Ajatuksia SI-järjestelmästä, luku 3 Ongelmia:

Standardoinnin vaikeudesta

SI-järjestelmä on esimerkki standardista eli yleisestä sopimuksesta, jonka tarkoitus on yhtenäistää jonkin alan käytäntöä. Edellä kuvattu vastahakoisuus SI-järjestelmään siirtymisessä on suureksi osaksi ilmiö, joka esiintyy kaikessa standardoinnissa. Standardi on useimmiten sovitteluratkaisu hyvin monien erisuuntaisten tavoitteiden välillä. Täten standardointi merkitsee lähes aina sitä, että joissakin yhteyksissä joudutaan käytäntöihin, esimerkiksi mittayksiköihin, jotka juuri niissä yhteyksissä eivät tunnu "luonnollisilta" tai hyviltä. Siksi mitä hyvänsä standardia vastaan voidaan aina esittää aivan järkeviäkin argumentteja, ellei oteta huomioon laajempia näköaloja eli yhtenäisyyden tuomia etuja.

Poikkeamista standardeista voidaan aina perustella, ja joskus perustelut ovat aivan päteviäkin. Mutta tavallisimmat todelliset perusteet ovat tottuminen vanhaan ja jonkin erityistarpeen merkityksen liioittelu. Ehkä tunnustetaan standardoinnin yleinen merkitys mutta selitetään, että juuri siinä-ja-siinä asiassa ei standardia voi noudattaa. Analogiana tulee mieleen, miten liikuttava yksimielisyys vallitsee tarpeesta vähentää julkisia menoja ja miten toisaalta ehdotus tai yritys supistaa joitakin nimenomaisia menoja johtaa säännönmukaisesti hyvin vakuuttavantuntuisiin selityksiin siitä, miksi juuri niitä ei saa leikata. Yleiset periaatteet hyväksytään, kunhan niistä on vaivaa ja haittaa vain muille.