Muinoin käytettiin pituuksien, painojen ja muiden suureiden mittaamiseen ja esittämiseen mitä erilaisimpia yksiköitä. Yleensä otettiin lähtökohdaksi jokin arkielämästä tuttu asia kuten ihmisen kämmenen leveys tai Johanneksen leipäpuun siemenen paino. Sellaiset mittayksiköt eivät tietenkään olleet vakioituja ja täsmällisiä. Eri seuduilla muodostettiin erilaisia yksiköitä. Niiden kerrannaisille annettiin omia nimityksiä, ja kertoimina käytettiin monenlaisia lukuja eikä suinkaan yksinomaisesti tai edes yleensä kymmenen monikertoja kuten nykyisin. Vieläkin esiintyy suurta kirjavuutta etenkin anglosaksisessa maailmassa. Amerikkalainen bushel ei ole sama kuin brittiläinen, eikä unssi tarkoita samaa asiaa nesteitä mitattaessa kuin kiinteitä aineita mitattaessa.
Kaaoksen haitallisuus korostui, kun nykyaikainen luonnontiede alkoi kehittyä ja kansainväliset yhteydet lisääntyivät. Lisäksi syntyi tarve esittää kätevästi myös hyvin suuria tai hyvin pieniä suureita sekä luoda kokonaan uusien suureiden yksiköitä, varsinkin sähköopin alalle.