko lähellä toisiaan, niiden monimielisyys ole häiritsevää? On outoa vaikkakaan ei yleensä käytännössä vaarallista, että ATK-alan kielen ilmaisuissa "mega-" tarkoittaa joskus (tasan) miljoonakertaista, joskus (tasan) 2^10-kertaista.

ATK-alan "binaarisilla kiloilla" yms. pyritään ilmaisemaan lukumääriä, ei varsinaisia fysikaalisia suureita. Lukumäärien ilmaisemiseen käytetään normaalisti (kokonais)lukuja, jotka yleiskielessä esitetään kymmenjärjestelmässä. Mutta on selvää, että sellaisten ilmaisujen kuin "16 777 216 tavua" käyttö olisi kovin hankalaa ja ilmaisu "noin 17 miljoonaa tavua" taas olisi epätarkka. Mikä siis neuvoksi, jos emme halua hyväksyä harhaanjohtavaa ilmaisua "16 megatavua"?

Luonnollinen joskin hankala vaihtoehto olisi kehittää kokonaan uudet etuliitteet "binaaristen" kilojen, megojen jne. tilalle. Ne toimisivat samantapaisina lukumäärien esittämisen välineinä kuin tusinat, krossit ja tiut. Toisaalta sellainen esitystapa kuin "16 megatavua" on joka tapauksessa (siis olipa "megan" tilalla mikä nimi hyvänsä) epälooginen, koska luku 16 on esitetty normaaliin tapaan kymmenjärjestelmässä mutta "mega" on 1024-järjestelmään liittyvä!

Yksinkertainen vaihtoehto on käyttää sellaista esitystapaa kuin "16×2^10 tavua" tai ehkä mieluummin "2^14 tavua", joka on täysin yksiselitteinen. Jos lukua kerran ei voida esittää pyöreänä lukuna kymmenjärjestelmässä mutta kylläkin kaksijärjestelmässä, käytettäköön sitä vastaavaa matemaattista merkintää. Jos taas halutaan esittää sellaisia lukuja, jotka eivät ole luontevasti esitettävissä kahden potensseina, voi hyvin käyttää kymmenjärjestelmää (ja tarvittaessa pyöristäviä ilmaisuja kuten "noin 1,5 miljoonaa tavua").

Eri asia tietysti on, että jos kymmenjärjestelmää ei olisi aikoinaan vakiintunut normaaliksi lukujärjestelmäksi ja voisimme valita kantaluvun vapaasti, valitsisimme luultavasti luvun 8 tai 16, jolloin kahden potenssit olisivat pyöreitä lukuja. Lisäksi 16-järjestelmässä (heksadesimaalijärjestelmässä) tarvittaisiin vain muutama lisänumero, ja luvuista tulisi lyhyempiä. Yleinen siirtyminen sellaiseen (ja SI-järjestelmän muuttaminen vastaavasti) olisi epäilemättä niin suuri muutos, että sitä tuskin kannattaa esittää edes tieteiskuvitelmissa. Vaikka alkuperäinen syy kymmenjärjestelmän käyttöön, sormilla laskeminen, onkin nykyisin merkityksetön, itse järjestelmä on vakiintunut ja käytännöllinen. Ei ole niin tärkeää, mitä kantalukua (tai mitä mittayksiköitä) käytämme, kunhan kaikki käytämme johdonmukaisesti samaa.

Markus Kuhn on kirjoittanut kiinnostavan ehdotuksen eräiden edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi: Standardized Units for Use in Information Technology.

Huomattavasti vakavammin otettava on IEC:n vuonna 1998 tekemä päätös etuliitteiden kibi-, mebi-, gibi- ja tebi- käyttöönotosta. Sitäkään ei ainakaan vielä tunneta saati noudateta kovinkaan laajasti.